Heti aluksi täytyy varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Kirjan lukeminen ääneen satutunnilla tai muussa julkisessa tilanteessa vaatii luvan tekijältä tai tekijöiltä. Tekijänoikeuslain 21 § säätää sallituksi esittämisen jumalanpalveluksen tai opetuksen yhteydessä. Ilman lupaa teoksen esittäminen on sallittua myös sellaisessa tilaisuudessa, ”jossa teosten esittäminen ei ole pääasia ja johon pääsy on maksuton sekä jota muutoinkaan ei järjestetä ansiotarkoituksessa”. Satutunti voisi muuten täyttää jälkimmäisen poikkeustapauksen edellytykset, mutta lukeminen lienee kuitenkin satutunnin pääasia....
YSA tulee sanoista yleinen suomalainen asiasanasto. YSA löytyy internetistä esimerkiksi osoitteesta: http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html YSA on suomenkielinen, kaikki tieteen- ja tiedonalat kattava yleissanasto, joka sisältää eri alojen yleisimmät termit ja se toimii apuvälineenä sekä asiasanoituksessa että tiedonhaussa. YSA:a ylläpitää Kansalliskirjasto.
>Seuraavat lastenkirjat kertovat sateenkaariperheistä:
>Harainen Pirkko: Emma ja erilainen perhe. Kuvakirja, esitellään erilaisia perheitä
>Parr, Todd: Perhekirja. Kuvakirja, esitellään erilaisia perheitä
>Lindenbaum, Pija: Pikku-Litti ja lempparieno. Kuvakirja, jossa enolla poikaystävä
>Enoranta, Siiri: Omenmean vallanhaltija. Fantasiakirja, jossa päähenkilöllä kaksi isää.
Koska hakutuloksemme on näin niukka, kannattaa ehkä kääntyä Tampereella toimivan Lastenkirjainstituutin puoleen, josko heillä olisi antaa kattavampi vastaus kysymykseenne. Lastenkirjainstituutti (LKI) on valtakunnallinen lasten- ja nuortenkirjallisuuden tallennus- ja tiedotuskeskus ja erikoiskirjasto, jonka osoite on
http://www.lastenkirjainstituutti.fi/...
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisten kirjastojen vuoden 2009 tilastojen mukaan http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/vuositilastot.aspx Suomenniemi on kokoelmiltaan pienin (10555 kpl) ja Kustavi hyötypinta-alaltaan pienin (110 m3) yleinen kirjasto.
Näistä tilastoista löytyy myös muita tietoja yleisten kirjastojen kokoelmista.
Erikoinen nimi, jonka alkuperä ei selvinnyt. Hakuteokset eivät nimeä tunnistaneet, myöskään internetin kautta ei tietoa löytynyt. http://surnames.behindthename.com/ ei tätä nimeä tunnistanut. http://en.wikipedia.org/wiki/Family_name. Tällä sivulla on paljon viitteitä eri kielisiin lähteisiin nimissä eri puolilla maailmaa. Näitä voisit vielä itse tutkia tarkemmin.
Härskarens fåglar on nro 3 ja Den falska världen on nro 6 sarjasta Linda och Valentins äventyr, painettu v. 1976 ja 1977. Tekijä on Pierre Christin ja sarjakuvaalbumit ovat käännetty ranskankielisistä alkuteoksista. Molemmat ovat 1. painoksia. Lisätietoja kirjoista löytyy osoitteesta http://libris.kb.se/ joka on Ruotsin kansallisbibliografia. Sieltä voidaan hakea Ruotsissa ilmestyneitä teoksia.
ISBN on "International Standard Book Number" eli kirjan kansainvälinen standardinumero. ISBN-tunnus osoittaa tietyn kustantajan julkaiseman teoksen painoksen ja sidosasun. ISBN-tunnus on tämän painoksen tai sidosasun ainutkertainen tunniste.
