Lain säätämisestä ja presidentin oikeuksista säädetään Suomen perustuslaissa 731/1999, https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731. Kysymyksesi kannalta oleellinen kohta on "presidentti antaa hallituksen esitykset eduskunnalle valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta" eli kyllä.
Lakien säätäminen
Valtioneuvoston asema hallituksen esitysten antamisessa vahvistuu. Hallituksen esityksellä annetaan eduskunnan käsiteltäväksi lähinnä valtioneuvostossa valmistellut lakiehdotukset, talousarvio- ja lisätalousarvioesitykset sekä ehdotukset valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden hyväksymisestä.
Uuden perustuslain [731/1999] mukaan presidentti antaa hallituksen esitykset eduskunnalle valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta. Presidentti...
Suomen perustuslain 61 pykälän mukaan (Laki 731/1999):
Eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti.
Ennen pääministerin valintaa eduskuntaryhmät neuvottelevat hallitusohjelmasta ja valtioneuvoston kokoonpanosta. Näiden neuvottelujen tuloksen perusteella, kuultuaan eduskunnan puhemiestä presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Ehdokas valitaan pääministeriksi, jos eduskunnassa toimitetussa avoimessa äänestyksessä enemmän kuin puolet annetuista äänistä on kannattanut hänen valitsemistaan.
Jos ehdokas ei saa vaadittavaa enemmistöä, asetetaan samassa järjestyksessä uusi...
Sanojen aika -sivustolla http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=… kirjailija kertoo, että häneen voi ottaa yhteyttä WSOY:n kautta.
Kirjeposti osoitteeseen WSOY, PL 222,00121 Helsinki. Palautuspostimerkki mukaan, jos haluat kirjeeseen vastauksen. Sähköiset viestit WSOY:n palautesivun (Palautetta kirjailijalle)kautta osoitteesta http://wsoy.fi/yk/contact/feedback tai sähköpostitse tiedotus@wsoy.fi
Tarkoittanet hyökyaaltokatastrofia, joka tapahtui 26.12.2004. Lahden pääkirjaston lehtileikekokoelmassa on tähän aiheeseen liittyvää materiaalia. Lisäksi ainakin seuraavat kirjat: 1.Janne Miikkulainen: Tsunami 2.Marika Kataja: Tuhon aalto - suomalaisia Thaimaan tsunamialueella 3.Poliisit ja papit tsunamityössä 4.Anne Puistomäki: Khao Lak. Henkilökohtaisia kokemuksia on myös kirjoissa: Leena Keskiaho: Katastrofista uuteen alkuun ja Pertti Kuoppala: Aren pieni pikkurilli. Tätä tapahtumaa omalta osaltaan käsittelee myös Sauli Niinistö kirjassaan Hiljaisten historia.
Jos haluat tutustua näihin, kysy pääkirjaston tietopalvelusta.
Suomen kansallisbibliografia Fennicasta https://fennica.linneanet.fi voi hakea suomennettuja teoksia. Sen mukaan John Bevereltä on suomennettu nämä teokset:https://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?PID=t56al-xDtWeMHfXr…
Lisa Bevereltä on suomennettu kaksi teosta: https://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?PID=HQ4MJGrX5_0FxMqB…
Näyttäisi tosiaan siltä, että Tauben lauluja on hyvin huonosti saatavilla suomeksi. ”Nocturne” löytyy suomennettuna ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 6 (s. 118) Pertti Reposen suomennoksena, joskin suomennos taitaa olla vain osa alkuperäisestä ruotsinkielisestä laulusta.
Etsin kappaleita Viola-tietokannasta selaamalla läpi kaikki Tauben sanoittamat suomenkieliset laulut, mutta sopivia ei löytynyt. Katsoin myös Suomen äänitearkiston tietokannasta lauluja ruotsinkielisten alkuteosten nimillä, mutta sekään ei tuottanut tulosta. Myöskään Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta ei löytynyt mainintoja Tauben sanoitusten suomennoksista. ”Nocturnea” lukuun ottamatta lauluja ei siis ilmeisestikään ole suomennettu. Monia muita lauluja Taubelta on...
