Hei!
Tilastokeskuksella ei ole varsinaista terveyshyödykeindeksiä. Kuluttajahintaindeksissä on alaryhmä "terveys", joka kuvaa terveysmenojen hintakehitystä kuluttajan näkökulmasta.Tästä löytyy aikasarja netistä vain vuodesta 2005 lähtien ositteesta: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/hin/khi/khi_fi.asp
Vanhempia tietoja löytyy Tilastokeskuksen julkaisemista Kuluttajahintaindeksi-tilastotiedotteista, joita voi kysellä Tilastokirjastosta (kirjasto@tilastokeskus.fi)
Juonen käännekohdalla tarkoitetaan yleensä kohtaa kirjassa, jossa asiat kääntyvät päähenkilön kannalta selkeästi joka huonompaan tai parempaan suuntaan. Kannattaa lukea kirja tarkkaan ja etsiä tällainen kohta. Kirjaa lukematta sitä on vaikea sanoa.
Kärsämäki-nimestä on tehty monenlaisia olettamuksia ja arvailuja. Ehkä luotettavin lienee selitys, että nimi juontaisi alkunsa Ruhankankaalla olevasta mäen nyppylästä, jonka nimi on Kärsämäki. Tästä on perimätiedon mukaan kulkenut tie, jota matkustavaiset käyttivät silloin kun eivät jokea käyttäneet kulkuväylänään. Tämä pieni mäen "kärsä" oli heille merkkinä pian lähetyvästä joesta ja myöhemmin sen varteen muodostuneesta kylästä, joka sittemmin mäen mukaan sai nimen Kärsämäenkylä.
Kylännimestä on 1500-luvun lähteissä sekä muoto Kärsämä että Kärsämäki. Näistä Kärsämä on alkuperäisempi muoto. Nimen kantana on siis sana kärsä, johon on liittynyt johdin -mä. Paikannimissä kärsä tarkoittaa tavallisesti nientä tai niemenkärkeä.
Lähteet:...
Kuolleen henkilön ja kuolinpesän veloista säädellään perintökaaren 21 luvussa. Perintökaari löytyy ajantasaisena Finlex –tietopankista seuraavasta linkistä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Perintökaaren 21 luvussa todetaan, että jos vainajalla on velkoja, velkojen maksuun käytetään vainajan omaisuus. Ennen velkojen maksua kuolinpesän varoista maksetaan pesänselvitysvelat. Pesänselvitysvelkoja ovat perintökaaren 18 luvun 5 §:n mukaan esim. kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset.
Eduskunnan kirjastossa on runsaasti perintöoikeudellista kirjallisuutta. Voimme suositella esimerkiksi Aulis Aarnion ja Urpo Kankaan kirjoittamia "Suomen jäämistöoikeus 1 : perintöoikeus" vuodelta 2009 ja "Perhevarallisuusoikeus"...
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy Avatar the last Airbender 1 : Vesi ja Avatar the last Airbender 2 : Maa, mutta kolmososaa ei vielä ole kirjastoissa. Tarkempaa tietoa ei vielä valitettavasti ole siitä, milloin kolmososa mahdollisesti tulee kirjastoon. Kannattaa siis kysyä myöhemmin uudelleen.
Sibelius on säveltänyt Topeliuksen runoon yksinlaulun "Det mörknar ute" (opus 1, nro 3). Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Aino Suonio. Tuo "Jouluvirtenä" tunnettu laulu alkaa sanoilla "Jo joutuu ilta ja tuuli käy". Kaikki kuusi säkeistöä (ruotsiksi ja suomeksi) löytyy esimerkisi nuottijulkaisusta "Suomalainen joulu" (julkaisija: Bells, 2006). Kyseinen nuotti on saatavilla tällä hetkellä Jyväskylän kaupungin pääkirjaston musiikkiosastolla.
