Videolla näkyy aika monta kalpeaa kalaa...
Ensimmäisenä on Giant Gourami suomeksi Gurami. Wikipedia kertoo:"Gurami eli jättiläisgurami (Osphronemus goramy) on rihmakalojen heimoon kuuluva laji. Se elää Malesian, Indonesian ja Intian järvissä ja suoalueilla. Gurami voi selviytyä vähähappisessa vedessä labyrinttielimen ansiosta, jonka avulla se voi ottaa happea myös veden pinnalta. Nuorena guramin kuono on ylöspäin suuntautunut rihmakalojen tapaan. Aikuistuessa sen kuonon muoto muuttuu kääntyen alaspäin ja sille kasvaa kyhmy otsaan. Gurami kasvaa 50–70 senttimetrin mittaiseksi. Sitä käytetään kotiseudullaan ruokakalana." Linkki
Seuraava isompi kalpea (tosin kellertävä) on vihermureena, joka esitelläänkin Särkänniemen sivuilla. Linkki
Melodia on Franz Lisztin yksinlaulusta "O Lieb, S298", josta hän on tehnyt myös pianosovituksen. Kirjastojen luetteloissa tästä sovituksesta käytetään nimeä "Liebesträume, S541. Nro 3, O Lieb". Teosluettelonumeroon S541 näitä "Lemmenunelmia" sisältyy kolme ja tämä on se kolmas.
Kirjaston kirjoista ja Kielitoimiston verkkoaineistoista ei löytynyt tämän nimen alkuperästä tietoa, löysin vain maininnan sen olemassaolosta Nimisamposta.
Näitä sanoja ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta eikä Nykysuomen sanakirjasta. Mitään tuon tyyppistä ei ole Algu-tietokannassakaan, jossa on tietoja saamenkielisten sanojen alkuperästä.
Asiasta kannattaa kysyä Kotuksen nimineuvonnasta. Se palaa kesätauolta 6.8. jälkeen.
Kadunnimien suunnittelu kuuluu kaupungin tehtäviin, joten Kemin kaupunkiin kannattaa ottaa yhteyttä.
Oklaholmankatu esiintyy Oulun yliopistossa julkaistussa Riikka-Tiina Sipilän pro gradu -tutkielmassa Paiseenperältä Laitakaribialle : Kemin epäviralliset paikannimet, mutta siellä on listattu vain sen slanginimi...
Kuulostaa hyvältä! Kirjasammossa on listattu keskiajalle sijoittuvia nuortenromaaneja, ehkä ääneen luettavaksi sopiva löytyisi näistä: Keskiaikaan sijoittuvia nuortenkirjoja | Kirjasampo
Roomasta, Babyloniasta, Persiasta ja Egyptistä sen sijaan löytyy aika niukasti etsimäsi kaltaista aineistoa.
Roomaan sijoittuva ja mahdollisesti myös tarkoitukseesi sopiva on ainakin Simon Scarrowin nuortenromaani Gladiaattori: taistelu vapaudesta (Gummerus, 2011, suomentanut Pekka Tuomisto)
Egyptiin taas sijoittuu Christian Jacqin nuortenromaani Niilin poika (Gummerus, 2004, suomentanut Lotta Toivanen)
Toivottavasti näistä löytyisi jokin sopiva!
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: Helmet
Tekijällä on luotuun teokseen tekijänoikeus. Tekijanoikeus.fi-sivustoon on koottu olennainen tieto tekijänoikeudesta. Erityisesti kirjallisuuden kannalta tekijänoikeudesta löytyy tietoa Sanastosta.
Tekijällä on oikeus päättää teoksensa käytöstä ja siksi useimpiin kirjallisuuden käyttötilanteisiin tarvitaan lupa tekijältä. Sanastosta löytyy tietoa siitä, missä yhteydessä kirjallisuuden lainaamisessa ja esittämisessä tarvitaan lupa osassa Tarvitsenko luvan?
Tekijänoikeuslaissa määritelty sitaattioikeus antaa mahdollisuuden lainata kirjallista teosta ilman lupaa. Sitaatti on kuitenkin tarkkaan määritelty. Sitaatille tulee olla asiallnen syy ja perustelu sen käyttöön. Sitä voi käyttää esimerkiksi oman esityksensä havainnollistamiseen tai...
En löytänyt Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta Sirhaa. Linkki Kotus Kotimaiset paikannnimet
Googlella löysin maailmalta montakin Sirhaa. Yleisin näyttäisi olevan Sirha-messutapahtumat eri puolilla maailmaa. Seuraavana Sirha Lyon 2025. Linkki Sirha
Google käästäjä tiesi Sirhan merkitsevän Tongan kielellä hautaa.
