Kirjassa Kivijalka: lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirja määritellään teema seuraavalla tavalla: "Teema on teoksen abstrakti johtoajatus, joka sitoo tapahtumat toisiinsa ja määrää juonenkulun. Teema on yleensä jokin käsite, ilmiö tai moraalis-eettinen kysymys (esimerkiksi ystävyys, hyvän ja pahan ongelma, vanheneminen). Teemaa ei tavallisesti sanota teoksessa suoraan, vaan lukijan on itse pääteltävä se konkreettisten asioiden ja tapahtumien pohjalta. Tulkinta vaikuttaa siihen, millaisia teemoja eri tulkitsijat samastakin tekstistä löytävät."
Teema selviää siis vain lukemalla kirja ja päättelemällä, mikä on sen johtava ajatus. Kirjan arvosteluista voi tietenkin saada tähän ideoita tai vastauksia. Ahernin kirjasta on jonkinlainen...
Suomalaiset luettelointisäännöt : monografioiden kuvailu (BTJ Kirjastopalvelu, 2006) neuvoo painovirheiden varalta luetteloijaa seuraavasti:
"Julkaisussa olevat epätarkkuudet ja painovirheet jäljennetään sellaisinaan. Niiden jälkeen voidaan merkitä hakasulkeissa ”sic”. Hakasulkeita edeltää ja seuraa tyhjämerkki( [sic] ). Vaihtoehtoisesti oikea kirjoitustapa voidaan lisätä hakasulkeissa, jolloin korjausta edeltää lyhenne ”i.e.” (id est, se on, tarkoittaa) tai sen vastine muulla kielellä ja/tai kirjoitusjärjestelmällä.
esim. Looser [sic] takes all
Looser [i.e. Loser] takes all
Poisjääneet kirjaimet tai numerot voidaan lisätä väärin kirjoitettuun sanaan hakasulkeissa (tässä tapauksessa ei tarvita edeltävää ja seuraavaa tyhjämerkkiä).
esim....
Kritiikkiportti osoitteessa http://www.kritiikkiportti.fi on hyvä paikka lähteä etsimään kirjojen arvosteluja. Tässä pari sieltä löytynyttä ”Ella ja Yön ritarit” -kirjaa koskevaa arvostelua:
Helsingin Sanomat – http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Mik%C3%A4+Patea++nyt+vaivaa/HS2010090…
Turun Sanomat – http://www.ts.fi/online/kulttuuri/arviot/kirjat/174407.html
Muita Parvelan kirjoja voit etsiä Kritiikkiportista kirjan nimellä. Varmuuden vuoksi voit laittaa vielä hakusanoihin kirjan nimen lisäksi kirjailijan nimen, jotta esiin tulevat ainoastaan Parvelan kirjat.
Mukavaa kevättä myös sinulle!
Markku Varjon, Lauri Kolin ja Harri Dahlströmin kirjassa Maailman kalojen nimet (Suomen biologian seura Vanamo, 2004) Centropomus undecimalis saa suomenkielisen nimen robalo.
Centropomidae-sukuun kuuluu 12 lajia, joita tavataan lämpimissä meri- ja murtovesissä läntisellä Atlantilla ja Tyynenmeren itäosassa. Centropomus undecimalista (englanniksi common snook) tavataan vain Atlantin rannikkoalueilla, sekä meri-, murto- että makeissa vesissä Pohjois-Carolinan korkeudelta aina Rio de Janeiron vesille saakka. Robalo on 140 cm pitkä ja se painaa noin 25 kiloa. (Grzimek's animal life encyclopedia, vol. 4-5, Fishes I-II. Gale Group, 2003)
Sarjakuva on juonellinen piirroskuvasarja, johon tavallisesti liittyy teksti (Kielitoimiston sanakirja). Sarja-sanalla on vastineita sekä lähi- että etäsukukielissä. Sana on mitä ilmeisemmin vanha ja omaperäinen. Kuva-sana on vanha germaaninen laina. (Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2005)
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjan (WSOY, 1979) mukaan tappuri on puimakone.
"Hevosvoimin vedettävän kiertolaitteen avulla pyöritettävä ja olkien pudistelua varten kohlimilla varustettu puimakone kuuluu jo tälle vuosisadalle. Varsinaisen puintikoneen, rosman eli tappurin, voimanlähteenä käytettiin aluksi höyrykonetta tai polttomoottoria ja viimeksi sähkömoottoria, kunnes sotien jälkeen leikkuupuimuri on nyt valtaamassa kaikkien vanhempien puimakoneiden aseman." (Toivo Vuorela, Suomalainen kansankulttuuri. WSOY, 1975)
Etsitty kirja lienee Joulukuun ryhmä -kollektiivin tuotos Matka Neuvosto-Suomessa (Lehtimiehet, 1984). Punaisessa kannessa on värivalokuva eduskuntatalosta, jonka katolla on punatähti ja edustalla Leninin patsas.
Takakannen kuvaus kirjan sisällöstä:
Millainen on - miltä näyttää
NEUVOSTO-SUOMI?
