Katkelma on peräisin Harry Martinsonin Intåget nimisestä esseestä. Lainus on aivan esseen alusta ja lause jatkuu (lika ny:)" den nordiska sommaren kommer till oss, med våren främst på galjonen." Teksti on julkaistu kokoelmassa Midsommardalen, Bonnier, 1938.
Kyseistä esseetä ei löytynyt suomeksi.
Lähteet:
Fennica – Suomen kansallisbibliografia
https://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?Search%5FArg=martins…
http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1974/martinson-…
http://www.helmet.fi/record=b1396219~S9*fin
Kyseessä on Usko Kempin säveltämä ja sanoittama marssilaulu ”Taas marssilla pojat on”. Laulun sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi kokoelmista ”Tulipunaruusut”(Warner/Chappell Music Finland, 1999) ja ”Sotaveteraanien perinnelaulut” (Suomen Mieskuoroliitto, 2005). Se on julkaistu useissa muissakin nuottikirjoissa, mutta nuo kaksi ovat tuoreimmasta päästä.
Laulettuna ”Taas marssilla pojat on” löytyy ainakin kokoelmalevyiltä ”Sama kaiku on askelten” (Suomen sotaveteraaniliitto, 2004) ja ”Viimeinen asemiesilta” (Poptori, 2006) sekä Laulupartio Ruotukaverien esittämänä levyltä ”Korsusta korsuun” (Usko Kemppi Seura, 2004).
Kun vielä elävien ihmisten sukututkimustietoja siirretään avoimeen internet-verkkoon, kyseessä on henkilötietojen sähköinen luovuttaminen, jolloin henkilötietolain ja julkisuuslain perustella jokaiselta ao. henkilöltä olisi pyrittävä pyytämään suostumus tietojensa internet-julkaisulle.
Vaikka tiedot olisi jo aiemmin julkaistu sukukirjassa, avoimessa verkkoympäristössä tietojen voisi katsoa olevan laajemmin saatavilla ja niiden käyttö huonommin hallittavissa kuin usein vain pienenä painoksena oman suvun jäsenille julkaistun sukukirjan kautta, joten ao. ihmisillä saattaisi olla erilaisia toiveita sukutietojensa kirja- ja internet-julkaisua koskien.
Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan:
"Jos esimerkiksi jokin yhdistys julkaisee...
Suomu on mukailtu saamenkielestä mutta sen alkuperästä ei voi sanoa varmaa koska nimi viittaa unohtuneeseen Vuotson/Sompion saamenkieleen.
Kuitenkin cuomus = suomu ja cuoma = kalannahka. Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus 2007)toteaa että Suomu-alkuisten paikannimien alkuperää ei tiedetä mutta ne voivat olla saamelaislähtöisiä.
Kysymys tuli hämeenlinnalaisille osoitetusta tervehdyksestä huolimatta Helsinkiin, joten tässä vastaus helteisestä Helsingistä.
Voit tehdä Hämeenlinnan kirjasta kaukolainatilauksen. Se tehdään aina oman kunnan kirjastoon. Tilauksen voit tehdä missä tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä tai netin kautta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp.
Kaukolainan hinta on 4 euroa. Lisäaikaa lainalle pyydetään niin ikään oman kunnan kirjaston kautta, kirjan mukana saamastasi kaukopalvelukuitista löytyvät yhteystiedot.
Suomen Lääkärilehden arkistosta löytyi neljä artikkelia, joissa ortodeksia on mainittu:
KATSAUSARTIKKELIT:
- Vanhusten aliravitsemus ja syömishäiriöt, Pirkko Hiltunen, SLL 42/2009, s. 3551 - 3554
Syömishäiriöt ja nuoruusiän kehitys, Jaana Ruuska, Päivi Rantanen, SLL 48/2007, s. 4527 - 4532
- Enemmän elämää vuosiin, ei enemmän vuosia elämään, Merete Mazzarella, SLL 41/2005, s. 4161 - 4163
NäKöKULMA:
- Nuorten terveys on sidoksissa sosiokulttuurisiin ryhmiin, Anne Puuronen, SLL 11/2009, s. 1002 - 1003
Muita artikkeleita aiheesta:
- Pyykkönen, Emilia: Pakko ajoi lenkille, Anna 47(2009): 40, 38-41
- Peura, Virpi: Pakko syödä terveellisesti, Jade 2008: 9, 96-98
- Santala, Elsi: Sairaan terveellistä - ortoreksia nuorten verkkokeskusteluissa...
Termille on hankalaa löytää yksiselitteistä tai hyvän kielen mukaista, lyhyennapakkaa käännöstä.
