Sanattomasta viestinnästä yleensä ja myös työelämän sanattomasta viestinnästä löytyy useita tutkimuksia.
Seinäjoen kaupunginkirjastosta löytyvät ainakin seuraavat teokset:
James, Judi: Body talk : kehonkieli työelämässä. – Helsinki : Ajatus, 2002.
Nieminen, Marjut: Esiinny eduksesi : convince your audience. – Helsinki : WSOYpro, 2009.
Sinulle on viesti. – Helsinki : Kirjapaja, 2008.
Hoitotyön sanattomasta viestinnästä kertoo teos
Väisänen, Leena: Sanat työssä : vuorovaikutus ammattitaitona. – Helsinki : Kirjapaja, 2009
sekä asiakastyön sanattomasta viestinnästä
Valvio, Timo: Palvelutapahtuma ja asiakkaan kohtaaminen. – Helsinki : Kauppakamari, 2010.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta http://linda.linneanet.fi/F?RN=757897088 ,...
Martinlaakson kirjastossa kokoontuu lukupiiri maanantaisin. Syksy aloitetaan maanantaina 20.9. klo 16.00 - 17.30 ruotsalaisen kirjailijan Jonas Hassen Khemirin kirjalla Uniikki tiikeri Montecore.
Ma 25.10. klo 16.00 -17.30 vuorossa on Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja (Ruotsi).
Hakunilan kirjaston lukupiiri kokoontuu joka kuukauden ensimmäsenä keskiviikkona klo. 13.00-14.30.
Tikkurilassa keskustellaan kirjoista joka kuukauden 2. tiistaina lastenosaston satuhuoneessa alkaen klo. 18.00.
Koivukylän lukupiirit kokoontuvat seuraavasti: Kirjaston monitoimitilassa runopiiri 13.9., klo 14.00., tietopiiri 21.9. klo 14.00, lukupiiri 12.10. klo 14.00.
Kokkolan kaupunginkirjastossa voi ottaa valokopioita itsepalveluna. A4-kokoinen kopio maksaa 0,40 euroa ja A3-kokoinen kopio 0,50 euroa. Pääkirjastossa kopiokoneet ovat lehtisalissa ja kirjaston 2. kerroksessa.
Tässä muutamia runo- ja muistolausekirjoja, toivottavasti niistä löytyy sopiva. Kirjoja on monissa kirjastoissa.
- Päivänlasku / toim. Hannu-Pekka Lappalainen
- Kiitos eilisestä / Eeva Kilpi
- Aika on jäähyväisten: lohdutuksen sanoja suruun / toimittanut Katarina Yliruusi
- Surun sisar on lohdutus / Maaria Leinonen
- Vain unen varjo: kaipuun ja surun runoja / toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki
- Surun sylissä: lohduttavia ajatuksia / toimittanut Merja Pitkänen
Kuolinilmoituksissa on myös muistettava noudattaa tekijänoikeuksia, kirjallisuudesn käyttöön kuolinilmoituksessa voi hakea lupaa Sanastosta, https://www.sanasto.fi/kirjallisuuden-kaytto-kuolinilmoituksessa/.
Aiheesi vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta kysymykseesi ei ole ollenkaan helppo vastata. Onhan sanottu, että jokainen kirjailija kirjoittaa omasta elämästään, vaikka aihe olisi näennäisesti etäinenkin. Sikäli siis melkeinpä minkä tahansa kaunokirjallisen teoksen voisi määritellä traumafiktioksi, joka tavalla tai toisella perustuu kirjoittajan kokemuksiin. Toisaalta, mitä suorempi yhteys tekstillä on kirjoittajan omaan kokemuspiiriin, sitä herkemmin teos ehkä luokitellaankin pikemmin henkilöhistoriaan kuin kaunokirjallisuuteen.
Ehkäpä sinun kannattaisikin lähestyä aihetta tutkimalla kirjailijoiden elämäkertoja ja etsimällä niistä viittauksia siihen, millä tavoin ja missä yhteydessä mikin teos on syntynyt. Aika yllättävätkin teokset...
Tarkkoja lukuja on mahdotonta antaa, mutta seuraavasta linkistä
löytyvän laskurin avulla pystyt itse arvioimaan ja vertailemaan eri liikuntamuotojen energiankulutusta. http://ffp.uku.fi/cgi-bin/energynet03/energycosts.pl. Aerobisen hyödyn vertailusta en valitettavasti löytänyt tietoa.