Varausmaksu aikuisten aineistosta on 0,50 euroa/varattu yksikkö. Varattu kirja voidaan lähettää asiakkaan toivomuksesta jostakin pääkaupunkiseudun yleisestä kirjastosta hänen haluamaansa yleiseen kirjastoon. Asiakas saa ilmoituksen, joko kirjallisesti tai e-postitse, kun kirja on noudettavissa. Varausmaksu maksetaan vasta kun varattu aineisto noudetaan.
Jos asiakas vain haluaa varata kirjan hakeakseen sen itse siitä kirjastosta, jossa se on paikalla, voi soittaa kirjastoon ja pyytää, että kirja pidetään muutaman päivän varattuna. Tällöin varaus on ilmainen.
Kaupunginkirjaston maksut on lueteltu kirjaston kotisivulla www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut
Sukunimi Kerman on samaa juurta kuin Kerminen, joka on karjalainen nimi (mm. Hiitolassa ja Raudussa. Sukunimi on kehittynyt ortodoksisesta etunimestä German, Germa, Herman (Kreikan Germanos). Samaa juurta ovat myös kylännimi Kerma Heinävedellä ja Kesälahden Kermola. Sukunimi Kerman esiintyy nykyään pääasiassa Kuopion ja Kajaanin seuduilla.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet Otava 2000, s. 215
Pääkaupunkiseudulla ainakin Espoon Sellon kirjastossa ja Helsingin Kohtaamispaikalla voi digitoida omia vanhoja VHS-kasettejaan DVD-levylle. Tietoa palvelusta löytyy näiden linkkien kautta:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;132958
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/
Pipinen on tosiaan itäinen nimi, peräisin Karjalan kannakselta. Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat kirjassaan Sukunimet (Otava, 2000), että nimen kielelliset juuret ovat samat kuin sukunimellä Piippo. Molempien nimien taustalla voisi heidän mukaansa olla Pietari-nimen kansankielinen muoto. Toisaalta nimet muistuttavat vanhoja saksalaisia miestennimiä Bibo, Bibbo, Pipo, Pippo, Pippi ja Peppo.
Mikkosen ja Paikkalan mukaan tätä muistuttavia nimiä on käytetty Suomessa ensimmäistä kertaa jo keskiajalla.
Tarkoitat varmaan jatko-osaa Avatar-animaatioelokuville (1. osa Vesi, 2. osa Maa). Kolmas osa tulee Helmet-kirjastoihin heti, kun se saadaan meille ostetuksi. Tarkkaa aikaa emme mekään tiedä. Kannattaa seurata tilannetta Helmetistä:
http://helmet.fi/
Työmotivaatio on laaja aihe, jota voi lähestyä useasta näkökulmasta. Siispä aiheen rajaus on tarpeen.
Kuinka syvälle haluat aiheessa mennä? Haluatko väitöskirjatasoisia tutkimuksia vai riittävätkö opinnäytteinä tehdyt case-tutkimukset? Haluatko luettavaksesi vain tieteellisissä julkaisuissa ilmestyneitä artikkeleita vai kelpaavatko myös aikakauslehdissä ilmestyneet jutut? Entä kiinnostaako erityisesti jonkin tietyn alan työntekijöiden työmotivaatio?
Aluksi kannattaa katsoa korkeakoulukirjastojen yhteistietokannasta Lindasta, millaista materiaalia aiheesta on tarjolla. Mene osoitteeseen http://linda.linneanet.fi/F/LUXAI31USKDBG4EBKL5XRU2F4L545L5JQK9GAK4UYBC… ja kirjoita asiasana-kohtaan sana työmotivaatio. Hakuruudun alla on kohta ”Haun...
Helsingin yleisistä kirjastoista kollegani suosittelee näitä:
Kirjasto 10 on musiikkiin erikoistunut kirjasto.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/
Töölön kirjastossa on iso musiikkiosasto.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/
Paljon musiikkia löytyy myös
Itäkeskuksesta,
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/
Kannelmäestä,
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kannelmaki/
Malmilta
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/malmi/
sekä Vuosaaresta
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/vuosaari/
Sitten ovat tietysti alan oppilaitosten omat kirjastot.
