Hutiluksesta kertova runo löytyi vanhasta kuvakirjasta:
Katila, Aina: Herra Hutilus. Kuvitus Kerttu Böök. Kuvataide 1932.
Tupakan polttoon liittyvää lorua ei ole onnistuttu jäljittämään.
Avoimessa verkossa tällaista listaa ei tietääkseni ylläpidetä, vaan sukunimeään vaihtavan tulee olla yhteydessä maistraattiin.
http://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/Miten-menettelen---suku…
Väestörekisterikeskuksen kotisivuilla on myös kätevä nimipalvelu, jossa voit hakea sukunimeä ja näet heti, onko sukunimi jo käytössä.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Levisto on todella harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut vähemmän kuin kuusi tämännimistä henkilöä. Nimipalvelu ei ilmoita yksityisyyden suojan takia tarkkaa lukua, jos nimettyjä on hyvin vähän.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kirjaston lähteistä ei löytynyt tietoa sukunimen taustoista tai merkityksestä.
Espanjan maaperästä on kyselty meiltä ennenkin, vastauksen voit lukea täältä: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=819a7bf0-fd86-4c4…
Metsiä Espanjassa kasvaa lähinnä vain pohjoisilla vuoristoseuduilla. Yleisesti Espanjassa vallitsee Välimeren ilmastotyyppi, jota suurimmaksi osaksi vuotta leudontavat Atlantin suunnalta puhaltavat länsituulet. Toisinaan Espanjan yli puhaltavat myös Afrikan Saharasta puhaltavat tuulet, jotka tuovat tullessaan lämmintä ja kuivaa ilmaa. Monet vuoristot lisäksi tekevät paikallisesti ilmastosta hyvin vaihtelevan. Espanja voidaankin karkeasti jakaa kolmeen ilmastovyöhykkeeseen: Pohjoisessa (Galiciasta Pyreneiden länsiosaan) vallitsee kostea meri-ilmasto, keskiosissa (joka käsittää koko mesetan,...
Salkkareiden sivuilta löytyy juonipaljastuksia ja jonkin verran tietoa tulevista jaksoista, mutta sen enempää tuskin tietävät muut kuin käsikirjoittajat.
http://www.mtv3.fi/ohjelmat/sivusto2008.shtml/draama/salatut_elamat/jak…
Anselm Hollon suomentamana kysymyksessä siteerattu Huuto-runon kohta kuuluu seuraavasti:
"enkelipäiset hipsterit, himoiten, palavasti, suoria linjoja taivaaseen, yön koneiston tähtidynamoon,"
Hollon ensimmäinen käännösversio ilmestyi Parnasso-lehden numerossa 2/1961. Tämä tulkinta sisältää alkuperäisen Howlin ensimmäisen ja laajimman jakson hieman alkuperäisestä lyhennettynä ja sensuroituna (joitakin alatyylisiä ilmauksia on korvattu asteriskein: ***********). Kysymyksen säe on yksi niistä, jonka Hollo tästä versiosta on jättänyt kokonaan pois. "Tämä ei aiheudu vapaaehtoisesta sensuurista eikä liioin uuden amerikankielen suomentamisen toivottomuudesta -- vaan pelkästä laiskuudesta. En halunnut rasittaa lukijaa ja itseäni - kohtelias...
Kirkkojärjestys määrää, että uusi evankelis-luterilainen ”kirkko on vihittävä Jumalalle pyhitetyksi huoneeksi” (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931055). Kirkon vihkimisen kaava selviää mm. tältä Kirkollisten toimitusten opas –sivustolta:
http://www.evl.fi/kkh/to/kjmk/toim-kirja/toim-opas_3.html
Muiden rakennusten vihkimisen ohjeista ei löytynyt tietoa. Varmasti erilaisia tapoja ja perinteitä on, mutta ehkäpä ei virallista ohjeistusta.
Kirjastoissa käytössä olevat erikokoiset kirjavaunut palvelevat käytössä niin kauan kuin mahdollista, jopa varaosia vaihdetaan (esim. pyöriä).
Jos joku kirjasto lakkautetaan niin kirjavaunut otetaan kuntotarkistuksen jälkeen käyttöön muissa pisteissä.
Peräkärryjä myyviä liikkeitä löytyy kyllä paljonkin, mutta se, ostaako liike peräkärryn yksityiseltä myyjältä, ei näytä nettisivuilta usein löytyvän. Ehkä kannattasi yrittää myydä nettikaupan kautta, esim. näiden:
http://www.tori.fi/
http://www.huuto.net/fi/
Vanha koira löytyy Tabermannin vuonna 1980 ilmestyneestä kokoelmasta Intohimon panttivanki. Hänen valittujen runojensa kokoelmaan Runot 1970-2006 ja sen täydennettyyn laitokseen Runot 1970-2010 se sisältyy myös. Pariin runoantologiaankin Vanha koira on päätynyt: Runo puhuu luonnosta (Kirjapaja, 1985) ja Eläköön koira (Kirjayhtymä, 1992).
Sarjan lauluja on julkaistu kolmellä äänitteellä: Soitinmenot, Uffaffaa sekä Hui-Hai. Niitä on saatavissa Suomen kirjastoissa vinyylilevynä ja c-kasettina. Satakirjastojen kokoelmissa niitä ei ole. Kaukolainan hinta Porin kaupunginkirjastossa on 4 euroa. Soitinmenot-dvd on Satakirjastojen alueella Karvian kirjastossa.
Kysymyksessä siteerattu säe on Viljo Kojon runon Veet välkkyy taas viimeisestä säkeistöstä:
Siks salli, suven Jumala,
kun lähden täältä pois,
ett' alla paljaan jalkani
suviruoho lämmin ois.