Toisten luomiin teoksiin liittyy aina tekijänoikeus.
Tekijänoikeuksiin liittyvä tieto on koottu musiikin kohdalla Gramex- ja Teosto-sivustolle. Linkki Gramex.fi, Linkki Teosto.fi
Yhdessä nämä toimijat ovat Musiikkiluvat.fi sivustolla. "Musiikin käyttölupa tarvitaan myös, kun musiikkia esitetään julkisesti esimerkiksi keikoilla, konserteissa, festivaaleilla, yritysten pikkujouluissa tai asiakastilaisuuksissa. Musiikinkäyttöluvat tapahtumiin saat edelleen Teostosta. Musiikinkäyttölupa tarvitaan, vaikka tapahtumaan ei ole pääsymaksua."
Miksi lupa pitää maksaa? "Kaikkien sivistysmaiden lakien mukaan luovan työn tekijälle ja yrittäjälle kuuluu korvaus siitä, että hänen työnsä tulosta käytetään. Musiikkiluvan hankkiminen on tapa maksaa...
Tampereen kaupungin kotisivuilla kerrotaan, että Sorsapuiston lintutarhan linnut tulevat kesäksi puistoon hämeenkyröläisestä kanalasta: https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/puistot/sorsapuiston-linnut.
Tänä vuonna linnut joudutaan siirtämään pois puistosta kesken kesän lintuinfluenssariskin vuoksi. Yleisradion uutinen: https://yle.fi/a/74-20042524.
Näissä tapauksissa maksimi on vaikeampi määritellä kuin minimi. Lämpötilan kohdalla suurimmaksi mahdolliseksi arvoksi arvioidaan 1032 kelviniä. Tämä perustuu fysiikan standardimalliin, ja sitä kutsutaan Planckin lämpötilaksi. Se ei ole välttämättä suurin mahdollinen lämpötila, mutta suuremmasta ei ole mielekäs puhua. Tuossa lämpötilassa kun standardimalliin pohjautuva fysiikka ei enää toimi, vaan käytännössä fotonien energia riittäisi luhistamaan ne mustia aukkoja vastaaviksi singulariteeteiksi. Näin kuumat olosuhteet ovat vallinneet maailmankaikkeudessa 10-43 sekuntia alkuräjähdyksen jälkeen. [1] [2] [3]
Kirkkaus on hankalampi määrittää. Se riippuu havaitsijaan osuvan fotonivirran tiheydestä, etäisyydestä lähteeseen ja fotonien...
Tiettävästi kukaan Abban kiertueilla soittaneista kitaristeista ei ole ollut suomalainen. Kiertuekokoonpanoon kuului kyllä vuosina 1974 - 77 kitaristi Finn Sjöberg, mutta nimestään huolimatta hän on ruotsalainen.
Monikansallista jazzrockyhtyettä Made In Sweden kuulemma pyydettiin Abban taustayhtyeeksi vuoden 1977 maailmankiertueelle, mutta yhtyeen suomalaiset jäsenet, basisti Pekka Pohjola ja rumpali Vesa Aaltonen, hylkäsivät tarjouksen.
Lähteet:
https://felpin80.tripod.com/ata/id41.html
https://www.themusicofabba.com/abba-musicians/
Huhtamäki, Mikael. Live in Finland: Kansainvälistä keikkahistoriaa Suomessa 1955 - 1979. Gummerus, 2013. S. 272.
Helmet kirjastojen lainattaviin esineisiin ei kuulu painepesuria. Todettakoon, että Ähtärin Pääkirjaston Välinelainaamoon kuuluu tekstiilipesuri/ painehuuhtelukone. https://finna.fi/Record/eepos.3010827?sid=3053924134
Helmet kirjastoille voi esittää hankintaehdotuksen sivulla https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Suomalaisen kirjallisuuden seuran kokoamasta Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta löytyy listattuna Sirkka Turkan teosten käännöstietoja. Käännöksiä on englanniksi, hepreaksi, hollanniksi, islanniksi, japaniksi, mariksi, puolaksi, ranskaksi, ruotsiksi, saksaksi, slovakiksi, turkiksi, unkariksi, venäjäksi, vietnamiksi ja viroksi.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa olevasta vastauksesta (11.3.2022) selviää, että kyseinen runo on alun perin julkaistu suomeksi kokoelmassa Yö aukeaa kuin vilja (Tammi 1978) sekä myöhemmin kokoelmateoksessa Runot 1973-2004 (Tammi 2005) nimellä Jään alla savinen ranta, joilla sanoilla runo myös alkaa.