Saat luettelon ranskankielisistä sarjakuvista näin: kirjoita Helmetin etusivun hakuruutuun sana sarjakuvat, klikkaa auki Tarkenna hakua -painike, ja valitse "ranska" kohdasta Kieli. Paina Hae-painiketta. Saat näkyviin luettelon. Voit halutessasi valita myös joko lasten- tai aikuisten sarjakuvat, kun edellisten lisäksi valitset Koko aineisto -valikosta joko lasten tai aikuisten kokoelman.
Kirjojen aakkostuksessa on tosiaan tapana jättää artikkelit huomioimatta. Aakkostus perustuu kansalliseen standardiin, jota Jukka Korpela käy läpi selostuksessaan osoitteessa http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/abc.html. Korpela toteaa, että artikkeli ”vieraskielisisissä [sic] ilmaisuissa jätetään huomiotta, elleivät ne kuulu kiinteästi ihmisen, paikan tms. nimeen”. Vähän artikkelien tapaisia ovat myös henkilöiden nimissä esiintyvät etuliitteet ”af”, ”von” ja muut vastaavat, joista on olemassa aika mutkikkaat säännöt, jotka Korpela listaa taulukoiksi.
Kirjastossa kirjoja hyllyyn laittavaa työntekijää helpottaa se, että tarvittaessa kirjaston tietokannasta voi yleensä katsoa, pitääkö artikkeli tai nimen etuliite huomioida aakkostuksessa....
Mitään kovin valaisevaa tietoa aiheesta netistä tuskin löytyy, mitä nyt esim. Turun Sieniseuran sivuilla todetaan, "viimeaikaisen tutkimustiedon mukaan sienet saattavat olla läheistä sukua eläimille, vaikka niillä ei olekaan aisteja eikä hermostoa."
Sen sijaan erilaisilla keskustelupalstoilla voi hyvinkin törmätä kyseiseen sanapariin tyyliin: "Niin kiinnostunut en sienten sielunelämästä ole, että toimittaisin nuo jonnekin tutkittavaksi." Tai: "enpä osaa arvioida kyseisten sienten sielunelämää".
Mutta asiallisesti sienten sielusta tai sielunelämästä en onnistunut ihan googlettamalla löytämään mainintaa. Kenties rajatietoa käsittelevästä kirjallisuudesta tai vaikkapa Rudolf Steinerin antroposofiaan perustuvasta kirjallisuudesta voisi löytyä...
Turun kaupunginkirjastolla ei ole käyttöoikeutta ScienceDirect:iin. Sitä vastoin sekä Åbo Akademin että Turun yliopiston kirjastoilla näyttää olevan nämä oikeudet, ja käyttäjätunnukset selviävät kyseisten kirjastojen kautta. Myös Turun ammattikorkeakoulun kirjaston e-aineistoihin lukeutuu Elsevier Science Direct (ScienceDirect Freedom Collection). E-aineistojen käyttöoikeuksista ja käytöstä saa lisätietoa Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta.
Lainoja uusittaessa uudeksi eräpäiväksi tulee neljä viikkoa (tai esim. yksi viikko, jos lainalla on yhden viikon laina-aika) uusimispäivästä. Jos olet alunperin lainannut kirjasi (tai uusinut lainasi jo aiemmin) vain kaksi päivää aikaisemmin, ei laina-aika tosiaan lisäänny kuin kahdella päivällä.
Jos siis haluat mahdollisimman pitkän laina-ajan, uusi lainasi vasta lähellä eräpäivää. Uusintakerrat tulevat myös nopeasti käytetyiksi, jos uusit lainasi kovin pian edellisen kerran jälkeen. Helmet-kirjastoissahan lainat voi uusia enintään kolme kertaa.