Kunnon kohottamisesta voi lukea esimerkiksi kirjoista:
Kuntoilijan käsikirja : opas tulokselliseen kuntoliikuntaan. Docendo 2005
Personal trainer : henkilökohtainen kuntovalmentaja. Gummerus 2002
Matti Alanko (1889-1963) oli hämeenlinnalainen kunnallisneuvos ja Oy Hämeen Kansan kirjapainon toimitusjohtaja. Hänet valittiin sosiaalidemokraattien edustajana Hämeenlinnan kaupunginvaltuustoon vuonna 1921 ja hän oli valtuustossa 37 vuotta, vuoden 1958 loppuun. Alanko oli valtuuston varapuheenjohtajana 1940-luvulla ja puheenjohtajana 1950-luvulla. Vuonna 1958 hänet valittiin vt. kaupunginjohtajaksi pariksi vuodeksi. Noina vuosina tehtiin Hämeenlinnassa keskustelua herättänyt päätös rakentaa moottoritie kulkemaan kaupungin halki aivan keskustan tuntumaan. Matti Alanko oli hyvin aktiivinen hämeenlinnalainen ja toimi monin tavoin yhteiskunnallisten olosuhteiden parantamiseksi. Hän oli mukana monessa: kaupungin lautakunnissa,...
Jyväskylän kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksena vastaan ajantasaista tietokirjallisuutta, jonka kirjasto valitsee lahjoitettavasta aineistosta. Voit tuoda kirjat kirjastolle, jossa niistä tehdään lahjoitussopimus.
Jyväskylän kaupunginkirjaston pienessä luentosalissa on käyttökuntoinen piirtoheitin. Vahtimestari ei ole talossa lauantaisin, mutta silloin lehtilukusalin virkailija huolehtii tiloista.
Etsitty kirja on mitä todennäköisimmin Karttakeskuksen Suomen 100 -sarjassa vuonna 2008 julkaistu Aimo Kejosen Kansantarinat. Se esittelee maakunnittain sata kansantarinoiden paikkaa. Kustakin paikasta kerrotaan siihen liittyvä tarina ja listataan muita samantyyppisiä kertomuksia. Mukaan mahtuu kertomuksia tontuista ja haltioista, kummituksista ja jättiläisistä, noidista ja eläimistä, mutta myös elävistä ihmisistä.
Hei!
Tilastokeskuksen kulttuuritilastoista, http://tilastokeskus.fi/til/klt/index.html, löytyy elokuvateattereiden ensi-iltojen lukumäärät. Valitse vasemmasta sivupalkista kohta taulukot, seuraavakasi sivun keskeltä liitetaulukoista Elokuvateatterit 1980-2009 (Excel).
Lähteet:
Suomen elokuvasäätiö, http://www.ses.fi/
Suomen Filmikamari, http://www.filmikamari.fi/page.php?id=1
Televisiokanavien ohjelmatuonnista tilastokeskukselta ei löydy tilastotietoa. Kannattaa kysyä esimerkiksi löytyykö Yleltä tai muilta televisioyhtiöiltä ko. tietoa.
Kyseessä näyttäisi olevan Lauri Parviaisen säveltämä lastenlaulu ”Metsästysretki”. Se on julkaistu laulukirjassa ”Pienten lauluja” (WSOY, 1958; useita uudempiakin painoksia).
Meillä ei ole kyseistä karttaa mutta se on kaukolainattavissa esim. Tampereen kaupunginkirjastosta. Voit jättää halutessasi kaukolainapyynnön mille tahansa kirjaston asiakaspalvelutiskille tai täyttää verkkolomakkeen kotisivullamme.
Kohtuullisella työllä saat vastauksen, kun kirjoitat hakukenttään "kivi seitsemän veljestä" (ilman lainausmerkkejä!), valitset pudotusvalikoista aineistolajiksi kirjan ja kirjastoksi Rikhardinkadun ja napsautat painiketta Hae. HelMetissä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta rajata hakua jossakin kirjastossa hyllyssä olevaan aineistoon, joten kunkin painoksen saatavuustiedot täytyy tarkastaa erikseen.
Näyttää siltä, että Seitsemän veljestä löytyy tällä hetkellä Rikhardinkadun hyllystä, mutta varmuuden asiaan saat yksinkertaisesti soittamalla sinne ja kysymällä asiaa. Rikhardinkadun kirjaston puhelinnumero on 09 310 85013.
