Jyväskylän kaupunginteatteri perustettiin 1961.
Johtajat:
Matti Tapio 1961-65
Tauno Lehtihalmes 1965-72
Lauri Tarkiainen 1972-73
Jotarkka Pennanen 1973-77
Jarmo Inkinen 1977-78
Ari Kallio 1978-84
Aimo Hiltunen 1984-89
Kurt Nuotio 1989-92
Rauli Jokelin 1993-97
Vesa Raiskio 1997-2000
Aila Lavaste 2001-2006
Reino Bragge 2006-2010
Lähde: Teatteri on tässä - Jyväskylän kaupunginteatteri 1961-2001
Ainakin Valkeakosken ammatti-ja aikuisopiston (http://www.vaao.fi) kokoelmista löytyy video Vanerin valmistus.
http://www.vaao.fi/@Bin/212980/videot+kaikki+2010.pdf
(videot VANERIN Vanerin valmistus 28 min. Eskola kirjasto: 1 nide)
Espoon kaupunginkirjaston sivuilta löytyy kaukopalvelulomake, jolla voit kyseistä videota kysyä kaukolainaksi.
Tietoa vanerin valmistuksesta löytyy mm.sivulta http://suomisanakirja.fi/vaneri -siellä on linkki englanninkielisille plywood sivuille joista löytyy muutama videoklippi.
Vanerin valmistuksesta löytyy englanninkielisiä videoita youtubesta: http://www.youtube.com/results?search_query=making+plywood&aq=0
Riku Rinteen kirjoittama kirja Kohti kirkkaampaa kruunua on vain Kouvolan pääkirjastossa ja Inkeroisten kirjastossa. Kymenlaakson kirjastojen yhteisen seutulainauksen ansiosta voitte tehdä kirjasta varauksen ja se kuljetetaan haluamaanne kirjastoon, siis myös Jaalan kirjastoon. Varausmaksu on 1€. Varauksen voitte tehdä Kyyti-kirjastojen nettisivulla http://www.kyyti.fi/ tai missä tahansa Kymenlaakson kirjastossa.
HelMetistä löytyy kirja, jossa saattaisi olla värityksestä tietoa.
Ojanen, Olli J.: Mopedit Suomessa 50-, 60- ja 70-luvuilla. Osa 6: Helkama/Olli J. Ojanen.
Linkki HelMetin tietoihin: http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xmopot**+helkama&searchscope=9&m=&l…
Veteraanimoottoripyöräklubin sivustolta voisi asiaa myös tiedustella.
http://www.vmpk.fi/forum/index.php?topic=51558.
VHS-tallennetta Jean-Jacques Annaud´n ohjaamasta elokuvasta "Ruusun nimi" ei tosiaankaan ole enää lainattavissa HelMet-kirjastoissa. Frank-monihaun mukaan tallenne sisältyy vielä joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi kaukopalvelun kautta. DVD-tallennetta ei "Ruusun nimestä" ole saatavana.
Jos sinulla on HelMet-kirjastokortti, voit tilata tallenteen kirjaston verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella. Voit myös täyttää pyyntölomakkeen lähimmässä kirjastossa. Tarkempia tietoja kaukopalvelusta löydät alla olevasta linkistä.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Esititpä kinkkisen kysymyksen! Käytettävissämme olevista lähteistä emme onnistuneet löytämään tietoa. Novellioppaassa (jossa on listattu kotimaisten kirjailijoiden novellit) ei Veikko Huovisen kohdalla ollut mainintaa "Konditionaalikonferenssi" -nimisestä novellista. Voisiko novelli kulkea jollakin toisella nimellä? Vai voisiko novelli olla jonkun toisen kirjailijan kirjoittama? Vai olisiko kyseessä novelli, joka on julkaistu pelkästään jossakin lehdessä?
Tietäisikö kukaan lukijoistamme?
Vantaan kaupunginkirjaston kokoelmaan kuuluu myös espanjankielisiä lastenkirjoja. Valikoima vaihtelee kirjastoittain, mutta kirjoja voidaan tarvittaessa tilata haluaamaasi kirjastoon myös muista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kannattaa siis tiedustella lähikirjaston henkilökunnalta, millainen valikoima espanjankielistä kirjallisuutta heillä on.
Halutessasi voit myös itse selailla ja varata kirjoja HelMet-aineistohaun (http://www.helmet.fi/) avulla:
- Kirjoita hakukenttään "lastenkirjallisuus"
- Valitse "Tarkenna hakua"
- Valitse Kieli-valikosta "espanja"
Näin saat näkyviin listan HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvista espanjankielisistä lastenkirjoista. Mikäli haluat selailla vain kuvakirjoja, kirjoita hakusanaksi "kuvakirjat". Oman...