Joint-termistöllä viitataan kuitenkin puolustushaarojen (maavoimat, merivoimat, ilmavoimat, myös erilaiset erikoisjoukot) yhteistoimintaan ja verkostoitumiseen. Sotilasoperaatioissa eri puolustushaarojen välinen yhteistoiminta korostuu yhä laajemmin, ts. enää ei ole vain pelkästään "maavoimaoperaatioita" tai "ilmaoperaatioita", vaan yhä enenevässä määrin ns. joint-operaatioita, joissa esimerkiksi ilmavoimat tiedustelee, merivoimat tekee tulivalmistelun ja maajoukot ottavat tiedustellut kohteet haltuun tämän jälkeen. Tällaisten operaatioiden johtamiseen tarvitaan puolustushaarojen välistä vuoropuhelua, yhteistä komentoelintä, "joint military...
Vastaan Kouvolan pääkirjaston tilanteesta. Emme valitettavasti osta kyseista sarjaa, koska kirjastossamme on jo suomalaiset klassikot melko kattavasti. Teidän kannattaisi kysellä antikvariaateista ja kirpputoreilta. Koulujen alettua voisi ehkä kysellä myös kouluilta, olisiko heillä käyttöä tällaisille kirjoille. Muistuttaisin myös Kouvolan pääkirjaston Ex libris -kahvilassa olevasta kirjojen vaihtokaapista, jonne voi tuoda tarpeettomat kirjat ja voi ottaa kaapista jotain mukaan.
Kyseessä näyttäisi olevan von Heidenstamin runo ”Åkallan och löfte”. Koko runon sanat löytyvät esimerkiksi osoitteesta http://www.svensklyrik.se/poeter/verner-von-heidenstam/kallan-och-lofte.
Runoa ei ole luultavastikaan suomennettu. Osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi löytyvässä Lahden kaupunginkirjaston runotietokannassa ei ole siihen sopivaa suomennosta, osoitteessa https://viola.linneanet.fi olevasta Viola-tietokannasta ei löydy runosta suomennettua versiota laulun muodossa, eikä varsin hyvin runojen tietoja sisältävästä Piki-tietokannastakaan osunut silmiin ruotsinnosta muistuttavaa Haidenstamin runosuomennosta.
Ei ole aivan mahdotonta, että runon suomennos olisi ilmestynyt jossakin pienjulkaisussa tai...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) ei valitettavasti kerro mitään nimen tarkasta alkuperästä, joten ilmeisesti sitä ei kovin tarkkaan tiedetä. Kirjallisia mainintoja siitä löytyy jo 1500-luvun puolivälistä Juvalta ja Tavinsalmelta sekä vähemmässä määrin Rantasalmelta ja Säämingistä. Mahdollista lienee, että ainakin joissakin varhaisissa nimissä olisi taustalla paikannimi, sillä Muolaasta tunnetaan kylännimi ”Sormula”, joka on esiintynyt vuonna 1559 muodossa ”Sormola”. Yhteys sormeen tai sormukseen vaikuttaisi todennäköiseltä, sillä kirjan artikkelissa nimen ”Sormunen” yhteyteen liitetään myös sukunimet ”Sormula”, ”Sormus” ja ”Sormi”. Täyttä varmuutta lienee kuitenkin hankala saada, kun kyseessä ovat noin...
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Jutta” peräisin heprealaisesta etunimestä ”Judit”. Sen merkitys on epäselvä, mutta sen merkitykseksi on ehdotettu ’nainen Juudan kuningaskunnasta’. Ensimmäiset suomalaiset Jutat nimettiin 1900-luvun alussa, mutta vasta 1960-luvulla nimi alkoi yleistyä Suomessa.
Etunimestä ”Moona” edellä mainittu teos paljastaa, että se on suomalainen muunnos ruotsalaisesta nimestä ”Mona”. Tuon nimen alkuperästä on useita eri teorioita. Se voi olla yksinkertaisesti lyhentymä etunimestä ”Monika”, joka saattaa tulla kreikan sanasta ”monachos” (’yksinäinen’, ’munkki’) tai olla tuntematonta foinikialaista alkuperää. Toisaalta ”Moona” saattaisi olla lyhentymä jostakin ”mona”-loppuisesta...
Alakoululaisten sienituntemukseen liittyviä tutkimuksia tai opinnäytteitä ei löytynyt yliopistokirjastojen LINDA-tietokannasta. Kannattaisi ehkä kysyä onko Suomen sieniseuralla tietoa mahdollisista tutkimuksista:
http://www.funga.fi/esittely.php
Vastaavista ulkomaisista tutkimuksista voisi kysellä esimerkiksi brittiläisestä sienitieteellisestä yhdistyksestä:
http://www.britmycolsoc.org.uk/
Opetushallituksella voisi myös olla tietoa peruskoululaisiin liittyvistä tutkimuksista. Tutkimusrekisteri KOTU:sta ei tosin löytynyt koululaisten sienitietouteen liittyvää tutkimusta, mutta sieltä kannattaisi vielä kysyä asiasta:
http://www.opetushallitus.fi/etusivu
Arktiset aromit ry:n toimeksiantoina on tehty tutkimuksia, jotka liittyvät marjojen...
