Vasemmanpuoleinen lippu näyttäisi olevan Reisjärven suojeluskunnan lippu. Suojeluskuntalipuista enemmän Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa.
Oikealla oleva lippu on Vapaussodan Rintamamiesten Liiton lippu.
Helmet-verkkokirjasto uudistuu vuoden 2023 aikana. Samassa yhteydessä myös Helmet-kirjastojen palvelut mobiililaitteille uudistuvat ja Taskukirjasto-sovelluksesta luovutaan, sillä se ei ole yhteensopiva uuden verkkokirjastomme kanssa. Uusi verkkokirjasto käyttää Kansalliskirjaston ylläpitämää Finna-palvelua, jolle Kansalliskirjasto ei ole kehittänyt omaa mobiilisovellusta. Helmet-kirjastojen johto on päättänyt, että emme itse kehitä omaa mobiilisovellustamme uudelle verkkokirjastolle, sillä sovelluksen kehittäminen ja ylläpito on haastavaa ja vaatii sekä rahaa että resursseja.
Helmet-kirjastojen palveluja voi kuitenkin myös jatkossa käyttää mobiililaitteilla, sillä uusi verkkopalvelu tulee olemaan täysin mobiiliyhteensopiva. Tämä...
Kirjan mahdollisesta julkaisusta suomeksi ei tällä hetkellä ole tietoa. Maasin kirjoja julkaisee suomeksi Gummerus. Kustantamot julkaisevat tulevat kirjansa yleensä puolivuosittain, ainakaan syksyn julkaisuohjelmasta tätä teosta ei löydy. Joulun ja kevään tulevat julkaisut kerrotaan yleensä loka-marraskuussa. Asiasta voi myös kysyä kustantamolta suoraan: https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/
Tilastokeskuksen kulttuuritilaston mukaan elokuvalipun keskihinta vuonna 1972 oli 4,33 markkaa.
Summan voi muuntaa nykyrahaksi Tilastokeskuksen rahanarvonmuuntimella. Vuoden 1972 rahamäärää 4,33 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2022 oli 6,20 euroa.
Tämäntyyppisessä liioittelevassa vastauksessa voi nähdä sekä sarkasmia että leikkimielistä huumoria, tilanteesta ja sanojasta riippuen – usein kyseessä on yhdistelmä molempia. Yksi tunnetuimmista esimerkeistä lienee Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kohtaus, jossa Hietanen Mannerheimin syntymäpäivän jälkeisten ryyppäjäisten jälkeen anelee Mäkilältä muutamaa silakkaa ja pitkän vänkäämisen jälkeen saa kuin saakin yhden:
"Hietanen harmistui ensin. Mutta sitten häntä alkoi väkisinkin naurattaa tuo nälkään kuollut silakka. Kyllä hän arvasi, miten suurimerkityksinen lahja Mäkilän mielestä oli, ja siksipä hän koetti pysyä vakavana sanoessaan:
– No kyl mää täl pärjän pual vuot. Kiitoksi vaan kauhian pal."
Hietasen vastauksessa on...
Kuunsirppi on keskeinen islamilainen symboli. Se muistuttaa kuukalenterista, jonka mukaan islamin uskonnollinen elämä on järjestetty. Muslimeille kapean sirpin näkyminen iltataivaalla on merkki kuukauden vaihtumisesta. Erityisen tärkeässä asemassa Kuu on Ramadanin, islamilaisen hijra-kalenterin yhdeksännen kuukauden alun merkkinä. Silloin alkaa kuukauden mittainen uskonnollinen paasto. Kuunsirppiä käytetään myös islamin leviämisen vertauskuvana. Islamin symbolia täydennettiin 1600-luvulla viisisakaraisella tähdellä. Sakaroiden on sanottu viittaavan islamin viiteen peruspilariin – uskontunnustus, rukous, paasto, almuvero ja pyhiinvaellus – mutta tämä on pelkkä vahvistamaton olettamus.
Sen paremmin kuunsirpin kuin tähdenkään käyttö...
Sanakirjamääritelmän mukaisesti manner on 'suuri yhtenäinen maa-alue'. Eteläisen pallonpuoliskon napa-alueella on iso manner. Se on korkealla merenpinnan yläpuolella ja siellä on massivinen määrä jäätä. Pohjoisnavan alla taas on merta ohuen kelluvan jääkalvon alla. Jos napajäätiköt sulaisivat kokonaan, eteläisellä pallonpuoliskolla olisi jäätikön tilalla iso manner, mutta pohjoisessa vain suurten mannerten ympäröimä Pohjoinen jäämeri saarineen.
Lähteet:
Timo Kalevi Forss, Martti Lintunen & Tommi Tukiainen, Napakirja : Arktis ja Antarktis
Kielitoimiston sanakirja | https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/manner
Suuronnettomuusharjoitus, jossa olivat osallisina linja-auto ja juna, järjestettiin 11.10.1984 kello 18.30 Kolmihaarankadulla. Harjoitusta edeltäneessä paikallislehden sanomalehtikirjoituksessa Tampereen kaupungin palopäällikkö sijoittaa sen Tesomalle, mutta Kalkun puolellehan tuo menee.