Sibelius-Akatemia
http://lib.siba.fi/fi/etusivu/
Helsingin konservatorion ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteinen kirjasto
http://www.konservatorio.net/fi/palvelut/kirjastopalvelut
Hei!
Kyllä vanhojen kirjojen hintaoppaita löytyy, tuorein on Vanhan kirjallisuuden hintaopas. 1. osa vuodelta 2010. Sitä näyttäisi olevan tällä hetkellä hyllyssä Sampolan kirjastossa ja Metson käsikirjastossa on lukukappale. Vanhan kirjallisuuden hintaopas vuodelta 2006 on hyllyssä ja siis lainattavissa myös Metson aikuisten osastolla.
Vantaan kaupungin sivulta http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;14800;39247 löydät tiedot kesätyöpaikan hakemisesta. Tämän vuoden osalta hakuaika kirjastojen kesätyöhön on ollut 25.1.-28.2.2011 eli se on ikävä kyllä jo ohi.
Mitään yhtenäistä tiedostoa ei näytä olevan olemassa, vaan pitää lähteä etsimään tietoja useasta eri lähteestä. Paikallisista historiikeista voi olla apua, samoin Suuresta maatilakirjasta 1-8 ja sen nettiversiosta, http://sukutilat.sarka.fi/ . Jos lunastus johti tilaksimuodostamiseen,löytyy tietoja entisten läänien pääkaupunkien
maanmittaustoimistojen arkistoista. Tietoja saa myös lähimmästä
maanmittaustoimistosta. Myös verokirjoista ja autioluetteloista voi olla apua. Pääsääntöisesti kunnat, kaupungit ja kuntayhtymät säilyttävät omissa keskusarkistoissaan niiden toiminnasta kertyneet pysyvästi säilytettävät asiakirjat. Samoin seurakunnat säilyttävät itse omat asiakirjansa.
Emme onnistuneet löytämään etsimääsi Emma -sävelmää ruotsinnettuna, vaikka haeskelimme erilaisista tietokannoista, kuten Suomen äänitearkistosta ja Suomen kansallisdiskografia Violasta, sekä kyselimme musiikkia tuntevilta kollegoilta. Voihan olla, että joku olisi ruotsintanut kysesen kappaleen omiin tarkoituksiinsa, mutta mitään julkaistua versiota (nuottia, levyä) emme tosiaan löytäneet. Kollega sen sijaan löysi internetistä viitteen ruotsalaiseen ryhmään, nimeltä Räfven, joka olisi mahdollisesti esittänyt Emmaa Per Perssonin ruotsinnoksena. Sen kummempaa tietoa asiasta ei löytynyt, mutta ehkä ryhmältä voi kysyä asiasta suoraan, tässä linkki heidän sivulleen: http://www.rafven.se/
Kirja ei ole vielä ilmestynyt. Arvioitu ilmestymisaika on 10.3. Heti kun ensimmäinen nide saadaan luetteloitua, voit tehdä varauksen. Nyt ei auta kuin tarkkailla tilannetta helmet-palvelussa.
Frank-monihaun uusi versio julkistettiin viime syksynä. Siinä oli monenlaista korjattavaa ja korjauksia on vielä tulossa. Vanha Frank ei ole enää käytössä, Frankin osoitteet on ohjattu uuteen palveluun. Monihakuun voi lähettää palautetta vioista ja kehitysehdotuksia osoitteella monihaku@kirjastot.fi. Toimitan yllämainitsemanne tiedot ylläpitäjille.
Pasilan kirjavarastoon on koottu hieman harvinaisempaa sekä vanhempaa materiaalia, jota harvemmin ehkä enää lainataan, mutta jonka säilyttäminen on katsottu tärkeäksi. Pasilan kirjavarastosta voi varata kirjoja aivan samalla tavoin kuin muistakin HelMet-kirjastoista, esimerkiksi HelMet-verkkokirjastosta tai fyysisesti jostain HelMet-kirjastosta. Kirjan noutopaikaksi voi valita vaikkapa Kirjasto 10:n.