Hei!
Kirjallisuutta tai artikkeleita ei löydy, tämän vahvisti myös soitto kampaajalle. Hän neuvoi kysymään siitä kampaamosta, joka locksit on sinulle tehnyt. Kampaajan mukaan netin ohjeiden ristiriitaisuus johtuu siitä, että asiasta todella on erilaisia mielipiteitä. Netin keskustelupalstojen perusteella takkupäät pesevät hiuksensa hyvin erilaisilla shampoilla, kuitenkin tuntuivat olevan ihan tavallisia marketin ja lähikaupan tuotteita. Wikipedian ohje "Päänahka kannattaa pestä shampoolla, jolla ei ole hiuksia hoitavia ominaisuuksia ja joka ei sisällä silikonia, väri- tai hajuaineita" (http://fi.wikipedia.org/wiki/Rastatukka) siksi, että hius pysyisi takussa, tuntui kampaajan mielestä järkevältä. Toisaalta hiukset ja päänahka voivat kuivua...
Monissa uunien käyttöohjeissa mainitaan erikseen, että grillauksen aikana uunin luukku on pidettävä kiinni. Voisitte yrittää varmistaa uuninne valmistajalta kuinka asia on oman uunimerkkinne kohdalla.
Keskiuusimaa-lehteä on Järvenpään käsikirjastossa lehtiluettelon mukaan mikrofilmeinä vuodesta 1918.
Lehtiluettelo http://www.jarvenpaa.fi/liitetiedostot/editori_materiaali/4300.pdf
Käsikirjasto http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=1036
Muita lehtiä löytyy mikrofilmattuina Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston lehtialueelta sekä Kansalliskirjastosta.
Pasilan lehtialueen lehtilista löytyy täältä http://www.lib.hel.fi/File/088b03f2-ac57-4f50-aae2-adf96f0e0daf/Varasto…
Kansalliskirjaston sanomalehdistä löytyy tietoa täältä http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansallis…
Olisiko kyseessä Anne-Riitta Isohellan kirja "Suomen-pojat : virolainen jääkäritarina". Kirja on ilmestynyt vuonna 1999 ja toinen, täydennetty laitos 2005. Kirjan kustantaja oli Ajatus. Tätä kirjaa on HelMetin kautta runsaasti saatavana.
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Andreas Staikosin Herkullisia suhteita.
Kirjan takakannen esittelyteksti tiivistää tarinan juonen seuraavasti: "Kreikkalaiskirjailijan veikeässä pikku romaanissa Nanan kaksi rakastajaa, Damoklis ja Dimitris, hemmottelevat lemmittyään herkkuaterioita valmistamalla. Vaikka he ovat naapureita, he eivät aluksi tiedä toisistaan. Kun totuus paljastuu, kilpailu Nanan suosiosta kiihtyy jännittäväksi."
Toiseksi vaihtoehdoksi on ehdotettu Anthony Capellan romaania Ruokaa amore.
"Laura on kaunis amerikkalainen opiskelija, joka joutuu italialaismiesten piirittämäksi auringon lämpöä ja historiaa huokuvassa Roomassa. Kuumaveriset Tommaso ja Bruno taistelevat Lauran rakkaudesta valmistamalla hänelle toinen...
En osaa sanoa miksi ette pääse uusimaan lainojanne. Web Origo antaa kokeilla kaksi väärää tunnuslukua, mutta kolmas pitäisi olla se oikea jotta pääsisi kirjautumaan sisään omiin lainoihin. Paras keino ratkaista pulma on että pyydätte seuraavalla kirjastokäynnillä uuden tunnusluvun ja testaatte heti kirjastossa omien lainojen katseluun/uusintaan pääsyn. Tunnusluku annetaan asiakkaalle henkilökohtaisesti mistä tahansa Kyyti-kirjastosta, emme anna sitä sähköpostitse.
Samantapaisia teoksia löytyy esim. Kaari Utrion ja Tuula Rotkon
tuotannosta. Utriolta esim. Pirkkalan pyhät pihlajat sekä Vaskilintu,
Rotkolta Riikka Näkijä. Myös Helena Wariksen Uniin piirretty polku
käsittelee maagista muinaissuomalaisuutta.
Raili Mikkasen nuortenkirjatrilogia Myrkkypuun marjat, Kahdentoista
vala ja Pähkinäpuinen lipas sijoittuvat 1600-luvulle. Myös Maria
Vuorion Kultaraha nurkan alla liittyy suomalaiseen mytologiaan.