Valitettavasti tietokannoissa ei useinkaan ole tarkkoja sisältökuvauksia. Kyseinen runo...
Syntymäsairaalan selvittämisestä meiltä on kysytty aikaisemminkin ja siihen on vastattu näin: Mistä löydän tietoa missä henkilö on syntynyt, eli missä sairaalassa ja kuka on ollut lapsen synnyttäjä? Tiedän henkilön syntymäajan ja sen että on syntynyt… | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla kerrotaan pajun hyvistä ominaisuuksista. Luken mukaan pajun kasvatus osataan jo aika hyvin, mutta kasvattamisen saamisessa kannattavaksi on vielä tekemistä.
https://www.luke.fi/fi/blogit/pajussa-on-potentiaalia
https://www.luke.fi/fi/uutiset/pajusta-pohjolan-bambu-luke-kartoitti-vi…
Pajuhakkeen käyttökohteiksi on ajateltu esim. energiapolttoa, bioreaktori- ja puuhakesuodatinkäyttöä, biohiiltä ja kuivikevalmistusta. Pajubiohiien käyttöä kasvualustana on tutkittu. Biohiiltä voidaan myös käyttää kompostin tukiaineena lisäämään kompostin ravinnearvoa.
https://www.huomisenmetsa.fi/miksi-paju
https://forest.fi/fi/artikkeli/pajusta-tehdaan-ilmastopioneeria-biohiil…
Turvetta korvaavia erilaisia...
Markkinoilla on monenlaisista raaka-aineista koottuja kuiviketuotteita: turve, hamppu, olki, pellava ja eri puulajeista valmistettu puru. Pajuhakkeen tai hierteen käyttöä kuivikkeena on myös tutkittu, mutta verkkohakujen perusteella ainakaan vielä ei pajukuiviketta näyttäisi olevan saatavilla valmiina tuotteena.
Kevyt osasto 4:n kuului jatkosodassa esikuntakomppania, 1. jääkärikomppania, 2. jääkärikomppania ja konekiväärikomppania. Näin ollen KKK/Kev.Os. 4 ja 1. komppania ovat eri yksiköt.
Lähde: Sotapäiväkirjat-kokoelma. Jatkosodan ja Lapin sodan sotapäiväkirjat. Kevyt osasto 4, 18.6.1941 - 19.11.1941. Kansallisarkisto. https://astia.narc.fi/uusiastia/digitarkastelu.html?id=2384800280
Kyseessä on Iisalmen suojeluskunnan lippu. Lippu löytyy Kansallisarkiston digitoiduista aineistoista.
Suojeluskuntien lippupiirustuskokoelma. Lippupiirustukset ja niihin liittyvät asiakirjat. 75:2 Iisalmen suojeluskunta.
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5747689052&aineistoId=1539124610
Voisikohan kyseessä olla Porin taidemuseon 18.6.–22.8.1993 järjestämä Bonk Business Inc. 100 vuotta -näyttely?
Museon kesänäyttelyn nimi vuonna 2001 oli Empatia – Yli horisontin (Empathy – Beyond the horizon).
Lähde:
Porin taidemuseon vuosikertomus 1993
Kirjallisuutta:
Bonk 100 : suomalainen menestystarina = en saga om finländsk framgång = a Finnish success story
Bonk-kojeiden kuvia: Popkulttuuria ja undergroundia: BONK EXPO 2016 Virka galleriassa 08.08.
”Tule kanssani Kallioon” on musiikkinäytelmästä ”Hei, heipparallaa, Helsinki!” (tai ”Hei, heipparalla Helsinki”), jonka musiikin on säveltänyt Nikodemus eli H. P. O. Solitander (eli Henrik Probus Ossian Solitander) ja laulut sanoittanut Agapetus eli Yrjö Soini. Tämän musiikkinäytelmän kappaleista on julkaistu nuotti Nikodemus: ”Hei, heipparallaa, Helsinki! : 2-näytöksinen iloittelu : valikoima lauluja ja tansseja” (Westerlund, [1929]; REW1585), johon sisältyy laulu ”Tulkaa mun kanssani Kallioon”. Nuotissa on laulun sanat ja kosketinsoitinsovitus. Laulu alkaa: ”Tulkaa mun kanssani Kallioon!”.
Laulun on levyttänyt Hannes Kettunen Salonkiorkesteri Gracon kanssa nimellä ”Tule kanssani Kallioon” vuonna 1929 (Columbia 17819).
Voit tarkistaa...