Kappale löytyy nuottikirjasta Tulipunaruusut (FM04237-4), Fazer 1979.
Nuottikirja on Kuopion pääkirjaston musiikkiosaston kokoelmissa ja tällä hetkellä näyttäisi olevan jopa paikalla (musiikkiosaston tietopalvelun puhelinnumero on 017 182325, musiikkiosaston lainaus 017 182324)
Kyseessä on varmaankin DVD-opetusohjelma ”Avaruuskansiot” (YLE Tallennemyynti, 2006). York Films of England näyttäisi julkaisseen sen alun perin 2004. Jostakin syystä alkuperäistä englanninkielistä nimeä ei ole laitettu mukaan luettelointitietoihin, joten siksi hakusi ei tuottanut tulosta. Ohjelman englanninkieliset sivut löytyvät osoitteesta http://www.yorkfilms.com/spacefiles.html.
Ohjelman saatavuuden HelMet-kirjastoissa voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä teoksen nimellä.
Tietoa tähän aiheeseen löytyy seuraavista lähteistä. Kirjastomme käsikirjaston varastossa löytyvät kansaneläkelaitoksen tilastolliset vuosikirjat ajalta 1967-2000. Uusimmat tilastot löytyvät myös Kelan sivuilta, eli vuodet 1996-2008. (http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/NET/241105130835AL?OpenDocument). Uudempia tilastoja ei vielä ole julkaistu. Näistä pitäisi selvitä eläkkeiden sekä sosiaalietuuksien muuttuminen, tosin kahdelta viime vuodelta ei vielä ole tilastoja.
Inflaation/elinkustannusten luvut löytyvät seuraavien tilastolinkkien avulla:
http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_hinnat.html
ja Kelan tilastollinen vuosikirja http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_hinnat.html
sekä samalla sivulla oleva Taskutilasto
http://...
Tässä 2000-luvun jälkipuoliskolla julkaistuja lastenmusiikkilevyjä,
joilta löytyy ainakin yksi syysaiheinen laulu:
Komppiainen: Ominaisuus yhteinen. "Kanan syystakki"
Minä itte -orkesteri: Kippurallaa. "Syysjuhla"
Pikkumetsän esiopetus. "Syysmaalari"
Tohtori Orff & Herra Dalcroze: Ihmekolmoset vauhdissa. "Syksy"
Turun kaupunginkirjastosta ei varsinaisesti löydy tutkimuksia tästä aiheesta. Vaski-tietokannasta http://www.turku.fi/vaski löytyy asiasanalla vapaa-aika Eero Sappisen tutkimus Arkielämän murros 1960- ja 1970-luvuilla (2000), joka sivuaa aihetta. Kirjan lähdeluettelosta voi löytyä lisää vihjeitä aiheesta. Artikkeleita aiheesta kannattaa myös etsiä artikkelitietokanta Artosta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html
Useissa kansatieteellisissä kirjoissa asiaa saatetaan käsitellä, mutta kirjoja ei ole asiasanoitettu riittävällä tarkkuudella, jotta voisi sanoa, missä kirjassa sunnuntain vietosta puhutaan.
Yliopistojen yhteisestä Linda-tietokannasta löytyy tutkimuksia ja opinnäytteitä aiheesta mm. asiasanoilla...
Kariston kotisivuilla (http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/ajankohtaista?bid=63) kerrotaan, että Miévillen The city and the city -teos julkaistaan syksyllä 2011. Suomennoksesta vastaa J. Pekka Mäkelä. Jatkosuunnitelmista voi kysyä suoraan kustantajalta, sähköpostitse kustannusliike@karisto.fi.
Kirjailijalta on aiemmin suomennettu novelli Lemmikki, joka on ilmestynyt Kirjavan vuonna 2006 julkaisemassa teoksessa Uuskummaa? : modernin fantasian antologia.
Agneta Crasin kirjan Vad ska babyn heta? mukaan nimi Esbjörn on pohjoismaalainen nimi, joka tarkoittaa jumalaa ja karhua. Tanskalainen muoto on Esben. Wikipedian http://sv.wikipedia.org/wiki/Esbj%C3%B6rn mukaan Espen on Esbjörn-nimen norjalainen muoto.
