Tammelta kerrottiin, että Derek Landyn seuraava eli viides Keplo Leutokalmasta kertova kirja on ”Skulduggery Pleasant 5. Mortal coil”, joka ilmestyy suomeksi keväällä 2012. Siihen asti siis pitää vielä odottaa.
Kyseinen teos on Hämeenlinnan seudulla vain Hattulan pääkirjastossa, mutta tällä hetkellä lainassa. Teos kannattaa hankkia myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmaan, joten teen siitä hankintaehdotuksen. Hämeenlinnan verkkokirjastossa voi käyttäjä tehdä itsekin hankintaehdotuksen, joka löytyy kohdasta palaute.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjasto on muuttunut tämän vuoden alusta. Aiemmin saatu tunnusluku ei ensimmäisellä kirjautumiskerralla riitä, vaan sinun on luotava uusi käyttäjätunnus ja salasana. Kirjautumisesta on ohjeet sivuston oikeassa laidassa, joiden mukaan toimimalla pääset kirjautumaan uuteen verkkokirjastoon. Jatkossa pääset verkkokirjastoon näillä uusilla tunnuksilla tai entiseen tapaan vanhalla salasanalla ja kirjastokortin numerolla. Jos kirjautuminen tuntuu vaikealta, pyydä virkailijalta apua jossakin kaupunginkirjaston pisteessä.
Hei!
Kysymyksesi kohdistuu tähtitieteen erityisalaan, taivaanmekaniikkaan. Planeettojen radat ovat lähes ympyrän muotoisia, koska auringon massa ja vetovoima on hyvin hallitseva. Ellipsin muotoa kiertorataan aiheuttavat muiden taivaankappaleiden aiheuttamat häiriöt auringon ja yksittäisen planeetan välisessä vetovoimakentässä.
Tähtitieteellinen yhdistys Ursa suosittelee mm. seuraavia julkaisuja asiaan tutustumiseksi:
Taivaanmekaniikan nykypäivää. Tähdet ja avaruus -lehti 1980, nro 3, s. 82-84
Planeettojen liike. Tähdet ja avaruus -lehti 1987, nro 4, s. 132-135
Tähtitieteen perusteet / toimittaneet Hannu Karttunen ... [et al.]. - 5. laitos. - Ursa, 2010, s. 17, 175-201
Kolmen kappaleen (vetovoiman) ongelmaa käsittelee Mauri Valtosen...
Ilmeisesti Töölön kirjastossa on aiemmin ollut käytössä kaupunginkirjaston virallisesta linjasta poikkeava toimintatapa, sillä henkilö- tai y-tunnusta on kyllä muissa kirjoissa vaadittu laskutusasiakkailta aiemminkin. Kaupunginkirjaston virallisten ohjeiden mukaan palveluja ei voi antaa velaksi ilman jompaa kumpaa tunnusta. Käteisasiakkaan sen sijaan ei tarvitse antaa henkilö- eikä y-tunnusta.
Hyvä yleisjohdatus perinteisiin ja perinteiden merkitykseen on esimerkiksi Leea Virtasen kirja Suomalainen kansanperinne (SKS, 1988).
Perinneleikkejä ja niiden taustaa valottavat mm. Pelit ja leikit [Kalevalaseuran vuosikirja 61] (SKS, 1981), johon sisältyy myös seikkaperäinen kansanleikkien bibliografia. Leikkejä ja niiden uskonnollista taustaa käsitellään myös Pirjo Hämäläinen-Forslundin kirjassa Maammon marjat : entisaikain lasten elämää (WSOY, 1987).
Saa tuoda. Pääkirjastossa ja joissakin lähikirjastoissa on käytettävissä langaton verkko, joten voit käyttää myös internetiä omalla läppärilläsi. Pyydä tunnukset virkailijalta.
Lisätietoa: http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/asiointi/kannettavat
Elokuva perustuu tositarinaan isäntäänsä asemalla odottavasta japanilaisesta koirasta. Samaan tarinaan tai aiheeseen liittyviä englanninkielisiä kirjoja ovat julkaisseet ainakin Pamela S. Turner (Hachiko: The True Story of a Loyal Dog), Lesléa Newman (Hachiko Waits), Julie Chrystyn (Hachiko: The True Story of The Royal Dogs of Japan and One Faithful Akita)ja Shizuko O. Koster (Hachi-Ko: The Samurai Dog) Kirjoja ei ole suomennettu.
Mašan kolmesti Kolmen sisaren ensimmäisessä näytöksessä siteeraama Puškin-katkelma on peräisin runoelman Ruslan ja Ludmila prologin alusta. Kokonaisuudessaan tämä runo löytyy Aarno Salevan suomentamana Puškinin runoelmien suomennoskokoelmasta Kertovia runoelmia (Artipictura, 1999). Salevan tulkitsemana Ruslanin ja Ludmilan prologin alku kuuluu seuraavasti:
Rannalla meren vehmas tammi,
tammessa ketju kultainen,
ja yötä päivää viisas kissa
ketjussa kiertää tammen sen.
Käy oikealle - laulun laulaa,
vasempaan - tarun tarinoi.
