Sanan moinata alkuperä voisi tulla ruotsinkielen sanasta mojna. Vinden mojnar, suomeksi tuuli tyyntyy.
Tässä merkityksessä sana löytyy myös purjehdussanastoa sisältävältä sivustolta http://personal.inet.fi/koti/seppo.kauranen/sanasto.htm
Viikinkivaatteita myyviä paikkoja emme juuri löytäneet. Tässä yksi suomalainen kauppa, jonka valikoimiin kuuluu viikinkiasu http://www.marakatti.palvelee.fi/tuotteet.html?id=14/503
Ulkomaisia sivuja kannattaa etsiä esim. hakusanoilla viking clothing. Näin saadaan esim. sivusto http://www.viking-shield.com/vikingclothing.html
Keskiaikaisia vaatteita haulla: Middle Ages clothing. Saadaan esim. sivusto http://www.medievalclothier.com/
Englanninkielisen Wikipedian artikkelissa Mihail (Mikhail) Mininstä, viitataan The Times -lehden 25.tammikuuta vuonna 2008 julkaisemaan artikkeliin
http://www.timesonline.co.uk/tol/comment/obituaries/article3246463.ece
Siinä kerrotaan, että Mikhail Petrovitsh Minin oli Neuvostoliiton sotilas, jonka joukkue valtasi vuonna 1945 Berliininvaltiopäivätalon. Mihail Minin suoritti artikkelin mukaan yhden viimeisistä toisen maailmansodan toimista; sen,joka symboloi puna-armeijan voittoa Wehrmachtista. Muutama tunti sen jälkeen, kun Hitler oli tehnyt itsemurhan lähistöllä sijaitsevassa bunkkerissaan, Minin taisteli neuvostoliittolaisen jalkaväkijoukkueensa kanssa tiensä valtiopäivätalolle yöllä 30. huhtikuuta 1945, ja vähän ennen kello yhtätoista (...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Väinö Linnan ”Tuntematon sotilas” on käännetty 24 kielelle. Käännöskielet ovat:
Englanti (The Unkown Soldier, 1975)
Espanja (Soldados desconocidos, 1957)
Heprea (Hayyalim almonim, 1984)
Hollanti (De onbekende soldaat, 1960)
Islanti (Óthekkti hermadurinn, 1971)
Italia (Croci in Carelia, 1956)
Kiina (Putong shibing, 1997)
Kreikka (O agnostos stratites ena antipolemikó muthistorema, 1995)
Kroatia (Neznani vojnici, 1959)
Latvia (Nezinamajam kareivim, 1956 ja Nezināmais kareivis, 2010)
Mari (2006 Palydyme saltak, 2006 ja Pälȳdȳmȳ saltak, 2008)
Norja (Ukjent soldat, 1986 )
Portugali (1968 Soldados desconhecidos, 1968 )
Puola (Żołnierz nieznany, 1986 )
Ranska (Soldats...
Ensinnäkin sinun kannattaa tarkistaa kirjastosta tai HelMet-verkkokirjastosta omista tiedoistasi, onko kyseisen kirjan laina uusittu jo kolme kertaa. Jos uusimiskertoja on vielä jäljellä, sinun kannattaa uusia laina. Näin saat lisää etsimisaikaa; ehkä kirja sittenkin löytyy jostain.
Jos kirjaa ei kuitenkaan löydy, sinun pitää korvata se. Voit kysyä lähimmästä kirjastosta, mikä kirjan korvaushinta on. Maksun voit maksaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista. Jos on kyse niin uudesta kirjasta, että sitä vielä myydään kirjakaupoissa, voit myös korvata kadottamasi kirjan toisella vastaavalla teoksella, mutta asiasta on sovittava erikseen kirjaston kanssa.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/korvaukset/
Voit ottaa yhteyttä verohallinnon puhelinnumeroon 020 697 002. Tämä numero on tarkoitettu palkan- ja eläkkeensaajille ja sieltä voi kysyä myös kotitalousvähennyksestä. Tämä valtakunnallinen palvelunumero palvelee maanantaista perjantaihin klo 9-16.15 ja on hinnaltaan(lankapuhelimesta soitettaessa) paikallisverkkomaksun tai matkapuhelinmaksun verran. Lisätietoa saat verohallinnon sivuilta www.vero.fi.
Kotitalousvähennyksestäkin on tietoa verohallinnon sivuilla osoitteessa: http://www.vero.fi/?path=5,40&article=8348&domain=VERO_MAIN&language=FI…
Suomen rahat 1811-2009 arviohintoineen -kirjan mukaan hyväkuntoinen 25-penninen on arvoltaan noin euron, lyöntikiiltoinen ja virheetön kolikko voi olla arvoltaan n. 13 euroa.