Runon alkuperäinen saksankielinen versio ”Meiner Mutter” löytyy esimerkiksi Brechtin teoksesta ”Die Gedichte von Bertolt Brecht in einem Band” (Suhrkamp, 1981) sivulta 88. Runo alkaa sanoilla ”Als sie nun aus war, ließ man in Erde sie”. Laittamalla tuon alkupätkän Googleen saa näkyviin myös koko runon sanat, joskin on vaikea sanoa, onko ne julkaistu laillisesti eri sivustoilla.
Hei! Arvelen, että olet opiskellut Turun kauppaopistossa, josta tuli myöhemmin Turun kauppaoppilaitos, joka yhdistyi Turun ammatti-instituuttiin -90 luvun lopulla. Neuvoisin ottamaan yhteyttä Turun ammatti-instituuttiin, yhteystiedot löytyvät netistä sivulta www.turkuai.fi.
Lyhyesti voitaneen todeta, että oppiaineisiin ei sisälly varsinaisia ideologisia tavoitteita. Toisaalta historian kuluessa on ideologisia tavoitteita ilmennyt, kuten 30-luvulla Suomessa historiaan oppiaineena liittyi isänmaallinen kasvatus. Toisin sanoen tulevaisuudessa historioitsijat voivat havaita nyky-yhteiskuntaa tutkiessaan joitakin painotuksia opetuksessa, mitkä nykyhetkessä eivät tunnu varsinaiselta ideologiselta kasvatukselta.
Lisätutkimusta varten oppiaineista sekä opetussuunnitelmista on löydettävissä kirjallisuutta. Kannattaa tutustua ainakin seuraaviin teoksiin:
Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet (1985, 1994 ja 2004)
Kasvatus -ja koulukysymys Suomessa vuosisatojen saatossa (2007),
Suoranta, Juha: Kasvatuksellisesti...
Jos arvonimen saaja ei ole päätoimisessa virka- tai työsuhteessa tai siihen verrattavassa palvelusuhteessa valtioon, kuntaan tai kirkkoon 12000 euroa.
Jos hän on tällaisessa suhteessa 3000 euroa.
Tasavallan presidentin asetus arvonimistä http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000381
sijoittaa professorin arvonimiryhmään 6
Maksut määrää Laki arvonimistä suoritettavasta verosta
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20011388
Annettuja tuntomerkkejä vastaava kirja on todella olemassa: Rauno Pankolan Afrikan safari : autolla Afrikan ympäri (Gummerus, 1961) on kuvaus kirjoittajan ja hänen vaimonsa Mimosan Afrikan-matkasta Elmeriksi nimetyllä Land-Roverilla. Matka alkoi juhannuksena 1959 ja päättyi tammikuun toisena päivänä 1961. Reitti kulki 32 afrikkalaisen maan läpi; matkamittariin kertyi kilometrejä 56 000, joista 46 500 Afrikassa.
Minkähänlainen tietokanta on kyseessä? Näköjään Atlas-nimisiä on olemassa useitakin:
http://www.google.com/search?q=atlas+database&rls=com.microsoft:fi&ie=U…
Eri asia sitten on, miten niihin pääsee käsiksi, koska käyttöoikeudet näyttävät olevan rajattuja tai maksullisia esim. näissä:
http://www.lpts.edu/Content/Academic_Resources/E._M._White_Library/Rese…
http://www.ovid.com/site/catalog/DataBase/216.jsp
Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokannan kautta on mahdollista etsiä käännöksiä kirjoistamme eri kielille. Valitettavasti tietokanta niputtaa lasten- ja nuortenkirjallisuuden yhteen, joten tulokseksi saa sekä lasten- että nuortenkirjoja. Tämän tietokannan kautta saat kuitenkin parhaan ja laajimman tuloksen.
Tietokanta löytyy täältä:
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Etsi näin: valitse Haun rajaus –kohdasta käännöskieleksi ruotsi ja kohderyhmäksi lapset ja nuoret. Saat luettelon, jossa kirjailijat ovat aakkosjärjestyksessä.
Vanhemmista käännöksistä löytyy tietoa teoksesta Nuorisokirjamme maailmalla / toimittaneet Merja Kaipiainen ja Liisa Virtanen (1990).
