Ylösalaisin käännettyä kansallislippua on käytetty aiemmin yleisesti hätämerkkinä ja käytetään näköjään Yhdysvalloissa vieläkin. http://www.navy.mil/navydata/navy_legacy_hr.asp?id=190
http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4t%C3%A4merkki
Tietysti olisi hyvä tietää, missä tilanteessa USA:n lippu on käännetty, mutta kyse voisi olla jonkinlaisesta protestista. Nettiuutinen kertoo amerikkalaisesta republikaanista, joka veti lippunsa puolitankoon ja käänsi sen ylösalaisin vastalauseena Barack Obaman valinnalle Yhdysvaltojen presidentiksi. Nähtävästi kyseinen henkilö näki maansa joutuneen jonkinlaiseen hätätilaan ja koetun surun ja pettymyksen vuoksi kohteli lippua em. tavalla. Tällaisia lipunkäännöksiä on raportoitu muitakin. http://www.news-...
Suomen kansallisbiografia kertoo Henning Karströmin vaiheista mm. seuraavaa:
"Koettuaan 1934 uskonnollisen murroksen Karström jatkoi vielä yli kymmenen vuotta Virtasen lähimpänä työtoverina, mutta jatkuvat AIV-rehun patenttiriidat, paperityöt ja arjen rutiinit olivat tukahduttaneet Karströmin tutkijansielun. Virtanen ja monet työtoverit eivät myöskään oikein ymmärtäneet hänen uskonnollista suuntaustaan. Karström sulkeutui yhä enemmän omaan ajatusmaailmaansa, mietiskelyyn."
"Karströmin elämään tuli uutta virettä, kun Adventtikirkko pyysi häntä 1946 Toivonlinnan kristillisen opiston rehtoriksi Piikkiöön. Hän otti tehtävän ilomielin vastaan. Vaikka aika tutkijamaailman huipulla jäikin taakse, Karström toimi vielä vuoteen 1947 biokemian...
Varaaminen ei onnistu, koska kirjaston järjestelmässä ei ole vielä yhtään teoksen nidettä, vaikka kirjan tiedot näkyvätkin jo järjestelmässä. Katsoin HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä, että kirjaa on saapunut Helsinkiin ja Vantaalle aivan vähän aikaa sitten. Kirjan niteet pitää kuitenkin vielä käsitellä kirjaston hankinnassa lainauskuntoon ja viedä sitten järjestelmään.
Vielä jonkin aikaa pitäisi siis odottaa ennen kuin kirjasta voi tehdä varauksia. Kannattaa seurata HelMetin kautta, milloin kirjan ensimmäinen nide ilmestyy sinne, koska silloin varauksen pystyy tekemään.
Jankan talo on yksi vanhan Messukylän toisen pääkylän eli Takahuhdin vanhoista kantataloista, jonka isäntänä vuoden 1540 maakirjassa mainitaan Heikki Kalamies. Vuonna 1589 Heikki Kalamies muutti nimensä Henrich Jankaksi.
Astevaihteluttomuus Jankankadun ja Jankanraitin tapauksessa ei ole kieliopin vastaista. Normaalin astevaihtelun ulkopuolelle jää erilaisia tapausryhmiä, kuten esimerkiksi erisnimiä. Varsinkin sillä seikalla saattaa olla vaikutusta käyttöönotettuihin nimenmuotoihin, että hämäläismurteissa yhtymä nk on vanhastaan ollut astevaihtelun ulkopuolella (kaupunkilla, Helsinkisä).