Muistat aivan oikein, Pääkirjaston Uutistorilla on mahdollisuus liittää yhteen mikrofilmilukulaitteeseen kannettava tietokone, jonka avulla mikrofilmeiltä voi skannata. Tietokoneelta voi tulostaa ja siitä löytyy usb-paikat esim. muistitikkua varten.
Pääkirjaston mikrofilmit sijaitsevat varastossa, josta niitä saa tilattua käyttöön seuraavaksi arkipäiväksi. Lista mikrofilmatuista sanomalehdistä löytyy Turun kaupunginkirjaston kotisivuilta: http://www05.turku.fi/kirjasto/linkit/lehtiluettelo/mikrofilmatut_lehde…
Mikrofilmilukulaitteelle kannattaa varata etukäteen aika Uutistorilta, puh. 02-2620621. Samasta numerosta voit tehdä tilauksen mikrofilmeistä. Uutistorin virkailijat neuvovat laitteiden käytössä.
Kirja on suomennettu nimellä Mistä on pienet vauvat tehty?
Muita vastaavia kirjoja:
Nilsson, Lennart: Syntyy uusi ihminen, 2009
Mistä vauvat tulevat? 1995
Kun meille tulee vauva, 1995
Nilsson, Lennart: Perheeseen tulee vauva, 1995
Kirja on vasta ilmestynyt ja luetteloitavana. Helmet kirjastoihin on teosta tilattu yhteensä 23 kappaletta. Heti kun ensimmäinen kirjasto on saanut teoksen lainauskuntoon, voi varauksen tehdä. Nyt ei voi kuin odotella ja käydä välillä tarkistamassa tilanne Helmet-sivulla.
Kun ihminen oppii uusia asioita tai viestii muiden kanssa hän usein hyödyntää sitä, että jokin aisteista on vahvempi kuin muut. Puhutaan visuaalisista, auditiivisista ja kinesteettisesti oppivista ihmisistä. Eri lähteiden mukaan näköaistin kautta oppiminen lienee yleisintä, auditiivinen ja kinesteettinen oppijatyyppi ovat hiukan harvinaisempia.
Ei löytynyt tietoa niiden ihmisten määrästä, joilta jonkin aistikanavan käyttö puuttuisi kokonaan.
Eri aistien kautta oppimisen tavoista löytyy tietoa ja mahdollisuuksia testata aistimistapojaan mm. näiden linkkien kautta:
http://kielikompassi.jyu.fi/opioppimaan/oppimistyylit.htm
http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi/oppi/Members/lrl/TIES461/Oppiminen/
http://www.arfcon.fi/aiku/index.php?option=...
Core tarkoittaa sormenjäljen keskustakuviota, ydintä tai keskusta. Kreikan aakkosten neljännen kirjaimen mukaan nimensä saanut delta tarkoittaa keskustaan rajoittuvaa yleensä kolmionmuotoista haarautumakuviota.
Ennen tietokoneistettuja AFIS-järjestelmiä (automated fingerprint identification system) käytössä olleessa Galton-Henryn sormenjälkien luokitusjärjestelmässä sormenjäljen keskus jaettiin vielä kahtia sisä- ja ulkokeskukseksi, ja sormenjäljen tärkeät kohdat määriteltiin seuraavasti:
"Sormenjäljen tärkeät kohdat ovat deltta, sisäterminus ja ulkoterminus (sisä- ja ulkokeskus). Deltta -- on muodoltaan kahdenlainen. Sen muodostaa joko yksi papillaariharjanne, joka haarautuu siten, että toinen haara kulkee ylä- ja toinen alapuolella...
Kajaanin kaupunginkirjastolla on jatkuva poistokirjojen myynti aikuistenosastolla.
Entisessä Kuurnan kirjastossa (Kisatie 28) on poistokirjojen myynti lauantaina 5.3. klo 11-16.
Kirjastolla on oma sähköpostiosoite kaupunginkirjasto@kajaani.fi
Siihen kannattaa lähettää palautteet, tiedustelut yms. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on tarkoitettu lähinnä tiedonhakukysymyksiä varten.
Vuoden 1955 helmikuun lehdistä löytyy juttuja pelistä, esim. Kaleva 8.2.1955 s. 10 ja 1, Kaleva 15.2.1955 s. 11, Pohjolan työ 15.2.1955 s. 1 ja 5. Kalevasta ja Pohjolan työstä ei löytynyt kuvia.
Oulun Työväen Palloilijoiden sivulta http://www.otp.fi/seura.html#alku, löytyy kuva joukkueesta v. 1953. Sama kuva löytyy kirjasta Koponen, Erkki : Oulun Työväen Palloilijat ry vuosina 1946-1976, s. 43. Siinä mainitaan joukkueen jäsenten nimet. Samoja pelaajia on ollut v. 1955 joukkueessa.