Valitettavasti emme onnistuneet paikantamaan sitaatin lähdettä. Kyselimme asiaa myös valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta, josta ei kuitenkaan löytynyt ketään Marxin tuotannon asiantuntijaa. Yksi kollega pohti, että onkohan sitaatti Marxin ollenkaan, sitaatti esiintyy sadoilla sitaattisivuistoilla, mutta ilmeisesti missään ei mainita lähdettä. Toisaalta niissä paikoissa, joissa Marx-sitaateille on annettu lähteet, tätä lausetta ei esiinny. Lausahduksen alkuperä on askarruttanut monia muitakin, pohdintaa löydät esimerkiksi näiltä sivustoilta:
http://www.answerbag.com/q_view/1531331
http://wiki.answers.com/Q/What_is_the_origin_of_the_quote_'Give_a_man_a…'
http://www.barrypopik.com/index.php/new_york_city/entry/...
Aini Pekkarisesta emme tietja löytäneet, mutta voisiko kyseessä olla Aino Pekkarinen? Aino Pekkarinen oli toimittaja ja kirjailija, joka kirjoitti (yhdessä miehensä Tatu Pekkarisen kanssa sekä yksinään) näytelmiä 1930-40-luvulla. Tyylilajina olivat mm. kepeät huvinäytelmät helsinkiläisten konttorineitosten elämästä.
Näytelmiä:
Polkkatukka - Yksinäyt. huvinäytelmä. Helsinkiläisten konttorineitosten elämästä
Helsingittäriä maalla - 1-näyt. huvinäytelmä.
Piikana ja perijättärenä - 3-näytöksinen farssi.
Saako Annikki tupakoida - 1-näyt. iloittelu nykyhetken aiheesta.
Romaaneja mm.: Perämies Kalle Aaltonen ja hänen morsiamensa, josta he sovittivat yhdessä miehensä kanssa elokuvasovituksen Kalle Aaltosen morsian. Ossi Elstelä ohjasi elokuvan...
Alla olevista ei mikään ehkä ole etsimäsi kirja, mutta pakinoita isistä, isyydestä tai miehistä yleensä niissä on:
- Keskellä kämmentä : tositarinoita miesten töistä / Jarmo Aaltonen (2008)
- Leikkiä vakavilla asioilla / Jari Sinkkonen (2003)
- Keskiäkäinen mies / Bisquit (1985)
Myös lehdistä löytyy aiheesta pakinoita. Suluissa lehden nimi, vuosi, numero ja sivut:
- Koivunen, Jaana Hellasärön salaisuus (Hifi, 2002, nro 3, s. 76)
- Lehtola, Jyrki Puolessa tunnissa uudeksi mieheksi (Nuori voima, 2001, nro 1, s. 39
- Niklander, Hannu Isyydestä ja lapsenhoidosta (Kaltio, 1989, nro 5, s. 1919
- Liulia, Marita Isän aurinkolasit. (Kulttuurivihkot. 1986, nro 2, s. 25-27)
E.H. Gombrichin teosta "Eine kurze Weltgeschichte für junge Leser" ei valitettavasti löydy HelMet-kirjastoista eikä myöskään muista suomalaisista kirjastotietokannoista. Teos näyttää kuitenkin olevan tilattavissa kaukolainana esimerkiksi Tanskasta.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti, voit tehdä kaukolainapyynnön Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla. Voit tietenkin tehdä kaukolainatilauksen myös omassa lähikirjastossasi. Pohjoismaista tilattu kaukolaina maksaa HelMet-kirjastoissa neljä euroa. Lisätietoa kaukopalvelusta ja kaukopalvelulomakkeen löydät alla olevasta osoitteesta.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Työkokeiluista ja työelämänvalmennus/harjoittelusta (työvoimatoimiston rahoittamaa)päättää jokainen kirjastonjohtaja itse. Voit siis ottaa yhteyttä pääkaupunkiseudun kirjastojen johtajiin ja kysyä työkokeilua.
Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/kirjastot/kunnan-ja-kaupunginkirjastot/ku…
Jokainen kirjaston nimi on linkki, jonka takaa avautuu mm. henkilökuntaluoettelo puhelinnumeroineen.
Koulun oppiaineiden historiasta löytyy esitys mm. teoksesta Hellström (2008): Sata sanaa opetuksesta: keskeisten käsitteiden käsikirja (s.246-248). Suomalaisen koulutuksen ja opetuksen historiasta tietoa löytyy esim. teoksista Heikkinen (1983): Perinneyhteisöstä kansalaisyhteiskuntaan: koulutuksen historia Suomessa esihistorialliselta ajalta itsenäisyyden aikaan, Mikael Agricolasta opin ja tutkimuksen tielle 2006 (2007) ja Rinne (1984) Suomen oppivelvollisuuskoulun opetussuunnitelman muutokset vuosina 1916-1970: opetussuunnitelman intentioiden ja lähtökohtien teoreettis-historiallinen tarkastelu. Myös didaktiikkaa ja eri oppiaineiden historiaa käsittelevistä teoksista löytyy tietoa aiheesta. Nykyiset perusopetuksen opetussuunnitelman...