"Harjoituspaikka on Tesomalla, Kolmihaarankadulla. Siellä linja-auto, jossa on 40 matkustajaa törmää säiliöjunaan tasoristeyksessä. Linja-auto kaatuu ja matkustajat loukkaantuvat. Juna jatkaa matkaansa, mutta sen kloorivaunu saa vuodon. Myrkkypilvi leviää itään Ikurin ja Tesoman asuntoalueille", selvitti harjoitusta palopäällikkö Sakari Lehtinen.
Harjoitus televisioitiin suorana lähetyksenä. Ennen sen alkua TV2 lähetti aiheesta lyhyen esittelyn (17.45–18...
Yrjö Soini kertoo teoksessaan Suomen majoitus- ja ravitsemiselinkeinon vaiheet (1964), että "1954 palattiin aukioloaikojen suhteen siihen mitä ravintola-asetus määräsi". Kyseessä lienee ollut sotia edeltävä majoitus- ja ravitsemisliikkeistä 18.2.1938 annettu asetus, joka mukaan ravitsemisliikkeet sai avata kello 6 aamulla ne piti luokituksesta riippuen sulkea kello 22 - 1. Kuitenkin erityisestä syystä lääninhallituksella oli valta suostua aukioloaikojen pidentämiseen, ja lisäksi lääninhallitus saattoi antaa luvan pitää öisin auki sellaista kahvilaa, jossa ei tarjottu alkoholijuomia ja joka oli tarkoitettu yötöissä käyville ihmisille.
Yökahvila on 1900-luvun alkupuolella ja puolivälissä voinut tarkoittaa kahta eri asiaa: joko ravintola-...
Suosittelen, että soitat kirjastoon. Voit valita minkä tahansa Helmet-kirjaston. Varaudu kertomaan puhelimessa kirjastokorttisi numero. Jos kirjasta on yksikin varaus, sitä ei voi varata Helmetin kautta. Me virkailijat voimme tarkistaa tilanteen ja ohittaa varauksen, jos kirjan kappaleita on vapaana. Kirjastojen puhelinnumerot löydät Helmet.fi-sivulta.
Voit ottaa kirjastoon yhteyttä myös Helmet-sivun chatpalvelun kautta. Kerro myös chatissa kirjastokorttisi numero. Ei muita henkilötietoja.
Aino Aalto suunnitteli alunperin Bölgeblick-nimellä tunnetun lasiston Karhula-Iittalan lasisuunnittelukilpailuun 1932. Kaadin on pysynyt Iittalan tuotannossa lanseeraamisvuodestaan asti. Tarkempaa valmistusvuotta kuvan kaatimelle ei pysty sanomaan.
Lisätietoa: https://www.finnishdesignshop.fi/fi-fi/tuote/aino-aalto-kaadin-120-cl-kirkas
Suurin osa Suomessa viljellyistä kasvilajikkeista on saapunut tänne ulkomailta jossain kohtaa, esimerkiksi peruna saapui 1700-luvulla. Muinaistulokkaiksi, eli lajikkeiksi jotka ovat saapuneet Suomeen ennen 1600-lukua, voidaan laskea ainakin viljat (kaura, ohra, ruis, vehnä), tattari, nauris, härkäpapu ja herneet. Muita pitkään kasvatettuja vihanneksia ovat kaali, lanttu, palsternakka, porkkana, sipuli, peruna ja punajuuri, jotka joko saapuivat 1600-luvun jälkeen tai joiden saapumisajankohtaa en onnistunut löytämään.
Lisää viljojen historiasta: https://syotavakaupunki.fi/maanviljelyn-historian-vaiheita-suomessa/
Tietoa 1700-luvun viljelyksistä: https://suomisyojajuo.fi/2020/01/03/pihapellon-perukoilta/
Nämä kirjat on valittu Pasilan kirjaston lastenosastolta
Astrid Lindgren koko tuotanto
-Blyton : Salaisuus-sarja, Viisikko-sarja, Seikkailu-sarja
Kaarla : Pet agents-sarja
-Kolu : Me rosvolat-sarja
Milway : HOtelli Flamingo-sarja
-Nopola : Risto Räppääjä-sarja, Heinähattu ja Vilttitossu-sarja
-Noronen : Supermarsu-sarja
-Parvela: Ella-sarja
-Riddell : Ottilia-sarja, Ada Gootti-sarja
-Salmi : Puluboi-sarja
-Shireen : Outometsä-sarja
Kuvan käärme on timorinpyton (Malayopython timoriensis). Kuopat sen leuassa eivät ole sieraimia vaan lämpöä aistivia koloja, joiden avulla käärme pystyy havaitsemaan tasalämpöisiä saaliseläimiä.
Lisätietoa pytoneista: https://sdzwildlifeexplorers.org/animals/python
Lisää kuvia timorinpytonista: https://nationalzoo.si.edu/animals/timor-python
Lisää käärmeitä, joilla on hassu kuono: https://a-z-animals.com/blog/9-snakes-with-the-weirdest-noses/
Selvitimme asiaa mutta valitettavasti syy lainaushistorian katoamiseen ei selvinnyt. Tietosuojan vuoksi henkilökunta ei näe asiakkaiden lainaushistoriaa joten lainaushistoriaa ei pystytä palauttamaan. Pahoittelut asian johdosta.
Valitettavasti tästä ei löytynyt tietoa. Kannattaa olla yhteydessä Volkswagen Suomeen, yhteystiedot sivulla https://www.volkswagen.fi/fi/yhteystiedot.html#yhteydenottolomake