Lähteet:
Maija Louhivaara, Tampereen kadunnimet. Tampereen kaupunki, 1999
Jari Niemelä, Tamperelaisen tiedon portaat. Tampere-seura, 2008
Iso Suomen...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Sananparsikokoelmasta (http://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/sp_coll_rdf.xml) löytyy useita osumia ”Hyviä öitä, kirpuille töitä” – sanonnasta. Aineistot on kerätty 1930-luvulla, vanhimmat ajoitetut ovat v:lta 1932:
” Hyväst, hyväst, hyyviää yötä, kirput syökyööt kaike yötä, lutikat tehkyööt sammuaa työtä. … Toivottavat varsinkin lapset toisilleen iltasella. (Joutseno, A. Pekurinen, 1932)”. Tämän perusteella sanonta olisi siis nimenomaan lasten perinnettä.
”Hyvveä yötä. Kirpulle ruokoa ja kynsille työtä” on sanottu Kurkijoella (Kurkijoki, T. Kiiski, 1932)
Loimaalta löytyy muodossa ”Hyvää yätä ja kirpuille paljo tyätä … Sanotaan leikillä. (Loimaa, H. Kankare , 1933)”. Enosta on ajoittamaton maininta ”...
Keskustelupalstalla on annettu aivan oikeat tiedot kirjan nimestä: tekijä on Kalevi Heikkinen ja kirjan nimi on Matkustajalaiva Turistin haaksirikko Saimaalla, 1997. Joensuun alueen kirjastoissa sitä ei ole, mutta kirjan saa Mikkelistä kaukolainaksi. Kaukolainapyynnön voi tehdä lähimmän kirjaston kautta
Ilkka Remeksestä ja hänen tuotannostaan löytyy tietoa esimerkiksi Ari Haasion teoksesta ”Kotimaisia dekkarikirjailijoita” (BTJ Kirjastopalvelu, 2001), Ismo Loivamaa teoksesta ”Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita” 6 (BTJ, 2009) ja Kari-Otso Nevaluoman toimittamasta teoksesta ”Kotimaisia nykykertojia” 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000). Ainakin Haasio nostaa kirjoituksessaan esiin Remeksen merkityksen uuden suomalaisen jännityskirjallisuuden nousussa.
Sanojen ajasta osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=42&PageContent… löytyy lista Remeksen kirjallisesta tuotannosta. Valitsemalla valintalaatikosta ”Lähteitä” saat näkyviin myös listan Remeksen kirjojen arvosteluista, joissa saatetaan myös käsitellä...
Kyseessä on laulu nimeltä ”Polkupyörä”, joka on ilmeisesti alun perin yhdysvaltalainen kansanlaulu. Suomentaja lienee Kari Tuomisaari, joskin suomentajasta liikkuu erilaisia tietoja.
Jos haluat laulun sanat ja nuotit, ne löytyvät esimerkiksi teoksista ”Suuri lastenlaulukirja” (Musiikki Fazer, 1984) ja ”Suuri toivelaulukirja: Lastenlauluja” (Warner/Chappell Music Finland, 2000).
Kappale on levytetty useasti. Se löytyy esimerkiksi seuraavilta CD-levyiltä:
”Aja hiljaa, isi” (2000)
Mieskuoro Weljet: ”Mä kuljen metsätiellä” (2003)
”Muksuboksi” 3 (1997)
”Pienten suosikit” (1991)
Ulrich Lins on kirjoittanut esperantonkielisen teoksen La dangera lingvo: studio pri la persekutoj kontrau esperanto.
Tämä teos on aikanaan kuulunut Oulun maakuntakirjaston kokoelmiin.
Saksankielinen käännös löytyy Tampreen yliopiston kirjastosta:
Lins, Ulrich: Die gefährliche Sprache : die Verfolgung der Esperantisten unter Hitler und Stalin. Gerlingen : Bleicher, 1988.
