Rääppä tai räämä ovat murteellisia, mm. Etelä-Pohjanmaan murteessa, käytettyjä sanoja, joiden merkitys on samantapainen kuin yleiskielisemmän sanan "rämä". Ne tarkoittavat huonoa, kulunutta esinettä, hylkyä, renttua ja voimatonta. Eri murteissa sanat tarkoittavat myös mm. kalan sisälmyksiä tai silmän rähmää. (Lähde: Suomen kielen etymologinen sanakirja 4, 1969).
Rääpän raato on sitten varmasti jotakin todella surkeaa, surkeampaa kuin reporankana makaaminen, jolloin on lähinnä hyvin väsynyt tai uupunut. Mutta samantapaisesta ilmiöstä on kuitenkin kysymys.
Olemme hakeneet tuloksetta erilaisista runotietokannoista.
Netistä surffaamalla saksan kielellä, löytyy teksti
Achte gut auf diesen Tag, denn er ist das Leben – das Leben allen Lebens. In seinem kurzen Ablauf liegt alle seine Wirklichkeit und Wahrheit des Daseins, die Wonne des Wachsens, die Größe der Tat, die Herrlichkeit der Kraft. Denn das Gestern ist nichts als ein Traum und das Morgen nur eine Vision. Das Heute jedoch, recht gelebt, macht
jedes Gestern zu einem Traum voller Glück und jedes Morgen zu einer
Vision voller Hoffnung. Darum achte gut auf diesen Tag.
Se on mainittu Rumin tekstiksi, Jalal ad-Din Muhammad Balkhi-Rumi, myös muodossa Mevlana Rumi (1207 - 1273), http://fi.wikipedia.org/wiki/Jalal_ad-Din_Muhammad_Balkhi-Rumi
http...
Kysymääsi kirjaa Tehtaiden savuja ja kukkaketoja : kuvia Harlusta ei tosiaan löydy Helmet verkkokirjastosta.
Opiskelijakirjastoon sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastoon teos on hankittu. Saatavuuden voit tarkistaa osoitteessa https://helka.linneanet.fi
SKS:n kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteessa http://www.finlit.fi/kirjasto/index.htm
Tällä hetkellä kirja on saatavilla SKS:n kirjavarastossa.
Hankintaehdotuksen voi jättää sähköisesti kaikille HelMet-kirjastoille www.helmet.fi -sivulta tai Helsingin kaupunginkirjastolle www.lib.hel.fi -sivustolta.
Sari Kuuvan väitöskirjassa Symbol, Munch and creativity (Jyväskylän yliopisto, 2010, verkossa http://dissertations.jyu.fi/studhum/9789513938659.pdf ) todetaan, että Gallen-Kallelan teos olisi mukaelma sveitsiläistaiteilija Arnold Böcklinin kuuluisasta maalauksesta Die Toteninsel (Kuolleiden saari).
Myös Onni Okkosen teoksessa A. Gallen-Kallela : elämä ja taide (WSOY,1949) Gallen-Kallelan maalausta luonnehditaan "böckliniläis-sukuiseksi".
Böcklin teki Die Toteninsel -maalauksestaan viisi eri versiota, jotka löytyvät esimerkiksi Wikipediasta: http://de.wikipedia.org/wiki/Die_Toteninsel.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että osa sukunimistä ”Tuuri” perustuu tosiaan skandinaavisen miehennimeen ”Thore”, ”Thure” ja ”Ture”, joiden taustalla taas on ukkosenjumala Thor. Vanhimmat maininnat nimestä löytyvät Suomesta jo 1300-luvulta.
Sen sijaan yleiskielen sanalla ”tuuri” (’onni, vuoro’) on eri alkuperä. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että sana on peräisin nykyruotsin sanasta ”tur” (’matka, menomatka, vuoro, onnellinen sattuma’). Se puolestaan on lainaa ranskan sanasta ”tour” (’kierros, käännös, kiertäminen, kierto, kiertomatka, retki, vuoro’).
”Tuuri” voi merkitä myös ’heinäseivästä’. Se merkitys on ”...
Perintökaaressa (Lakikirjassa Si235) säädetään ko. asioista luvuissa 18-20. Finlex: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Hyvä kommentaarikirja aiheesta on Aulis Aarnion ja Urpo Kankaan kirjoittama Perhevarallisuusoikeus, 2010.2.p.
Luna tarkoittaa kuuta mm. italiaksi ja espanjaksi.
Rex tarkoittaa kuningasta tai hallitsijaa ja sana on alunperin lähtöisin latinan kielestä.
http://m.ilmainensanakirja.fi/sanakirja/luna
http://fi.wiktionary.org/wiki/luna
http://m.ilmainensanakirja.fi/sanakirja/rex?chooseLang=1
http://fi.wiktionary.org/wiki/rex
Kirjastokorvauksia myöntää Taiteen keskustoimikunta. Apuraha on harkinnanvarainen, se ei ole tekijänoikeusmaksu. Korvauksia voivat saada mm. kirjailijat ja kääntäjät, jotka asuvat tai ovat asuneet pysyvästi Suomessa. Samaan aikaan ei saa olla taiteilija-apurahaa tms. Vuoden 2011 hakuaika on päättynyt 31.1.11. Apurahoista (hakeminen, lomakkeet jne.) löytyy tietoa Taiteen keskustoimikunnan sivuilta www.taiteenkeskustoimikunta.fi .