Kysymyksen englanninkielinen Aiskhylos-katkelma on peräisin näytelmän Agamemnon vuonna 1937 Three Greek plays -teoksessa ilmestyneestä käännöksestä, jonka on laatinut Edith Hamilton. Suomeksi tämän tragedian ovat tulkinneet Kaarlo Forsman, Elina Vaara ja Kirsti Simonsuuri. Forsmanin suomennos on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1897, Vaaran 1961 ja Simonsuuren 1991.
--
kärsimyksen kautta tulee viisaus.
Mutta sydänkammioihin unessa
lyö muisto murheesta;
ja vastakarvaan kulkee ilo.
Valtaistuimiltaan jumalat
kai pakottavat suosiotaan.
(Simonsuuri)
Teoksissa:
Aiskhylos, Oresteia (Love kirjat, 1991)
Aiskhylos, Agamemnon (Lasipalatsi, 2001)
--
kärsimällä opi!
Ei yöltä sydän rauhaa saa.
Muiston haava vuotaa vain,
miettiä on pakko.
Kova...
T.S. Eliotin runoelma "The Hollow Men" on suomennettu nimellä "Ontot miehet" ja kokonaisuudessaan se sisältyy teokseen "Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja" (Otava, 1949 ja 1988).
Runon viimeiset säkeet kuuluvat suomennoksessa näin:
"Tällä tavoin maailma loppuu
ei paukahtaen vaan kitisten."
(suom. Kai Mäkinen)
Lähteet:
https://fennica.linneanet.fi/
https://www.helmet.fi/
Nykyään kieliäänitteet myydään enimmäkseen cd-levyinä. Joistain kirjastoista löytyy esim. Carolyn Grahamin tekemä Longman children's picture dictionary with songs and chants (1 kirja + 2 cd-levyä). Tämä ei kuitenkaan valitettavasti kuulu Tuusulan tai muidenkaan Kirkes-kirjastojen kokoelmiin; voit halutessasi pyytää sitä kaukolainaksi (kaukolainamaksu on 6 €).
Joitakin vanhoja kirja + c-kasetti -paketteja on vielä saatavana. Jos kotoa löytyy kasettisoitin, näitäkin voi kysäistä kirjastosta.
Useimmiten pienille lapsille soveltuvia kielikursseja ilmestyy cd-romppuina, joita voi käyttää tietokoneella. Niissä ääni ja kuva toimivat yhdessä. Näitä ovat esim. Learn English! (sarjaa Eka kieliromppuni), Leiki ja opi englantia (sarjaa Jussi Jänö)...
Kaksi tirehtööriä (Herkules) : ilveily 1:ssä näytöksessä on suomennos saksalaisen Georg Bellyn kirjoittamasta näytelmästä Monsieur Herkules. Sen teksti on julkaistu Telénin Näytelmäkirjallisuutta-sarjassa vuonna 1899.
Kevään oikkuja : huvinäytelmä yhdessä näytöksessä on Wilho Soinin käsialaa. Myös se on julkaistu Näytelmäkirjallisuutta-sarjassa; kirjasta on otettu yhteensä kolme painosta (1899, 1906 ja 1916).
Vehkeitten loppu : yksinäytöksinen huvinäytelmä on Jemiina Toivosen kirjoittama. Se on julkaistu Kariston Huvinäytelmiä-sarjassa (painokset vuosilta 1912, 1921 ja 1930).
Kaikkia näitä kirjoja on saatavissa kirjastoista. Vain yhtenä painoksena ilmestynyt Belly on harvinaisin, mutta sitäkin saa kirjastoja palvelevan valtakunnallisen...
Uuden suomalaisen nimikirjan (Otava, 1988) mukaan karjalaiset 'Pimiä', sekä 'Piminä' olisivat kehittynyt venäläisistä ristimänimistä 'Pimen' ja 'Pima'. Isännimen välityksellä Pimiä on sitten juurtunut myös sukunimistöön. 1500- ja 1600-luvun asiakirjoissa Pimiä-nimeä tapaa eri puolilta Karjalaa.
Mikäli haluat tutkia nimen historiaa vielä enemmän, nämäkin lähteet kannattaa myös tarkistaa:
Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (Otava, 2000)
Joka kodin suuri nimikirja (Suuru suomalainen kirjakerho, 1996)
Saloheimo, Veijo: Viipurinkarjalaiset kotona ja maailmalla 1541-1620 : viipurinkarjalaisten sukunimien esiintyminen muualla Suomessa ja lähialueilla liikkuvuuden mittarina (Suomen sukututkimusseura, 2006)
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: http://...
Vantaan kaupunginkirjastolla ei ole mitään erityistä nuorille suunnattua valmista materiaalia. Koululuokille ja -ryhmille tarjotaan tiedonhaun opetusta kirjastoissa, ja lisäksi HelMet-verkkokirjastossa on ohje-osio, josta toivottavasti on apua. Tämän lisäksi kirjastohenkilökunnalta voi aina kysyä neuvoa ja saada opastusta kirjastonkäytössä.