Suomessa on vallinnut neuvostojärjestelmä 12 vuotta. Vallanvaihto tapahtui helposti, lähes huomaamatta. Suomi liitettiin osaksi Neuvostoliittoa.
Millaiseksi kaikki muuttui? Mitä tapahtui entisille johtajille? Miltä näyttää Helsinki ja mikä on suomalaisten mielestä heidän todellinen pääkaupunkinsa? Miten ihmiset asuvat ja elävät Neuvosto-Suomessa? Tämä kirja kertoo kaikesta tästä.
Se on hyvin todentuntuinen matka maassa, jota ei ole olemassakaan....
Asevelvollisuuslain 1438/2007 35§:n mukaan
"Asevelvollisen tekemän ilmoituksen perusteella hänelle määrättyä varusmiespalveluksen aloittamisaikaa siirretään tai hänet vapautetaan kertausharjoituksesta, jos siirtäminen tai vapauttaminen on tarpeen kansanedustajan tehtävän, valtioneuvoston jäsenyyden tai Euroopan parlamentin jäsenyyden hoitamista varten. Varusmiespalvelus on kuitenkin aloitettava viimeistään sinä vuonna, jona asevelvollinen täyttää 29 vuotta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä kirjallisesti aluetoimistolle ja ilmoitukseen on liitettävä selvitys tehtävästä."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071438
Ks. myös perustuslaki 731/1999 28§
"Edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka...
Sukunimen suojaaminen ei vaadi mitään erityisiä toimenpiteitä, sillä Suomen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat eli väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja. Se tosin ei estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi jos sukunimi on ollut esivanhempien laillisessa käytössä, se voidaan hyväksyä uudeksi nimeksi. Sitä taas ei voi lainsäädännön mukaan estää mitenkään.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2000-2-11.htm löytyy hyödyllinen Urpo Kankaan artikkeli, jossa kerrotaan suojatuista sukunimistä. Nimilaki löytyy Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694.
Ensimmäinen kysymys tunnetaan myös niin sanottuna valehtelijan paradoksina. Eräitä ratkaisuyrityksiä siihen ovat olleet:
* peruslogiikkaa on muutettava, koska jotkin lauseet, kuten valehtelijan paradoksi, eivät ole tosia eivätkä epätosia
* peruslogiikkaa on muutettava, koska jotkin lauseet, kuten valehtelijan paradoksi, ovat samaan aikaan sekä tosia että epätosia
* missään loogisesti korrektissa kielessä ei voi puhua kielen lauseiden omasta totuudesta eikä mikään lause voi siis viitata omaan totuuteensa, joten valehtelijan paradoksi kertoo vain luonnollisen kielen epätarkkuudesta
Lisää informaatiota valehtelijan paradoksista ja sen mahdollisista ratkaisuista löytyy esimerkiksi täältä:
http://plato.stanford.edu/entries/liar-paradox/
Kaksi...
"Nousee päivä, laskee päivä" ("Sunrise, sunset") on tunnettu sävelmä Jerry Bockin musikaalista "Viulusoittaja katolla" ("Fiddler on the Roof", 1964). Laulun nuotit tai soinnut löytyvät muun muassa seuraavista teoksista:
Suuri musikaalikirja (toim. Virpi Kari, F-Kustannus, 2009, ISBN 978-952-461-181-7)
Suuri toivelaulukirja 3. (toim. Aapeli Vuoristo, F-Kustannus, 2002, ISBN 978-952-461-106-0)
Kauneimmat rakkauslaulut : sata laulua rakkaudesta (toim. Ari Leskelä, F-Kustannus, 2002, ISBN 952-461-047-7)
Lauluja rakkaudesta (Warner/Chappell Music Finland, 2002)
Suomalaisten lempilauluja (toim. Matti Korva, Petter Ohls, Soili Perkiö, WSOY, ISBN 951-0-18948-0)
Lähteet:
https://viola.linneanet.fi/
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Suomen valtiopäiväasiakirjat. Käytön opas. v. 2005. "Asiakirjat ilmestyivät suomenkielisinä ja ruotsinkielisinä vuosien 1963-1964 valtiopäiviltä lähtien, mutta säätyjen pöytäkirjoista osa ilmestyi vain ruotsiksi vielä 1905-1906 valtiopäivillä.
Valtiopäiväasiskirjat ovat suomeksi ja ruotsiksi mutta 1800-lopulla valtiopäiviltä on löytynyt muutama saapunut venäjänkielinen asiskirja/kirjelmä tms.
V. 1900 on Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokoelmassa No 22 "Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistuskirja venäjänkielen käytäntöön ottamisesta asiain käsittelyssä eräissä Suomen Suuriruhtinanmaan hallintovirastoissa"
Osmo Jussilan tutkimuksessa "Suomen Suuriruhtinaskunta 1809-1917 on käsitelty venäjän kielen asemaa Suomessa mm. s. 142....
Hei,
Suomen väkiluku oli 31.12.1945: 3.778. 890 ja 31.12.1951: 4.064.727.
Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne, Taulukot, Tietokantataulukot
http://tilastokeskus.fi/til/vaerak/index.html.
Tieto löytyy verkosta.
Vuonna 1945 syntyi 95.758 lasta.
Lähde: Tilastokeskus, Syntyneet, Taulukot, Tietokantataulukot
http://tilastokeskus.fi/til/synt/index.html
Tieto löytyy verkosta.
Helsingin asukasluku (henkikirjoitettu) oli 1.1.1945 276.277 ja 1.1.1951 372.301
Lähde: Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1952 ja 2009
Tieto ei löydy verkosta.
Helsingissä oli kansakoulunoppilaita ensimmäisellä vuosiluokalla lukuvuonna 1951/52 5.576
Lähde: Suomen virallinen tilasto X: 74, Kansanopetustilasto : kansankoululaitos lukuvuonna 1951-52
Tieto ei löydy...
Parhaiten kysymykseen liittyviä tietoja on saatavissa Matti Lukkarin teoksesta Asekätkentä (uusin painos 2005).
Kirjassa on henkilöhakemisto, jonka tekijä määrittelee näin:
”Luetteloon on sisällytetty ne henkilöt, jotka on korkeimmassa oikeudessa tuomittu asekätkentälain perusteella vapausrangaistuksiin tai jotka ovat asekätkennästä epäiltyinä olleet pidätettyinä vähintään kuukauden, sekä ne mukana olleet, jotka ovat poistuneet maasta tai kuolleet ennen tuomioiden julistamista.”
Hakemistossa on mainittu tuomioiden ja pidätysaikojen pituuksia.
Muita asekätkentäaiheeseen liittyviä teoksia ovat mm
- Asekätköjuttu oikeustaisteluna, Helsinki 1948 (1940-luvun ajatuksia ja tietoja asekätkentäorganisaatiosta ja sen toiminnasta)
- Oikeusministeriön...
HelMet-kirjastoissa ei valitettavasti ole ”Miesten Laululipas” -kirjoja. Tampereen Piki-tietokannasta osoitteesta http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku näkyy kuitenkin, että nuotit olisivat ”Miesten Laululipas” -sarjan osassa 10. Voit halutessasi tilata nuottikirjan kaukolainana muualta Suomesta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp löytyvällä lomakkeella. Kaukolainan hinta Suomen sisällä on 4 euroa.
Viola-tietokannan mukaan ”Pyhiinvaeltajain laulu” löytyisi mainitsemillasi sanoilla myös kirjasta ”Ikivihreät laulut” (Otava, 1981). Se löytyy myös ”Opistojen...
Tervehdys kirjastolta!
Tuntematta tarkemmin lukion ilmaisutaidon opetuksen sisältöä voin mainita kirjaston kokoelmasta muutamia melko uusia kirjoja, jotka esittelevät draamapedagogiikkaa ja ilmaisutaitoa.
Psykologian luokka 14:
Intohimosalaatti : leikkejä ja muita toiminnallisia menetelmiä / toim. Hyppönen ja Linnossuo. - LK-kirjat, 2006 (saattaa olla nuoremmille kuin lukiolaisille)
Opetusopin luokka 38.2:
Draama ja kasvatus : opas koulun draamatyöskentelyyn / toim. Kaartinen ja Sura. - Turun opettajankuolutuslaitos, 2006
Heikkinen, Hannu: Vakava leikillisyys : draamakasvatusta opettajille. - Kansanvalistusseura, 2004. - 3. tark. p. 2007
Hyvä hankaus : teatterilähtöiset menetelmät oppimisen ja osallisuuden mahdollisuuksina / toim. Korhonen...
Valitettavasti en minäkään onnistunut löytämään Internetistä suomeksi varsinaisia kokonaisia tarinoita. Suomi-Irlanti -seuran Turun osaston kotisivuilla kerrotaan joidenkin perinteiden taustoista: http://www.finnish-irish.fi/turku/ (valitse vasemmasta reunasta "Juhlapäiviä ja perinteitä").
Irlannin historiasta löytyy tietoa mm. Suomen Dublinin suurlähetystön sivuilta, http://www.finland.ie/public/default.aspx?nodeid=43818&contentlan=1&cul….
Kirjastosta sen sijaan löytyy jonkin verran aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:
James, Simon: Keltit (Otava, 2005)
Sjöblom, Tom: Druidit : tietäjiä, pappeja ja samaaneja (SKS, 2006)
Veggi, Giulio: Matka Irlantiin : kelttiperinteen ja myyttien saari (ICP, 1993)
Irlantilaisia kansansatuja löytyy...
Uudessa PIKI-verkkokirjastossa on mahdollista seurata omiin hakuehtoihinsa sopivia uutuuksia tilaamalla tekemästään hakutuloksesta RSS-syötteen. Ohjeet löytyvät sivulta http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/hakuohjeita (vasen reunapalkki).
Verkkokirjaston seuraavaan versioon on suunnitteilla myös erillinen uutuushaku. Tämän hetken tietojen mukaan ajankohta on ensi syksy.
