Hei!
Huoneenvuokralain (1995)1 luvun 22§:n mukaan "jos huoneisto on tarkoitus myydä tai se on uudelleen vuokrattavissa, vuokranantajalla on oikeus näyttää huoneistoa vuokranantajalle ja vuokralaiselle sopivana aikana." Asuntomarkkinointiasetuksen mukaan asunnonesittelyllä tarkoitetaan lehti-, toimistonikkuna-,netti-, tai
suoramarkkinointiesittelyä, jossa asunnosta on ilmoitettava vähimmäistiedot.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Asukasliittoon www.asukasliitto.fi puh. 0600 97272, josta saat tarkempia neuvoja.
HelMet-kirjastojen lainoja voi uusia soittamalla mihin tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen. Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/, kun klikkaat haluamasi kirjaston kohdalla linkkiä ”Yhteystiedot”. Uusimista varten tarvitaan kirjastokortin numero.
Lainoja voi uusia myös Internetin kautta HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta http://www.helmet.fi, jos lomapaikassa on nettiyhteys. Uusimiseen Internetin kautta tarvitaan kirjastokortin numero ja siihen nelinumeroinen pin-koodi. Pin-koodin saa tarvittaessa hankittua mistä tahansa HelMet-kirjastosta, kunhan varaa mukaan kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Uusiminen...
Tallennuksen laatu vaikuttaa siihen paljonko tilaa ohjelma vie, joten tarkkaa lukua ei voi sanoa.
Kuluttajaviraston sivulla on seuraavasti: 80 Gt:n (gigatavun) kiintolevylle mahtuu noin 30-40 tuntia ohjelmia ja 200 Gt:n kiintolevylle noin 100 tuntia.
Kiintolevyllesi mahtuisi tuon perusteella noin 80 tuntia tv-ohjelmia.
Valitettavasti vanhoja lainaustietojasi ei ole missään.
Lainaushistoriaan kertyvät ne lainat, jotka on lainattu lainaushistorian tallentamisen jälkeen, aikaisempia lainoja ei siis siellä näy.Lainaushistoria on sellainen toiminta, joka näkyy ainoastaan Helmetin puolella omissa tiedoissa asiakkaalle itselleen, ei virkailijoille.
Lauri Pohjanpään runo tunnetaan nimellä Eriskummainen uni merikäärmeestä ja se on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Sininen hämärä (1933) ja myöhemminen esim. kokoelmassa Pieni aarreaitta 3: runoaitta (WSOY 1993). Esim. tuo jälkimmäinen löytyy HelMet-kirjaston kokoelmista (kappaleita runsaasti vapaana):
http://www.helmet.fi/record=b1077689~S9*fin
Hei! Voitte kysyä aina neuvoa kirjaston henkilökunnalta. Opastamme myös kirjaston tietokoneiden käytössä. Laajemmissa tiedonhaussa on hyvä asioida itse kirjastossa, mutta jos teillä on jokin tietty, yksittäinen kirja, sitä voi tiedustella myös puhelimitse kirjastostanne.
Kurtti (Kurtin kylä) sijaitsi vuonna 1918 Suomen puolella, silloisen Kuolajärven (nykyisin Salla) pitäjän alueella.
Useammissa lähteissä tuodaan esiin se, että brittiläiset todella pommittivat sekä tulittivat Kurttia elokuussa 1918, jopa kahtena peräkkäisenä päivänä, 24.8. ja 25.8. Suomi protestoi asiasta virallisesti edustajansa välityksellä Lontooseen, joten tämäkin seikka tukee sitä tosiasiaa, että iskut tulivat Suomen puolelle ja että Suomen rajaa loukattiin.
Jo mainitun Jukka Nevakiven "Muurmannin legioona"-teoksen lisäksi pommitusretkestä sekä sen sotilaallis-poliittisista taustoista ja intresseistä kirjoitetaan muun muassa Jouko Vahtolan teoksessa "Suomi suureksi - Viena vapaaksi", O.V. Itkosen teoksessa "Muurmannin suomalainen...
Kirjastostamme ei löytynyt kuin pari teosta, jossa mainitaan Naistenklinikan toimineen Orivedellä toisen maailmansodan aikana. Ne löytyvät alla olevasta listasta. Siinä on myös muutama osoite, joista voisi etsiä tietoa / kysellä lisää.
Tutkin myös erilaisista tietokannoista (Helmet, Linda, Arto, Pirkitta) niin HYKSin kuin Oriveden opiston historiaa toisen maailmansodan ajalta – tuloksetta.
Oriveden opisto 1909-1959 : 50 vuotta kansanopistotyötä / kirjoittanut Arvo Oksanen. - Vammala : Oriveden opisto, 1959
s. 56-57 muutaman kappaleen selostus Naistenklinikan toiminnasta opistolla.