Kun sitten taivaan salissa suot ilon iäisen,
niin muista pienen lapsesi yks toive pienoinen:
Hän joskus tahtois tavata
taas päivät kesäiset,
veen välkkeen, kentät kukkivat,
puut viherlehväiset.
Runo löytyy Kojon vuonna 1948 ilmestyneestä kokoelmasta Suviautuus. Sen lisäksi se on julkaistu ainakin tekijän itsensä toimittamassa valikoimassa Viljo Kojon kauneimmat runot (Otava, 1962)
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että sanan ”pivo” merkitys on ’koura’. Sanalla mainitaan olevan vanhahtava sävy, eikä sitä taideta yleiskielessä enää oikein käyttääkään muuta kuin tuossa sanonnassa. Nykykielellä sanonta siis olisi ”parempi pyy kourassa kuin kymmenen oksalla”.
Äitiysrahakausi ja lakisääteinen synnytysloma tulivat samanpituisiksi vuonna 1971. Vuonna 1975 äitiysrahakausi ja siis myös äitiysloma on ollut 174 arkipäivää ja vuonna 1978 186 arkipäivää. Vuonna 1980 äitiysrahakausi on ollut 234 arkipäivää, josta 210 päivää on pitänyt äiti ja seuraavat 24 päivää joko äiti tai isä. Vuonna 1982 tuli voimaan laki, jonka mukaan äitiysrahaa maksettiin äidille 158 arkipäivää ja seuraava 100 arkipäivää joko isälle tai äidille. Vuonna 1985 vanhempainetuudet jaettiin kolmeen eri jaksoon: äitiysrahakauteen (vain äidille), vanhempainrahakauteen(toiselle puolisolle) ja isyysrahakauteen. Jos äiti käytti sekä äitiysrahakauden, että vanhempainrahakauden, niin loman pituudeksi tuli 263 päivää. Siitä äitiysrahakauden...
Numismaattisen yhdistyksen mukaan vuosien 1956 ja 1957 kolikoilla ei ole keräilyarvoa. Ne olivat ns. tavallisia vuosia ja molempien vuosien kolikon arvo on 4€.
Kirjastoon on tilattu Historia -lehti vuodesta 2005 alkaen, siten myös kysymäsi vuosikerrat 2006-2007. Tarkistin kirajstossa käytettävissä olevasta Aleksi-lehtiartikkelitietokannasta, onko Jeanne d'Arcista kirjoitettu jotakin. Historia -lehden numerossa 9 vuodelta 2007 on lyhyt kirjoitus siitä, kuinka d'Arcin jäänteenä pidetty sormiluu osoittautui radiohiiliajoituksessa epyptiläisen muumion sormeksi.
Tässä lista Taavi Soininvaaran kirjoista ilmestymisjärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan:
Ebola-Helsinki, Tammi (2000)
Inferno.fi (Tammi, 2001)
Koston komissio (Tammi, 2002)
Ikuisesti paha (Tammi, 2003)
Vihan enkeli (Tammi, 2004)
Pimeyden ydin (Tammi, 2005)
Marsalkan miekka (Tammi, 2006)
Jumalten sota (Tammi, 2007)
Rikollisen kaunis (Tammi, 2008)
Kriittinen tiheys (Tammi, 2009)
Pakonopeus (Otava, 2010)
Soininvaara on julkaissut myös muutaman novellin eri kokoelmissa, ollut mukana kirjoittamassa useiden dekkaristien yhdessä laatimaa teosta ”Kultainen Peura” ja kirjoittanut yhden Korkeajännitys-tarinan. Tuotanto löytyy listattuna Sanojen ajasta osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=….
”Kriittinen...
Kyseessä voisi olla Esko Waltalan teos ”Titanicin perikato: romantillinen kuvaus "Titanic"-laivan haaksirikosta yöllä vasten 15 päivää huhtikuuta 1912” (Kirjakustantamo Into, 1912). Kirjassa on 189 sivua. Kyseistä kirjaa ei valitettavasti ole HelMet-kirjastoissa, joten en pysty tarkistamaan, onko sen sisältö kuvailemasi kaltainen. Kirjan voi kuitenkin lainata Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasta. Sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.finlit.fi/yhteys/ksto_yht.htm, ja kirjan saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta https://helka.linneanet.fi.
Tuona vuonna 1912 ilmestyivät myös Toivo Waltarin teos ”Titanic’in häviö: liikuttavia kertomuksia Titanic-laivan matkustajain onnettomasta kohtalosta” (julkaistu Yhdysvalloissa; myös...
Kääpälän kirjastoon tulee kyllä kirjakuljetus mutta jostain syystä netin kautta varattaessa Kääpälää ei voikaan valita noutopisteeksi.
Olen viestittänyt tästä eteenpäin asian korjaamiseksi. Ilmoitan sinulle heti kun tiedän lisää.
Tällä hetkellä voit saada varauksen Kääpälään siten että soitat johonkin Kymenlaakson kirjastoon ja pyydät virkailijaa tekemään varauksen. Kääpälä on kyllä edelleen virkailijoiden käyttämän ohjelmaversion noutopaikkana.
Kyseessä on varmaankin teos Jokivarren savuista kasvukunnaksi : Kiiminki 150 vuotta, julkaistu 2008. Kirja on paikalla Kiimingin kirjastossa.
Netin mukaan teos on myynnissä Kiimingin kirjastossa http://www.kiiminki.fi/fi/palvelut/kirjastopalvelut/kirjasto_tiedottaah… 40 euroa.
Tässä tiedot kirjan tehneestä toimikunnasta http://www.kiiminki150.fi/index.php?216 .