Elämäntarinasta tulee mieleen Minna Craucher. Olisiko kyse hänestä?
Craucherista on kirjoitettu elämäkerta:
Selén, Kari
Madame: Minna Craucherin levoton elämä (WSOY, 1991)
Kirja on lainattavista monista Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi
Sivulla http://www.provestis.fi/kokotaulukko.htm alareunassa on unisex-vaatteiden kokojen vastaavuuksia. Kirjainkoot S, M, L jne. määräytyvät rinnanympäryksen perusteella. Näistä löytyvät taulukot sivulta http://www.finatex.fi/index.php?mid=2&pid=48
Osoitteista http://www.finatex.fi/media/N-2001.pdf ja http://www.finatex.fi/media/Passeli_miehet.pdf löytyvät miesten ja naisten vaatetuksen mittataulukot, joista näkee kunkin koon vartalon mitat tarkkaan eriteltynä vielä normaalivartaloisiin, tanakoihin jne. Sieltä voit vertailla naisten ja miesten kokojen mittoja.
Naisten koko C52 (lantion ympärys 130 cm) voi vastata miesten kokoja esim. C62, C124, D62 tai D124 riippuen pituudesta (C-koot normaalivartaloinen mies, D-koot tanakka).
Kajaanin kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolle tulee vain yksi englanninkielinen lehti Sugar, joka on ehkä enemmän suunnattu tytöille. Pääkirjaston lehtisalilta löytyy enemmän englanninkielisiä lehtiä, mutta voivat olla ehkä vielä liian vaikeita. Kirjaston lehtiluettelo löytyy kirjaston kotisivulta.
Sekä nuortenosastolta että aikuistenosastolta löytyy englanninkielisiä kirjoja luokasta 84.5. Aluksi kannattaisi varmaankin tutustua nuortenosaston tarjontaan. Jos ei sieltä löydy sopivaa, niin aikuistenpuolella on suurempi valikoima, tosin tekstit ovat vaikeampia. Mitään yksittäistä kirjaa, joka olisi sinun tarkoituksiisi sopiva, on vaikea nimetä. Kannattaa tulla tutustumaan kirjaston valikoimaan.
”Se kuitenkin liikkuu” runo on alun perin julkaistu kokoelmassa Tähtitarha, joka ilmestyi vuonna 1912. Löysäläisen laulu julkaistiin kokoelmassa Shemeikan murhe vuonna 1924.
Eino Leinon runoista on käännetty ruotsiksi Helkavirret / Helkasånger. Lisäksi Elmer Diktonius käänsi Leinon yksittäisiä runoja ruotsiksi ja ne ilmestyivät kokoelmassa Lyriskt urval, 1931. Myös muutamissa antologioissa on julkaistu Leinon runoja (mm. Finsk lyrik I-II, Finsk dikt i svenska tolkning, Fågeln flyger långt)
Näistä kokoelmista en löytänyt mainitsemiasi runoja (ainakaan nimen perusteella).
Suomalaisen kirjallisuudenseuran SKS:n käännöstietokannasta löytyvät Eino Leinon tuotannon käännökset.
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kirjastossa on kirjoja ranskalaisesta elokuvasta ja elokuvatuotannosta.
- impressionismi:
Aitken, Ian
European film theory and cinema : a critical introduction
Bloomington : Edinburgh University Press, 2001. - 275 s.
Andrew, Dudley
Mists of regret : culture and sensibility in classic French film
Princeton, NJ : Princeton U P, 1995. - 409 s. : kuv.
Bordwell, David
French impressionist cinema : film culture, film theory, and film style
New York : Arno, 1980. - 309 s.
Cohen, Keith
Film and fiction : the dynamics of exchange
New Haven : Yale U P, 1979. - 216 s. : kuv.
SADOUL, Georges
French film
London : Falcon, 1953. - 131 s. : kuv.
- surrealismi:
Dada and surrealist film / Kuenzli, Rudolph E. ed....
