Hei!
Ilmeisesti kyseessä on Henry Theelin esittämä kappale, joka alkaa sanoilla: "Kaukana kätköissä metsäisen maan...", sanat Kullervo.
Intensiivisenkään haun jälkeen en löytänyt mistään sanoitusta, mutta CD-levyltä kappale "Kuunvirran sillalla" löytyy kyllä.
Henry Theel: Unohtumattomat 2, Fazer 4509-98327-2
Tuon CD-levyn voi varata Turun pääkirjastosta.
Suomen suuriruhtinaanmaan asetuskokoelma N:o 73 on nimeltään "Keisarillisen Suomen Senaatin päätös sotajoukkojen hallinnosta sodassa ja linnoitusten hoidosta Armollisimmasti vahvistettujen asetusten sekä sotatilassa oleviksi julistettuja paikkakuntia koskevain Säännösten julkaisemisesta". Päätös on annettu 13.11.1909. Valkoinen armeija laati omat ohjeet, jotka perustuivat tähän asetukseen. Päätöstä ei ole eduskunta hyväksynyt toisen sortokauden takia. Tampereen valtauksen jälkeen valkoinen armeija otti käyttöön tämän asetuksen Vaasan senaatin vastustuksesta huolimatta
Opetus- ja kulttuuriministeriön kokoamien vuositilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2009 155 kirjastoautoa ( ja yksi vene). Vuoden 2010 tilastotietoja ei vielä ole käytettävissä. Ne on luvattu julkistaa 1.4.2011.
Kirjastoalan yleiseltä sivulta www.kirjastot.fi, voi käydä tarkistamassa uusimmat tilastotiedot. Hakemistosta löytyy sekä tilastot että erikseen kirjastoautot
HelMetistä löytyy ainakin seuraavat: Galilei 5 Aaltoliike, Grimvall: Miksi taivas on sininen, Maiseman valot ja värit. Voit katsoa saatavuuden www.helmet.fi . Myös asiasanalla aaltoliike löytyy lisää kirjoja. Sanalla heijastuminen löytyy kirja "Miksi tasopeili kääntää oikean vasemmaksi, mutta ei yläpuolta alapuoleksi".
Ikävä kyllä, tätä Heljä Pullin teosta ei ole julkaistu, koska sitä ei löydy Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta, joka on luettelo suomalaisesta julkaisutuotannosta. Myöskään monisteena sitä ei löydy Suomen Sukututkimusseuran kirjastosta, eikä muistakaan erikoiskirjastoista. Sitä ei näytä olevan julkaistu myöskään minkään muun julkaisun, esim. sarjajulkaisun osana, eikä digitaalisessa muodossa. Ainoa mahdollisuus näyttäisi olevan kysyä tekijältä itseltään, jonka yhteystiedot löytyvät internetistä tai Salme Suloselta, jonka hallussa tämä käsikirjoitus näyttäisi olevan Jukka Mikkolan laatiman Lemiläisten sukujen sukuselvitysluettelo 1818-1919 kirjallisten lähteiden mukaan http://www.genealogia.fi/lemi/.
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmista kirjaa ei löydy mutta tiedekirjasto Tritoniasta löytyy kirjan vuoden 1996 painos. Mikäli painos on liian vanha, kirja voidaan kaukolainata muualta. Voit täyttää kaukolainapyynnön lähikirjastossasi tai tehdä kaukolainapyynnön netissä http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageKirjasto.aspx?id=110….
Kokonaista kirjaa Yki Nummesta kokoelmassamme ei ole, mutta esim. Suomalainen muotoilu 2 -teoksessa sekä Glorian antiikki -lehdissä 2009:1 s. 44-46 ja 2006:1 s.14-17 sekä Avotakassa 2007: 5 s. 154-155 on Yki Nummea käsittelevät artikkelit. Tietoa löytyy myös mm. Form-function-Finland -lehdestä 2005:1 (s.67-69) ja Muoto-lehdistä 2003: 4-5 (s.75) ja 1984: 2 (s. 24-25), jotka voidaan tilata kaukolainaksi.
Yki Nummesta tietoa löytyy myös netistä, esim. http://www.finnishdesign.fi/muotoilija?id=965916,
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yki_Nummi,
http://www.designforum.fi/yki_nummi
Kyllä voit, sillä varauksesi näkyvät suoraan kirjastokortilta. Riittää siis, että annat kirjaston palvelutiskillä kirjastokorttisi virkailijalle, niin hän pystyy katsomaan sieltä varauksesi. Kortilta näkyvät jopa sellaiset varaukset, jotka ovat saapuneet mutta joista ei ole vielä ehtinyt tulla varausilmoitusta. Varausilmoitus on ainoastaan asiakkaalle tarkoitettu ilmoitus siitä, että varaus on noudettavissa kirjastosta.