Kirjoja aiheestasi löydät kirjastomme hausta laittamalla asiasanoiksi (eri kenttiin) kansallinen identiteetti JA suomalaiset. Myös kulttuuri-identiteetti asiasanaa käytetään. Siihenkin voi yhdistää toiseksi asiasanaksi Suomi tai suomalaiset. Samaten voit hakea asiasanoilla arvot JA suomalaisuus tai Suomi.
Verkkokirjasto: http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
Tässä joitakin esimerkkejä haussa löytyneistä kirjoista:
Mitä Suomi on? : keskustelua Suomesta ja suomalaisuudesta / toimittaja: Antti Isokangas (2010) Osa materiaalista tällä sivulla: http://www.mitasuomion.fi/
Suomi herää : mistä on suomalaisuus tehty? / Matti Vainio
Suomalaisten symbolit / toimittaneet Tero Halonen & Laura Aro
Uskonto, arvot ja instituutiot : suomalaiset...
Tuntomerkit sopivat Oili Tannisen Nunnu-kirjoihin: Nunnu (1965),
Nunnu lentää (1966) ja Nunnu putoaa (1969). Kuvakirjoista ilmestyi yhteisnide vuonna 2007, joten tarinoihin on helppo päästä käsiksi.
Saattaa olla, että kysyjän mielessä on myös Tannisen satukirja
Nappi ja Neppari (1964), jossa on kuvia mehupulloista. Sadussa seikkailevat nimihenkilöiden lisäksi professori Prilli ja rouva Piooni.
Teos löytyy ainakin Oulun kaupunginkirjastosta.
Tekijänoikeuslaki 404/1961 (täydennyksineen ja muutoksineen) – on tosiaankin perusta äänitteidenkin jakeluun - www.finlex.fi
Tekijänoikeus (oikeudenhaltijat) on puheäänitteiden kohdalla tuottajalla, esittävillä henkilöillä ja teoksessa mahdollisesti käytettyjen teosten tekijöillä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivun vastausarkistossa löytyy lain soveltamisen ohjeita, mm. tämä:
Kysymys: Saako teoksia jakaa Internetissä ja vertaisverkoissa?
Vastaus: Teoksia ei saa jakaa yleisölle ilman oikeudenhaltijan lupaa. Teoksen saattaminen yleisön saataviin tietoverkoissa edellyttää luvan hankkimista tekijältä.
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden_perusteita/tek…
Lisätietoja kannattaa kysyä:
www.teosto.fi
www.gramex.fi
Etsin internetistä vastausta kysymykseesi englanninkielisillä hakusanoilla. Asiaa koskevia artikkeleita löytyi netistä useitakin. Esimerkkejä:
"Effects of wind assistance and resistance on the forward motion of a runner. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/7380693 .
"Effects of weather on the performance of marathon runners"
"The effects of wind and altitude in the 400-m sprint". http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15801501
Seuraavista juoksemista käsittelevistä kirjoista ei valitettavasti asia selvinnyt:
Jari Hemmilä Lentävä lähtö : kuntojuoksijan käsikirja (sisältää erilaisia harjoitusohjelmia, joissa otetaan huomioon monia asioita esim. ikä)
Juoksijan uusi käsikirja taas taulukoi esim. tuulen vaikutuksen lämpötilaan.
Ilkka Järvimäellä...
Kyseinen teos löytyy kyllä Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista. Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/record=b1967579~S9*fin
Kortti on varmaan voimassa, jos olet käyttänyt sitä pari vuotta sitten. Varmuuden saat soittamalla p. 044-7037331 ja antamalla kirjastokorttisi numeron. Oulun kaupunginkirjaston kortti käy myös Kiimingin kirjastossa.
Nuortenkirjailija Helena Meripaasi on esitelty teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4 / toim. Ismo Loivamaa - Helsinki : BTJ, 2004. Myös hänen kustantajansa Otavan sivuilla on lyhyt kirjailijaesittely ja teosluettelo osoitteessa: http://otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/m-r/meripaasi_helena
Lisäksi löytyy muutamia kirja-arvosteluja esim. HS.fi-sivuilta ( http://www.hs.fi/haku/?haku=Helena+Meripaasi )ja Onnimanni-lehdestä, jossa Koirahullun päiväkirja- sarjan osia on arvostelu numerossa 1/2006, s. 49-50.
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy seuraavanlaisia teoksia, joista tietoa kannattaa etsiä: Suomen maatalouden historia, osat 1-3, sekä Niemelä: Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia.
Suomen maatalouden historia 1-3 kattaa aikakaudet esihistoriasta 1870-luvulle (osa 1), 1870-luvulta 1950-luvulle (osa 2) ja jälleenrakennuskaudesta EU-Suomeen (osa 3). Jokaisessa osassa käsitellään karjataloutta ja jalostuksen muotoutumista vaiheittain, joten suoraa vastausta ensimmäiseen kysymykseen on vaikea antaa, koska tarkka aikakausi ei ole tiedossa.
Osasta kolme löytyy vastaus keinosiemennykseen ja myöskin osittain omistuskysymykseen: "Keinosiemennys merkitsi suurta murrosta karjanjalostuksessa. Suomessa keinosiemennystoiminta alkoi...