Uutta kirjaa Sulo Kolkasta ei ole ilmestynyt sitten vuoden 2006. Suomen sotilas -lehdessä (Näytenumero, nro 6, 2009) on pieni kirjoitus, jossa hänet mainitaan. Sen mukaan tarkka-ampuja Sulo Kolkkaa ei ole ollut olemassakaan, vaan ainoastaan urheilutoimittaja Sulo Kolkka. Ulkomainen toimittaja olisi mahdollisesti sekoittanut tarkka-ampuja Simo Häyhän ja Kolkan nimet keskenään. Artikkeli löytyy täältä:
http://www.suomensotilas.fi/pdf/Naytenumero_74_75.pdf
Wikipedia-artikkelista löytyy lisää tietoa "sotilashahmo" Sulo Kolkasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sulo_Kolkka_(sotilashahmo)
Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
löytyy asiasanalla "emalointi" useampia kirjoja, sekä suomeksi että englanniksi. Uusin aihetta käsittelevä on v. 2010 ilmestynyt López-Ribalta, Núrian kirjoittama "Emalityöt". Tässä esitellään emalityön keskeisimmät tekniikat emalitöiden historiaa unohtamatta. Samalla korostetaan että työskentely vaatii tarkkuutta työn jokaisessa vaiheessa. Työ asettaa myös vaatimuksia työtilan järjestämisen ja turvallisuuden suhteen, ja esim. vaaralliset aineet, kuten hapot, kehoitetaan säilyttämään lukitussa kaapissa kaukana lämmön lähteiltä.
Toinen harrastajille suunnattu vanhempi kirjasarja Isotaito käsittelee myös...
Kata-alkuisia suomen kielen sanoja ovat katafalkki, kataja, katakombi, katala, katalaani, katalysaattori, katamaraani, katapultti, katarri, katarsis ja katastrofi (Kielitoimiston sanakirja 1. osa, A – K , 2006). Lisäksi tietysti näistä sanoista johdetut sanat ja yhdyssanat, esim. katajikko ja katalyyttiauto.
Suomen murteista löytyy myös muita kata-alkuisia sanoja, esim. sanalla kata on useita merkityksiä (Suomen murteiden sanakirja, kuudes osa kala-keynätä, 1999).
Kata-loppuisia verbejä on runsaasti: vaikkapa loikata, laukata, paikata. Niitä lienee mahdotonta kaikkia luetella.
Kata voi esiintyä myös yhdyssanoissa niin, että sanan alkuosa päättyy ka-tavuun ja loppuosa alkaa ta-tavulla, esim. aikatalo.
On mahdollista, että löytyy myös...
Kuusiosainen norjalainen nuortensarja Tiden før Tim vuodelta 2002 esitettiin TV1:n ohjelmistossa keväällä 2003 nimellä Kohtalon ketju. Tämän jälkeen se on uusittu ainakin kerran, vuodenvaihteessa 2005-06.
"13-vuotias Tim loukkantuu vakavasti bussionnettomuudessa ja jää tajuttomaksi. Poliisilla on viisi teoriaa onnettomuuden syystä. 6-osaisen sarjan aikana Tim matkaa ajassa takaisin ja yrittää estää syyt yksi kerrallaan."
http://www.nrk.no/programmer/tv_arkiv/tiden_for_tim/
Tuija Lehtinen (s. 12.12.1954) on tuottelias ja palkittu kirjailija, joka on kirjoittanut kymmeniä teoksia sekä aikuisten että nuorten kirjallisuutta.
Paljon tietoa Lehtisestä ja muista nuorisokirjailijoista sisältää Suomen nuorisokirjallisuuden nettimatrikkeli http://www.nuorisokirjailijat.fi/. Kirjailijat esitellään siinä aakkosjärjestyksessä ja kunkin kohdalta löytyy lähdeluettelo, jossa mainitaan muita kirjoja, joissa on tietoa ko.kirjailijasta. Tuija Lehtisestä löytyvät tiedot tästä linkistä, http://www.nuorisokirjailijat.fi/lehtinen-tuija.html
Kirjasampo on suomalaisten kirjastojen tuottama kaunokirjallisuuden portaali. Sieltä kannattaa aina etsiä tietoja kirjailijoista sekä heidän tuotannostaan. Tuija Lehtisestä kerrotaan siellä...