Myös seuraavien internet-sivustojen mukaan Espen-nimi tarkoittaa jumalaa ja karhua:
http://www.meaning-of-names.com/scandinavian-names/espen.asp
http://www.meaning-of-names.com/dutch-names/espen.asp
http://www.babynames.com/name/espen
http://www.babynamescountry.com/meanings/Espen.html
http://www.babynamespedia.com/meaning/Espen
Internet-sivulta http://www.nordicnames.de/wiki/Espen löydät tilastoa nimen yleisyydestä Pohjoismaissa.
Etunimen on oltava nimilain mukainen (http://www....
Etsimäsi teos saattaisi olla Kirsti Tarjaksen omaelämäkerrallinen teos "Aalto vierii verkalleen uuden aallon tieltä". Löydettyä, kerrottua ja muisteltua 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta.
Kirjailija kertoo syntymäkaupungistaan Bakusta, jossa hänen isänsä Aaro Härkönen työskenteli Nobelin öljyfirmassa rakennusosaston päällikkönä. Kirjassa kerrotaan myös Bakun jälkeisestä ajasta Muolaassa ja Kotkassa. Lopuksi kirjailija tekee vielä 70-vuotiaana matkan Bakuun.
Tässä siis vielä teoksen tiedot:
Tarjas, Kirsti: Aalto vierii verkalleen uuden aallon tieltä : löydettyä, kerrottua ja muisteltua 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Kirjayhtymä, 1996
Lähde-runo löytyy Skolimowskin kirjasta Ekojooga : harjoituksia ja meditaatioita maanpäällisen kauneuden sisäistämiseksi (Kirjayhtymä, 1996), jonka on suomentanut Anuirmeli Sallamo.
Kirkes-kirjastoista löysin tähän aiheeseen liittyviä kirjoja melko vähän. Vammaisten mielenterveysongelmat eivät ole minkään kirjan varsinaisena pääaiheena, mutta näissä aihetta käsitellään ainakin jonkin verran:
- Huttunen, Riitta-Leena: Itsetunto, mielenterveys ja ihmissuhteet (1998)
- Seppälä, Heikki: Vaikuttavat viestit. Opas kehitysvammaisten mielenterveyden ja käyttäytymisen arviointiin (1997)
- Seksuaalisuus ja mielenterveys (1999)
- Geropsykologia. Vanhenemisen ja vanhuuden psykologia (2004)
- Suvikas, Annukka: Kuntouttava lähihoito (2006)
Myös muista kirjastoista voi tilata kirjoja kaukolainaksi (maksu 6 € /kirja), esim:
- A comprehensive guide to intellectual & developmental disabilities / edited by Ivan Brown and Maire Percy...
Pirkko Karvosen vuoden 1998 elokuussa tehdyn tutkimuksen mukaan 30% koulunsa aloittaneista osasi lukea. (Karvonen: Yhä useampi osaa lukea koulun alkaessa, Opettaja-lehti 4:1999 - luettavana verkossa) Lainaus kyseisestä artikkelista: "1950-luvulla lukutaitoisia koulunaloittajia oli Somerkiven (1958) mukaan 5,5 % ja 1980-luvulla 20 % (Julkunen 1984)."
Vuonna 2009 tekemässään gradussa Anna-Maija Vuokila toteaa "Tutkimusten mukaan reilu kolmasosa lapsista osaa lukea kouluun tullessaan." (Vuokila: Ettei kenenkään tarvitsisi opetella uudelleen lukemaan, Jyväskylän yliopisto, 2009 - luettavana verkossa). Hänen lähteissään mainitaan Ulla Leppäsen Development of literacy in kindergarten and primary school vuodelta 2006, josta löytyisi varmasti...
Paavo Cajanderin suomentamana siteerattu kohta Julius Caesarin ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta kuuluu seuraavasti:
"Mua mihin vaaraan vietteletkään, Cassius,
[Kun tahdot saada minut etsimään
Sit' itsestäni, mit' ei minuss' ole?]"
Kirjastot voivat hankkia kokoelmiinsa julkaisuja uskontokunnasta tai muusta maailmankatsomuksesta riippumatta. Ainoastaan lait säätelevät hankintaa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmaohjelmassa sanotaan mm. näin:
”HelMet-kirjasto tarjoaa kokoelmissaan suomalaisen kirjallisen kulttuuriperinnön ja valikoiman maailman kirjallisesta kulttuurista.”