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy koko ”Olipa kerran elämä” -elokuvasarja DVD-julkaisuna. Sitä löytyy myös kirjoin, joissa on DVD-levyt mukana. Voit katsoa sarjan saatavuutta HelMet-verkkokirjastosta osoitteesta http://www.helmet.fi kirjoittamalla hakukenttään sarjan nimen ”Olipa kerran elämä”. Jos haluat varata sen, kannattaa olla tarkkana, varaatko kirjan vai DVD:n.
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjaston kirjat voit uusia Internetissä HelMet-verkkokirjastossa, joka löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi. Klikkaa oikeassa yläkulmassa olevaa linkkiä ”Omat tiedot”. Sen jälkeen pääset kirjautumaan kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella pin-koodilla. Jos sinulla ei ole pin-koodia, sen saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Kirjauduttuasi voit rastia haluamasi lainat ja painaa ”Uusi merkityt lainat”, niin uusittaville lainoille tulee lisää laina-aikaa, mikäli niissä ei ole varauksia tai niitä ei ole uusittu jo kolmea kertaa. Vaihtoehtoisesti jos haluat uusia kaikki lainat, voit painaa sivun alareunassa...
Kysymäsi kirja Simon Cromptonin Rakastuin narsistiin on tällä hetkellä useammassakin pääkaupunkiseudun kirjastossa paikalla. Saatavuuden voit tarkistaa osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=rakastuin+narsistiin&searchsco…
Lisää aineistoa aiheesta saat tekemällä tiedonhaun Helmet-verkkokirjastossa ja käyttämällä hakusanoja: parisuhde luonnehäiriöt (hakutuloksena 6 nimekettä), narsistinen persoonallisuus (19 nimekettä), persoonallisuushäiriöt narsismi (25 nimekettä), narsismi (76 nimekettä). Hakutuloksissa voi olla mukana myös kaunokirjallisuutta.
Esimerkki hausta, kun hakusanoina on käytetty parisuhde ja luonnehäiriöt:
Eva Rusz: Vaarallinen rakkaus: naimisissa luonnehäiriöisen kanssa. Jyväskylä: Minerva, 2007
Markku Salo...
Hei
Voit uusia lainan viisi kertaa, paitsi silloin, kun lainaamaasi aineistoon eli kirjaan/ levyyn tms on tullut varaus. Silloin uusiminen ei onnistu.
Kun uusit lainan, niin uusi laina-aika lasketaan aina uusimispäivästä. Kirjojen laina-aika voi olla vain neljä viikkoa kerrallaan, dvd: llä kaksi viikoa jne. Ainoastaan kesällä on pidempiä laina-aikoja käytössä.
Kirjaston kotisivulla kerrotaan laina-ajoista:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/lainaus.htm
Lainojen uusimisesta:
http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/uusinta.htm
Kirjastonhoitajan palkkaus vaihtelee työnantajan mukaan, suunnilleen kahdentuhannen euron molemmin puolin. Työtehtävätkin vaihtelevat. Mielenkiintoisinta työssä monien mielestä ovat asiakkaat ja heidän kysymyksensä. Teemme myös kokoelmatyötä ts. aineiston valintaa ja karsintaa. Monet kirjastonhoitajat ovat mukana kirjastonkäytön opetuksessa. Teemme yhteistyötä koulujen kanssa, mutta opastamme myös senioreita tietokoneiden käyttöön. Mutta työnkuvaamme kuuluu monia muitakin asioita.
Tällä hetkellä kirjastonhoitajien on vaikea työllistyä esimerkiksi Oulun alueella, koska täällä on alan koulutusta. Jos haluat katsoa, minkälaisia työpaikkoja ja missä on tällä hetkellä avoinna: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat...
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, Fimea - www.fimea.fi toteaa lääkkeiden internetkaupasta:
EU:n jäsenmaissa toimii kansallisen lainsäädännön nojalla joitakin itsehoitolääkkeiden internetkauppaa harjoittavia verkkoapteekkeja. Valtaosa internetissä toimivista lääkkeiden kauppapaikoista on kuitenkin laittomia.
Suomessa lääkelain 395/1987 - http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870395 - 52 b § sääntelee lääkkeiden verkkokaupasta seuraavasti:
"Apteekkari, Helsingin yliopiston apteekki ja Itä-Suomen yliopiston apteekki voi tarjota apteekin palveluita myös apteekin verkkopalvelun välityksellä. Apteekin verkkopalvelun ylläpitäjällä tulee olla internetsivut. Apteekin verkkopalvelun ylläpitämisestä on tehtävä ennakkoilmoitus...