Olisikohan kyseessä Rudolf Koivun satu Pitkänenäinen kuninkaantytär. Siinä prinsessan nenä kasvaa rangaistukseksi ilkeydestä. Satu sisältyy kokoelmaan Koivu, Rudolf : Rudolf Koivun satukirja / [koonnut Marja Kemppinen]. Otava, 1976. http://www.helmet.fi/record=b1346032~S9*fin
ja teokseen Meidän lasten elämää : alakansakoulun kokonaisopetukseen liittyvä lukukirja. II / [koonnut] Aukusti Salo ; kuvittanut Rudolf Koivu. Otava, 1935. http://www.helmet.fi/record=b1065572~S9*fin
Satuhakemistoja Internetissä : http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=s_form2
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut
Kolmasosa maapallon kultaharkoista tehdään Sveitsissä (on erikokoisia 10 g - kymmeniä kiloja). Suuret valtiot kuten USA, Kiina, Etelä-Afrikka tekevät itse. Yleensä pankeissa tai rahapajoissa.
Kaivoksesta tulevan raakakullan hinta perustuu tuotantokustannuksiin ja vaihtelee eri kaivoksissa.
Kaikista kultakaivoksista tulee harkoiksi sopivaa kultaa. Yleensä kaivos myy kullan rikasteena eteenpäin ja jalostaja puhdistaa sen.
Suomessa ymmärtääkseni entinen Outokumpu (mikä lie nykyään) Porissa/Harjavallassa.
Veden määrä riippuu prosessista millä kulta rikastetaan. Prosesseja on ainakin neljä erilaista.
Vastaukset ovat peräisin geologilta Geologian tutkimuskeskuksesta.
Paavo Cajanderin suomentamana kysymyksessä siteerattu Loppiaisaatto-näytelmän ensimmäinen säe kuuluu seuraavasti: "Soitelkaa, jos on lemmen ruokaa soitto."
Juice Leskistä ei sinänsä voi pitää varsinaisena lastenkirjailijana eikä lastenmusiikin tekijänä. Ylipäänsä lapsilla on Juicen teksteissä melko marginaalinen osa. ”Lapset ihmisen edustajina esiintyvät JL:n teksteissä harvoin. Yleensä he silloin ovat teräväsanaisia pikku riiviöitä. Lapset arvioivat toisiaan ja pitävät luokkatovereitaan vähemmän älykkäinä olentoina. Jos he ovat eri sukupuolta kuin rehvakas kertoja, voi arvata, että nimitys miedoimmasta päästä on vaikkapa "toinen lässy" (Lemmikkigallup / Juice Leskinen: Haitaribussi, GSCD 009). Tällaisen juttuihin ei ole luottamista ja ne voi mitätöidä kertomalla kahta hurjempia itse. Lapsessa on näyttämisen tarve, entä aikuisemmassa?” (Internetix / Maija Arvola) http://materiaalit....
Liisa Ihmemaassa -kirjan kirjoittaja Lewis Carroll (oik. Charles Lutwidge Dodgson, 1832-1898) oli pappiskoulutuksen saanut tunnontarkka ja tavoiltaan säntillinen mies, joka vietti käytännössä koko aikuisikänsä Oxfordin yliopistossa logiikan ja matematiikan opettajana.
Liisan hahmo perustuu Carrollin kollegan Henry Liddellin Mary-tyttäreen. Liisan seikkailut olivat alunperin tarinoita, joilla Carroll huvitti nuorta seuralaistaan Thames-joella tehdyillä veneretkillä.
Dodgsonin alunperin vuonna 1865 ilmestynyt kirja yhdistettiin ensimmäisen kerran huumeisiin vasta sata vuotta myöhemmin. 60-luvun jälkipuoliskon hippikulttuuri nosti huumeiden inspiroimat visiot valjua arkea merkittävämmäksi kokemukselliseksi ainekseksi, ja Carrollin...
Tarkoitat varmaankin vuosittain ilmestyvää Spes patriae -ylioppilasmatrikkelia, jossa kylläkin on ylioppilaita Suomen eri paikkakunnilta. Pelkästään Rovaniemen yhteislyseon ylioppilaista tuskin löytyy erillistä matrikkelia; ainakaan Suomen kansallisbibliografia ei sellaista tunne.