Satu on julkaistu omana, WSOY:n kustantamana teoksenaan vuonna 1983. Lisäksi se löytyy kokoelmista Pieni aarreaitta 1 (WSOY, 1991) ja Valtterin matkassa : suomalaisia satuja (Weilin + Göös, 1997).
Julkishallinnon tasoiksi käsitetään ylin hallinto (keskushallinto), valtion aluehallinto, paikallishallinto ja paikallinen aluehallinto. Ylin hallinto käsittää valtion keskushallinnon, johon kuuluvat karkeasti ottaen valtioneuvosto (ministeriöt), eduskunta ja presidentti (http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/julkishallinnon_toiminta/).
Valtion aluehallinto on uudistunutta lääninhallintoa (Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Lapin, Lounais-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen, Pohjois-Suomen aluehallintovirastot, sekä Ahvenenmaan valtionvirasto), jossa "Aluehallintovirastot (AVI) ja elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) hoitavat 1.1.2010 alkaen alueilla tehtäviä, joita tähän asti ovat hoitaneet lääninhallitukset, TE-keskukset,...
Valitettavasti Rantalan lakkitehtaan kuvastoa tai vastaavaa aineistoa ei löydy HelMet-kirjastojen kokoelmasta. Myöskään tieteellisten kirjastojen kokoelmista ei löydy tehdasta koskevaa kirjallisuutta.
HelMet-tietokannasta löytyy yleisesti päähineiden historiasta kertovaa aineistoa:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=p%C3%A4%C3%A4hineet+historia&s…
Sitä, minkä huoltoaseman henkilökunnan käyttöön suikka on valmistettu, voi koettaa selvittää huoltoasemien historiikkien avulla. Niissä on yleensä kuvia myös työasuisesta henkilökunnasta. Kuvia löytyy mm. seuraavista kirjoista:
Vesterinen, Jukka: Huoltoasemakirja (Alfamer, 2009)
Eronen, Seppo K. J.: Mobilia 2000 : matkalla jossain Suomessa (Karisto, 2000)
Toivonen, Matti: Kesoilin...
Veden paineellapa hyvinkin. Vesivarasto voi olla esimerkiksi järvi tai vaikkapa keinotekoinen vesisäiliö. Kun se sijaitsee jonkin verran ylempänä kuin piste, josta veden on tarkoitus suihkuta, pelkkä paine riittää suihkun synnyttämiseen. Muinaisessa Roomassa vesi johdettiin akvedukteja pitkin kaupungin alavammisa kohdissa sijaitseviin suihkulähteisiin ja niistä edelleen yhä alemmas. Sama vesi saattoi siis kiertää useassakin lähteessä ennen katuojaan päätymistään.
Veden kierto on mahdollista synnyttää myös vettä lämmittämällä - vaikkapa yksinkertaisesti auringonpaisteessa - ja yhdellä alla olevista sivuista viitataankin siihen, että tällä tavoin olisi aikoinaan järjestetty pieniä suihkulähteentapaisia myös sisätiloihin.
Hyviä...
Pertti ja Anna Purosen kirjassa ’Näin teen perukirjan itse’ kerrotaan (s. 20):
’Jos vainaja on leski, on liitteeksi otettava myös ensin kuolleen puolison jälkeen laadittu perukirja ja mahdollinen ositus- ja jakokirja, jos ne oli aikanaan otettu huomioon perintöverotusta toimitettaessa.’
Aiemmin kuolleen puolison omaisuus näkyy siis hänen jälkeensä tehdystä perukirjasta.
Tekstissä mainittu ositus- ja jakokirja on lesken ja kuolleen puolison perillisten kesken tehtävä asiakirja omaisuuden jakamisesta.
Lähde: Puronen, Pertti – Puronen, Anna: Näin teen perukirjan itse. 2.p. 2001
Parhaiten tehtäväksiantoa vastaava kirja taitaa löytyä 70-luvulta:
Jaroslav Kochin kirja Onnellinen lapsi : vauvaikäisen kotikasvatus (Gummerus 1977)
Muita aihetta käsitteleviä ovat esimerkiksi
Rödstam, Monica: Lapsen kehitys 0-3 vuotta. Otava 1993
Sinkkonen, Jari: Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun. WSOY 2008
Saatavuustiedot voi tarkistaa HelMet-aineistotietokannasta www.helmet.fi