Kirjastoauto-osastomme johtava kirjastonhoitaja Tuija Vahtero kertoi asiasta seuraavat tiedot:
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto saa tänä vuonna uuden kirjastoauton ja sen myötä yli 20 vuotta vanha Aaro pääsee ansaitsemaansa vanhuudenlepoon. Autoja on siis jatkossakin liikenteessä kaksi.
Hankintaprosessi kestää lähes vuoden ja toivomme saavamme uuden auton käyttöön viimeistään joulukuussa 2011.
Uuden kirjastoauton tiimoilta järjestetään kaksi kilpailua.
Auton ulkoasua pääsevät ideoimaan kaikki peruskouluikäiset hämeenlinnalaiset. Tämä kilpailu järjestetään 21.3.-29.4.11. Osallistumisohjeet julkistetaan maanantaina 21.3.
Kilpailutyöt toimivat lopullisen suunnittelun pohjana.
Kun auton ulkoasu on selvillä, järjestetään nimikilpailu, joka on...
Hei! Neuvoisin sinua kääntymään seurakuntasi puoleen ja kysymään asiaa sieltä. He pystyvät tarkistamaan, mikä kunta kirkonkirjoihin on kirjattu syntymäkunnaksesi.
Kirjoja kysymistäsi nimistä ei kovin paljon löydy. Tässä kuitenkin kirja norjalaisista nimistä:
Fornavn: norsk navneleksikon / Birger Sivertsen (2003)
Hyviä nettisivuja kuitenkin löytyy. Alla on linkkejä pohjoismaisiin ja mytologianimiin, muinaissuomalaisiin nimiin, viikinkinimiin ja viikinkijumalien nimiin:
http://www.nordicnames.de/wiki/Main_Page
http://www.greywolves.org/artikkelit/2001-11-01-Muinaissuomalaisista_ni…
http://www.katajala.net/viikinkiaika/elama/nimet.html
http://www.rosala-viking-centre.com/jumalat.htm
Suomen tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan julkistetuista teoksista eli esimerkiksi CD-levystä saa valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen käyttöön. Kopioita voi tehdä sekä omasta että kirjaston aineistosta. Sen sijaan ei ole sallittua käyttää tietokoneohjelmaa, joka kiertää tai purkaa teknisen suojausjärjestelmän.
Kysymykseen kuinka monessa kirjaston levyssä on kopionnin esto on meidän mahdotonta antaa varmaa tietoa, koska mitään tilastoja asiasta ei ole.
Armi on lyhentymä nimestä Armida, aseistettua tarkoittavasta latinan sanasta "armata". Nimi tuli tunnetuksi Torquato Tasson teoksesta Vapautettu Jerusalem, jonka päähenkilö on Armida-niminen velho.
Suomessa Armi-nimi annettiin ensimmäisen kerran vuonna 1885, almanakkaan se otettiin vuonna 1929. Suosituimmillaan nimi oli 1950-luvun puolivälissä Miss Universumiksi vuonna 1952 valitun Armi Kuuselan innoittamana.
Armi oli käytössä myös miehennimenä 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä ennen kaikkea Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Tässä tapauksessa Armi on lyhentymä Arminiuksesta, joka on latinalainen muoto germaanisesta jumalannimestä Irmin; adjektiivi "irmin" merkitsee mahtavaa, voimakasta.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti, Suuri...
Käännyin kysymyksesi kanssa Helsingin yliopiston asiantuntijoiden puoleen. Vastauksen antaja:
Matti Tarvainen
seismologi
Geotieteiden ja maantieteen laitos
Seismologian instituutti
"Yleensä suuria maanjäristyksiä seuraa useiden kuukausien tai jopa
vuosien ajan järistyksiä, joiden lähdealueet sijoittuvat hyvin lähellä suuren järistyksen lähdealuetta (episentriä). Jos suuri tai suurehko järistys tapahtuu alueella, jossa ei vuosikausiin ole tapahtunut minkäänlaista suurta maanjäristystä, voidaan sanoa, että kyseessä ei ole jälkijäristys, vaan täysin uusi mahdollisesti uuteen
järistyssarjaan kuuluva järistys.
Japanissa sattui 9.3.2011, eli pari vuorokautta ennen tätä
suurjäristystä voimakkuudeltaan 8,2-suuruinen järistys, jota voisi
näin...