Esimerkiksi HelMet-kirjastoista Spes patriae löytyy vuodesta 1958 lähtien aina nykypäivään asti:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tspes+patriae/tspes+patriae/1%2C52%…-
Vuoden 1960 matrikkelissa on kyllä mukana myös Rovaniemen yhteislyseo.
"Rakennusliikkeen kirjanpito ja tilinpäätös"(Lahti, Viljaranta)
- niminen teos löytyy Helsingistä Aalto Yliopiston Teknillisen korkeakoulun kirjastosta Otaniemestä http://lib.tkk.fi/fi/
Kaukopalvelusääntöjen mukaan emme tilaa teosta automaattisesti Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen, vaan lainaajan on
tiedusteltava teosta Otaniemen kirjastosta.
Hei!
Dvd-elokuvien luettelointitietoihin on pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-kokoelmatietokannassa tallennettu tieto käyttörajoituksista eli tieto siitä, minkä ikäiset voivat elokuvan katsoa. Nämä merkinnät perustuvat Valtion elokuvatarkastamon asettamiin ikärajoihin. Merkinnän näkee kun avaa elokuvan luettelointitiedot klikkaamalla elokuvan nimeä.
Voit kokeilla Helmet-kokoelmatietokannasta esim. tarkennettua hakua (etusivulla linkki): Kirjoita hakusanakenttään:
lastenelokuvat and not (K7 or K11 or K13 or K15 or K18).
Hakukenttään kirjoitettu hakulauseke rajaa pois elokuvat, joiden luettelointitietoihin on merkitty jokin suluissa oleva ikäraja.
Rajoita haku Lasten kokoelmaan ja valitse aineistolajiksi DVD-levy.
Tuloksena saat dvd-...
Ilkka Remekselle ei ole yhtä selkeästi pääteoksiksi nostettavia kirjoja kuin monilla muilla kirjailijoilla. Esimerkiksi Ari Haasion teos ”Kotimaisia dekkarikirjailijoita” ei nosta mitään kirjassa esitellyistä Remeksen teoksista ylitse muiden, joskin siinä todetaan, että Remeksen esikoisromaani ”Pääkallokehrääjä” oli suomalaisen jännityskirjallisuuden kannalta merkittävä teos. Sen voisi hyvin laskea minustakin yhdeksi Remeksen tärkeimmistä teoksista.
Painosten lukumäärää tarkasteltaessa yksi Remeksen romaaneista nousee ylitse muiden: ”Ruttokellot”, josta on otettu Fennica-tietokannan mukaan perätä 18 painosta. Kirja herätti aikanaan keskustelua, kun silloinen ulkoministeri Erkki Tuomioja kritisoi sitä. Teos sai kuitenkin myös positiivisia...
Lähetimme kysymyksesi TraFin tietopalveluun ja sieltä vastattiin: "Ajoneuvoliikennerekisterin tilastotietoja löytyy jonkin verran kotisivuiltamme osoitteesta http://www.ake.fi/AKE/Tilastot/.
Merkin/ mallin perusteella tehdään koko liikennekäyttöön rekisteröitynä olevasta ajoneuvokannasta kantatilasto vuoden viimeisen päivän tilanteesta vuosittain ja tästä tilastosta voidaan luovuttaa yksittäisiä tietoja puhelimitse numerosta 020 618 5100 (pvm/mpm) tai sähköpostilla osoitteesta tietopalvelu@trafi.fi.".
Trafin verkkosivuilta ilmenee, että ajoneuvoliikennerekisteri ALR pitää sisällään tiedot mm. 5,0 miljoonasta rekisteröidystä ajoneuvosta sekä 3,5 miljoonasta voimassaolevasta ajokortista. Ajoneuvotietojen osalta rekisteri on julkinen....
Olavi Ingmanin kirjassa Laulu ja soitto: säestykset laulukirjaan Laula sinäkin on kappaleesta versio, joka voisi olla haettu. Kirja on lainattavissa Porin kaupunginkirjastossa.