Orivesi : maalaispitäjästä kehittyväksi kaupungiksi / Hannu Sinisalo. - [Orivesi] : Oriveden kaupunki, 1990
s. 218 muutama sana naistenklinikasta; viitataan...
Valurautaisten tai erikoispintakäsiteltyjen teräspannujen, jollaisia muurinpohjapannutkin ovat, hoito-ohje löytyy esimerkiksi Marttojen sivuilta. Samalla sivulla on ohje myös ruosteen poistamisesta ruokasuolalla, teräsvillalla tai karhunkielellä. Ruosteen saa pysymään poissa kuivattamalla pannun nopeasti ja huolellisesti.
http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/ruoka/astiat_ja_tyovalineet/astioide…
Marttojen Keskustelunurkassakin on aiheesta keskusteltu:
http://www.martat.fi/keskustelu/keskustelunurkka/?x33061=59338
Wahlenbergia gloriosa (Royal Bluebell) kuuluu Campanulae-sukuun. Wikipedian mukaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Wahlenbergia_gloriosa) laji on villikasvi, joka kasvaa Australian sateisilla vuoristoalueilla. Suomenkielisissä lähteissä Campanulae-suvulla tarkoitetaan pääasiassa avomaalla kasvatettavaa, monivuotista, ruohovartista koristekasvia. Viljelykasvien nimistöstä (1996) ei Wahlenbergia-kasvien suomenkielistä termiä löydy, ja apua ei ole myöskään Puutarhakasvien nimistöstä (1975). Sulokello joissakin Internet-lähteissä viittaa Wahlenbergia hederacea -lajiin. Toisaalta Puutarhakasvien nimistön mukaan sulokellon tai kauluskellon tieteellinen nimi on Adenophora.
Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja (1981), kertoo Wahlenbergia...
Tekijänoikeuslain 12 § antaa jokaiselle oikeuden valmistaa julkistetusta teoksesta ”muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten”. Lisäksi ”kappaleen valmistamisen valmistuttajan yksityistä käyttöä varten saa myös antaa ulkopuolisen suoritettavaksi”.
Laki ei kuitenkaan velvoita ulkopuolista tahoa valmistamaan kopiota, ja valmistaja voi toki halutessaan tarkistaa, millaisesta aineistosta on kysymys, ja arvioida, voidaanko työn katsoa kuuluvan 12 §:n piiriin. Jos asiakas haluaa kymmeniä kopioita jonkun vieraan henkilön kirjoittamasta kirjasta, saattavat yrityksessä epäilykset herätä. Kopioiden valmistaminen voi silloin rikkoa tekijänoikeuslakia ja tuoda paljastuessaan lain rangaistusten lisäksi huonoa mainetta yritykselle. Siksi en yhtään...
Kangasniemen kirjastosta löytyy DVD, jossa opetetaan bassokitaran soittoa alkeista alkaen. Pakettiin kuuluu myös nuottivihko. Se on nimeltään Bass Guitar: The complete step-by-step guide to playing bass guitar. DVD:n tiedoista ei näy, opetetaanko myös sähköbasson soittoa.
http://kangasniemi.kirjas.to/opac/default.aspx
Muualta Suomesta sähköbassonkin soitonoppaita löytyy. Voit pyytää niitä kaukolainaksi lähikirjastosi kautta. Esimerkiksi tällaisia oppaita on:
- Sähköbassokurssi 1 ja 2 / [Esitt.] Alex Nielsen (1978 ja 1981, opas ja kasetti)
- Bass guitar: the complete guide to playing the bass. Book two / Phil Mulford (2009, opas ja cd)
- First lessons: bass / by Jay Farmer (2002, opas, cd ja DVD)
- Bass basics: Steps one & two / by Dale...
Kuvauksesi sopisi Marjatta Kurenniemen Onneli ja Anneli –kirjoihin. Ensimmäisessä kirjassa, Onnelin ja Annelin talo, kaksi pientä, vähän perheidensä unohtamaa tyttöä ostaa talon, joka on kuin suunniteltu kahdelle pienelle tytölle olkihattuineen, undulaatteineen ja ruusukukkaisine makuuhuoneineen. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1966, toinen, Onnelin ja Annelin talvi 1968, Onneli, Anneli ja orpolapset ilmestyi 1971 ja viimeinen Onneli, Anneli ja nukutuskello 1984.