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/hankintaohjelma/
Helmet-kirjastoilla, (www.helmet.fi) joita on noin 60 eri puolilla pääkaupunkiseutua, on hyvin suuri kokoelma, ja mahdollisuus hankkia varsin laajalti myös eri uskontojen julkaisuja. Helmet-kokoelmista löytyy mm. vhs-video Jehovan todistajista (Jehovan todistajat: järjestö tämän nimen takana) ja Mormonin kirja (Mormonin kirja:...
Kaija Ollilan ja Kirsti Topparin kirjassa Puhvelista Punatulkkuun kerrotaan Helsingin kantakaupungin vanhoista kortteleista ja niissä olevista julkisista rakennuksista. Kirja käsittelee muun muassa Kruununhaan ja Katajanokan alueita. Kirjassa on tietoja rakennusten vaiheista, tosin viimeisimmät tiedot ovat parinkymmenen vuoden takaa. Neljännen painoksen tiedot ovat maaliskuulta 1981. Uudempi kirja Kruununhaan rakennuksista on Eeva Järvenpään teos Vanhinta Helsinkiä: kertomuksia Kluuvin ja Kruununhaan kortteleista(2007).
Kruununhaan yksittäisten rakennusten historiasta ja nykykäytöstä kerrotaan myös seuraavissa kirjoissa:
Mannila, Maarit: Mariankatu 3: Vanhan tulli-ja pakkahuoneen historiaa (2006)
Rosenlöf, Ruth: Sotilastalosta Kiholinnaksi...
Kannattaa ehkä ensin täsmentää, että ”turve” tässä yhteydessä ei tarkoita suolta nostettua turvetta vaan multapaakkua, jota kasvien juuret pitävät koossa.
Valan vannominen turve pään päällä oli ikivanha tapa vannoa maan kautta. Se perustui maan palvomiseen ja oli käytössä monilla muinaiskansoilla, myös slaaveilla. Erityisesti turvepaakkurituaalia sovellettiin kun oli kyse maata koskevista asioista – maakaupasta tai rajan määrittelystä. Tapa oli käytössä vielä 1600-luvulla. Internetistä löytyi v. 1634 laaditun venäläisten ja puolalaisten välinen rajasopimuksen teksti. Tekstissä sanotaan, että rajariitoja ratkaistaessa osapuolten tulee panna turve pään päälle, suudella ristiä ja sitten vannoa vala.
Venäjän Internetistä aiheesta löytyy tietoa...
Sinun kannattaa suunnistaa siis Pasilan, Itäkeskuksen ja Rikhardinkadun kirjastoihin. Helmet-aineistotietokannan mukaan näistä kirjastoista näyttäisi löytyvän eniten englanninkielistä lastenkirjallisuutta.
Kirjastojen yhteystiedot löydät seuraavista linkeistä:
Itäkeskus: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/yhteystiedot/
Pasila: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/
Rikhardinkatu: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/rikhardinkatu/yhteystiedot/
Annika Thorista on kysytty useammankin kerran Kysy kirjastonhoitajalta -verkkotietopalvelussa. Löydät hänestä tietoa, jos etsit vanhat kysymykset ja vastaukset osoitteesta http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku hakusanoilla "Thor Annika".
Annika Thorista kerrotaan myös teoksessa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 2.
Varuskunnista on ollut yleisesti ottaen mahdollisuus saada tanssipareja vanhojentansseihin - varuskuntien käytännöt kuitenkin vaihtelevat suuresti: toisaalla varusmiesten osallistuminen on jokavuotinen perinne, toisaalla osallistumista tansseihin ei syystä tai toisesta ole. Joissakin tapauksissa asia on saatettu sopia suoraan lukion ja varuskunnan kesken, mikäli on ollut kyse suuremmasta ryhmästä. Kannattaa myös ottaa huomioon, etteivät varusmiehet pääse välttämättä aina halutessaan esim. harjoittelemaan tiettyinä ajankohtina - poissaoloille palveluksesta pitää aina anoa erikseen luvat.
Tässä tapauksessa lähimmät kyseeseen tulevat puolustusvoimien joukko-osastot olisivat Helsingissä sijaitsevat Kaartin Jääkärirykmentti Santahaminassa sekä...
Olisiko kyseessä kirja Onnea ja menestystä : miksi tyytyä tilapäisyyteen kun onni voi olla ikuista? Tekijät Álex Rovira ja Fernando Trias de Bes. Kustantaja Bazar, 2004.
Kirjan hahmot ovat ritareita eivätkä prinssejä, mutta esittelyteksti kustantajan sivuilla kuulostaa oikealta.