Mika Waltarin Satu Kissa Kiihkeästä löytyy esimerkiksi hänen satu- ja tarinakokoelmastaan Kiinalainen kissa : satuja ja tarinoita 1928-1946 (WSOY, 1983). Muutamaan antologiaankin Kissa Kiihkeä on päätynyt - ainakin näistä sen voi löytää: Suomalaisten satujen helmiä 2 (Kirjapaja, 2001), Katti-Koljatti ja muita kissasatuja (WSOY, 1996) ja Pieni aarreaitta I (WSOY, 1991)
Pekka Parikan Talvisota-elokuvan kuvauspaikoista löytyy seikkaperäinen selvitys Suomen kansallisfilmografian osasta 10 (1986-1990). Kuvauksia on tehty Kauhavalla, Kankaanpäässä, Seinäjoella, Ristiinassa, Keuruulla, Lapualla ja Hyvinkäällä.
Edvin Laineen Tuntematonta sotilasta on Suomen kansallisfilmografian viidennen osan (1953-1956) mukaan kuvattu Sipoossa, Imatralla, Nurmijärvellä, Tuusulassa, Hangossa, Luumäellä, Rovaniemellä, Hattulassa (Parola), Ruokolahdella ja Miehikkälässä. Yhtä yksityiskohtaista selvitystä kuin Talvisodasta Tuntemattomasta sotilaasta ei kansallisfilmografiaan sisälly, mutta joidenkin yksittäisten kohtausten kuvauspaikoista löytyy lisävalaistusta esimerkiksi Timo Hirvosen toimittamasta kirjasta Koko kansan...
Dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon nykykäsityksen mukaan n. 65 miljoonaa vuotta sitten. Sukupuuton syynä pidetään suuren asteroidin törmäämistä maapalloon. Toinen mahdollinen syy voi olla tappava virus. Myös tulivuorenpurkaus voi selittää sukupuuton. Nykykäsityksen mukaan linnut voivat olla dinosaurusten suoria jälkeläisiä, joten ehkäpä dinosauruksia tässä mielessä yhä onkin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dinosaurukset
http://tieku.fi/luonto/menneisyyden-elaimet/mika-tappoi-hirmuliskot
Nimi "Kupiainen" juontaa juurensa sanasta "kupias", joka merkitsee työvoutia ja päällysmiestä. Kupiainen on alkuaan sekä karjalainen, että savolainen sukunimi.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Tässä lista muutamista teoksista, jotka voisivat vastata etsimääsi:
Nina Honkanen: Joka kymmenes vuosi (Wsoy, 2005) – kuvaa 90-luvun lamaa ja talousvelkaa
Jera Hänninen: Harakkapoika (Bazar, 2006) - konkurssi
Tommi Liimatta: Aksel Sunnarborgin hymy : romaani (WSOY, 2004)
Hanna Marjut Marttila: Kertoi tulleensa petetyksi (Otava, 2002)
Hanna Marjut Marttila: Lahjakas Anu Lovack (Otava, 2005)
Hannu Raittila: Pamisoksen purkaus (WSOY, 2005)
Arto Salminen: koko tuotanto käsittelee kysymyksesi teemoja
Turkka Hautalan: Salo (Gummerus, 2009)
Jani Saxell: Ensilumi ja muita novelleja (WSOY, 2002)
Jani Saxell: Unenpäästäjä Florian (Avain, 2010)
Maarit Verronen: Karsintavaihe (Tammi, 2008)- tieteiskirjallisuuden näkökulma aiheeseen, dystopia...
Valitettavasti etsimääsi teosta ei näytä löytyvän sen paremmin maamme yleisistä kirjastoista kuin yliopistokirjastoistakaan. Kannattaakin ottaa nyt yhteyttä omaan lähikirjastoon ja kysellä kaukolainamahdollisuutta. Oheisesta linkistä löydät Nummi-Pusulan kirjaston yhteystiedot: http://www.nummi-pusula.fi/default.asp?sivu=125&alasivu=19&kieli=246
Kaukolainauksella on mahdollista tilata kirjoja myös esimerkiksi juuri Ruotsista.
Lähteet:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/
http://linda.linneanet.fi/F?RN=591989163