Kirjat löytyvät kirjastoista. Onnelista ja Annelista ja kirjailija Kurenniemestä saat tietoja vaikkapa Helsingin ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastojen Sanojen aika –tietokannasta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Tekijänoikeuslain 25 § koskee taideteosten käyttämistä. Sen mukaan ”[j]ulkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia [– –] arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen”. 25 a § säätää vielä, että teoksen kuvaaminen on sallittua, ”jos teos on pysyvästi sijoitettu julkiselle paikalle tai sen välittömään läheisyyteen”. Epäilemättä teos Hiljainen kansa täyttää tuon ehdon. Lisärajoituksena määrätään, että ”[j]os taideteos on kuvan pääaihe, kuvaa ei saa käyttää ansiotarkoituksessa”. Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.
Tekijänoikeuslain soveltamisesta lausuntoja antava tekijänoikeusneuvosto on tulkinnut kyseisiä kohtia esimerkiksi...
Varaamasi DVD ehti mennä lainaan heti sen jälkeen, kun olit tehnyt varauksen. Hyllystä elokuvan tai kirjan löytävä voi lainata sen, jos ehtii ennen kuin henkilökunta poimii hyllyistä varatun aineiston.
Tein sinulle uuden varauksen. Kaikki ensimmäisen kauden Poirotit ovat tällä hetkellä lainassa, mutta DVD-levyjen laina-aika on vain yksi viikko, joten et joudu odottamaan pitkään.
Kirja on paikalla pääkirjastossa lasten- ja nuortenosaston varastossa sekä Sundomin sivukirjastossa. Voit soittaa jompaan kumpaan paikkaan ja pyytää heitä hakemaan kirjan sinulle sivuun valmiiksi. Lasten- ja nuortenosaston nro on 3253545 ja Sundomin 3253562.
Kummankin kirjailijan kirjoja on joissakin kirjastoissa myös Suomessa. May Grethe Lerumin kirjoja on ruotsiksi ja norjaksi ja Laila Brendenin ruotsiksi. Kirjoja ei ole käännetty suomeksi.
Livets döttrar -sarjaa on ainakin Porvoon kaupunginkirjastossa. Hannah-sarjaa on hankittu ainakin Vaasan kaupunginkirjastoon. Kirjoja voi pyytää kaukolainaksi oman lähikirjaston kautta.
Et kerro, minkä kirjaston lainoja haluaisit uusia, mutta useimmissa kirjastoissa lainojen uusiminen onnistuu, jos uusittavaan ei ole varauksia. Uusimisten määrä on yleensä rajattu. Jos kortilla on tietyn summan ylittävä määrä maksuja, esim. myöhässä palautetuista lainoista, lainojen uusiminen ei ole mahdollista ennen maksujen maksamista.
Ota yhteyttä sen kunnan kirjastoon, josta olet kirjasi lainannutkin, niin saat tarkempia ohjeita. Kirjaston tietokannasta löytyvät myös ohjeet lainojen uusintaan.
"Uusi suomalainen nimikirja" on laaja teos, joka sisältää tietoa myös kaikista mainituista sukunimistä ja suvuista. Kannattaa tutustua esim. tuohon kirjaan, jos haluaa ko. sukunimistä lisää perustietoa. Tässä lähinnä mainitusta teoksesta löytyvää perustietoa ko. suvuista ja sukunimistä:
1. Jauhiainen. Uusi suomalainen nimikirja kertoo, että Jauhiainen ja sen lähinimet ovat lähinnä etelä-karjalaisia ja tunnetaan myös Karjalan kannakselta jo 1500-luvulta. Sieltä nimet ovat levinneet myöhemmin mm. Savoon ja Pohjois-Karjalaan.
2. Sukunimi Muje on lähinnä pohjois-karjalainen. Uusi suomalainen nimikirja: "Nimeen sisältynee itämurteiden muje(h) 'muikku', joka on voitu antaa lisänimeksi esim. kalastajalle".
3. Kotkaa merkitsevä Kokkosen...
1.Jauhiainen
1500-luvulla Etelä-Karjalassa oli useita Jauho-Jauhoinen-Jauhia-Jauhiainen -nimisiä. Nimi on kulkeutunut Kannakselta myös Savoon ja Pohjois-Karjalaan.
2. Muje
Nimi on lähinnä pohjoiskarjalainen ja se tunnetaan ainakin 1700-luvulta. Nimi liittyy ehkä muikku-sanaan.
3. Kokkonen
Kokko –muodossa nimi on esiintynyt koko maassa jo 1500-luvulla. Kokko on kehittynyt ”kotkaa” merkitsevästä linnunnimestä. Kokkonen muodossa nimi on esiintynyt sekä Kannaksella että Savossa.
4.Wetterstrandt
Valitettavasti en pysty tästä nimestä antamaan tietoa.
5.Pyykönen
Pyykkö-Pyykkönen on tunnettu Kannaksella 1500-luvun puolivälistä, nimeä on esiintynyt myös Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun seudulla. Nimi saattaa olla...