Antologiassa Venäjän runotar : valikoima venäläistä lyriikkaa (Otava, 1946) on Lauri Kemiläisen suomentamia katkelmia Ruslanista ja Ludmilasta, mutta kysymyksessä siteerattuja säkeitä ei niihin sisälly.
Ehkä tavallisin suomenkielinen vastine nimelle Middle America Trench on Keski-Amerikan hauta.
"Täälläkin on syvänteitä, kuten Keski-Amerikan hauta (6662 m) ja maailman pisin (4500 km) hauta, etelää kohti syvenevä Perun ja Chilen hauta (Antofagastan kohdalla syvyys 8055 m)."
(Tyynimeri. Otavan suuri ensyklopedia [10]. Otava, 1981)
Stephen Hutchinsonin ja Lawrence E. Hawkinsin kirjassa Maailman valtameret (Gummerus, 2008) tämän syvänteen nimenä on Väli-Amerikan hauta. Joissakin kartoissa (esim. WSOY:n suuri maailmankartasto) näkee käytettävän myös nimeä Meksikon hauta.
HelMet-kirjastoilla on tosiaan numerointi, joka perustuu kirjastojen sijaintialueen postinumeroon. Esimerkiksi Rikhardinkadun kirjasto sijaitsee osoitteessa Rikhardinkatu 3, jonka postinumero on 00130. Näin ollen kirjaston koodinumero on 13 tai vielä erityisesti H13, jos halutaan tuoda esiin, että kyse on Helsingin kirjastosta; Espoon kirjastoihin voidaan viitata koodilla E ja Vantaan koodilla V. Postinumeroista poikkeavat Pasilan kirjasto, joka pääkirjaston arvovallalla kantaa numeroa 01, ja kirjastoauto, jossa käytetään koodia 02. Kirjaston aineistossa esiintyy myös koodi 03, joka tarkoittaa siirtokokoelmaa eli kirjoja, jotka kiertävät kirjastosta toiseen vailla varsinaista pysyvää sijoituspaikkaa.
Anders Frankson ja Niklas Zetterling ovat kirjoittaneet teoksen "Kurskin taistelu : historian suurin panssaritaistelu" (WSOY, 2003, suomentanut Matti Kinnunen).
Englanniksi Kurskin taistelusta voi lukea Richard Holmesin teoksesta "Epic land battles" (Bounty Books, 2004).
Aiheesta löytyy myös venäjänkielisiä teoksia:
Valeri Zamulin: "Zasekretšennaja Kurskaja bitva : bneizvestnyje dokumenty" (Moskva, 2008)
Vitali Gorbatš: "Aviatsija v Kurskoi bitve" (Moskva, 2008)
Vitali Gorbatš: "Nad Orgennoi Dugoi : Sovetskaja armija v Kurskoi bitve" (Moskva, 2007)
Aleksei Isajev: "Tankovyi udar : sovetskije tanki v bojah 1942-1943" Moskva, 2007)
Ognennaja duga : Kurskaja bitva 5 julija - 23 avgusta 1943 g. (Moskva, 2003)
Kaikki yllä mainitut teokset ovat...
Patrick O´Brianin meriseikkailusarjasta on julkaistu yhteensä 20 osaa, numero 21 jäi keskeneräiseksi.
Lawrence Durrellin "The greek island " löytyy useista kirjastoista
Taiteen keskustoimikunta myöntää kirjastokorvauksia. Apuraha on harkinnanvarainen, se ei ole tekijänoikeusmaksu.
Korvauksia voivat saada mm .kirjailijat ja kääntäjät, jotka asuvat tai ovat asuneet pysyvästi Suomessa. Samaan aikaan ei saa olla taiteilija apurahaa tms.
Vuoden 2010 hakuaika on ollut 31.1.10 mennessä ja tilitys ennen vappua.
2011 hakuajoista ei ole vielä tietoa Taiteen keskustoimikunnan sivuilla www.taiteenkeskustoimikunta.fi
Mari Jungstedtin vasta ilmestynyttä suomennosta "Kevään kalpeudessa" on kyllä tilattu HelMet-kirjastoihin, mutta niteet eivät ole vielä saapuneet kirjastojen hankinta- ja luettelointiosastoille. Teoksen tiedot näkyvät HelMetissä heti, kun teos on luetteloitu.
https://www.helmet.fi/
Nestor Blomkvistin teosta "Vår hälsa och våra sjukdomar i ny belysning" (1975) ei Suomen kansallisbibliografian mukaan ole suomennettu.
https://fennica.linneanet.fi/
Tuntematon sotilas (Tundmatu sõdur) on käännetty viroksi kaksi kertaa. Vuonna 1957 kirjan käänsi Helmi Eller ja vuonna 1996 Ellerin käännöksen pohjalta Endel Mallene.
Tuntemattoman sotilaan (Okänd soldat) käänsi ruotsiksi Nils-Börje Stormbom 1957. Kirjasta on otettu useita painoksia. Vuoden 1993 painoksen on kustantanut Wahlström & Widstrand.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Runo on nimeltään Kurre-Narrelassa, ja se löytyy Ester Ahokaisen
vuonna 1950 ilmestyneestä satu- ja runokirjasta Tuulen tarinoita.
Ks. kirjan sisällysluttelosta satu Narren voimistelunäytös. Teos
löytyy ainakin Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjastosta.
