Mahdatko tarkoittaa Larin Kyöstin runoa Ontrei Gavrilovitsh. Pitkän runon ensimmäinen säkeistö kuuluu:
Pois tieltä purlakat, - plitsh ja plitsh,
nyt Mantshun Ontrei Gavrilovitsh
taas ajaa telegass, sinkuu hiekka,
hän paras Karjalan parisniekka,
vaikk’ onkin kuningas kukkaron,
ain’ altis, mairea, suulas on.”
Parisniekka tosin tarkoittaa kauppiasta, ei karjalaista suojeluspyhimysten muistopäivää (praasniekkaa).
Runo on alkujaan ilmestynyt Larin Kyöstin kokoelmassa Kellastuneita lehtiä (1903). Se löytyy myös ainakin Larin Kyöstin Valittujen runojen osasta 1 ja V. Tarkiaisen kokoamasta antologiasta Karjalan laulu
Hei!
Internetistä löytyy sivusto vahinkojen uhreille osoitteesta http://www.uhri-info.fi/ Sieltä voi katsoa apua. Sivuston antaman ohjeen mukaan valtiolta voi periä korvauksia, ellei rikoksen tekijä pysty itse maksamaan.
Finlex-tietokannasta löytyy myös tietoa vahingonkorvauksista, osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20051204?search%5Btype%5D=pi…
Tätä on kysytty ennenkin joitakin vuosia sitten, mutta vastausta ei löytynyt silloin eikä löytynyt nytkään.
Kaksitoistaosaisen englanninkielisen kirjasarjan The works of Aristotle hakemistossa ainoa viite punkkeihin oli Historia animaliumin ’The tick is generated from couch-grass,’. Parasiitti-hakusanat eivät myöskään tuottaneet sopivaa sitaattia.
Lukemattomilla nettisivuilla todellakin esiintyy tuo kysytty pätkä, usein niin että ensin siteerataan edellä mainittua Historia animaliumin lausetta ja sitten lisätään, että Aristoteles myös sanoi punkkien olevan inhottavia loisia. Sitä ei koskaan kerrottu, mistä Aristoteleen teoksesta jälkimmäinen lause on peräisin.
1. Sokerit ovat hiilihydraatteja, joita esiintyy luonnostaan kaikessa ihmisravinnossa. Makeutusaineena käytetty valkoinen sokeri puolestaan on valmistettu sokeriruo'osta tai -juurikkaasta puristetusta mehusta kiteyttämällä. Sokerit ovat ihmiselle tärkeä energian lähde, mutta niiden liiallinen nauttiminen voi aiheuttaa veren sokeripitoisuuden voimakasta vaihtelua, äkillistä nousua ja laskua, joka muistuttaa alkoholin aiheuttamaa nousu- ja laskuhumalaa.
2. Makea maku aktivoi mielihyväkeskuksia aivoissa, makean syöminen tuottaa mielihyvää. Erityisesti suklaassa on muitakin mielihyvää tuottavia ja keskushermostoa aktivoivia aineita kuin sokeri, muun muassa kofeiinia. Makean maun ohella veren sokeripitoisuuden nousu voi aiheuttaa mielihyvän...
Kysymyksessänne oli vain henkilön nimi. Ymmärsin sen niin että haluatte tietoja tämän nimisestä henkilöstä. Googlen hakupalvelun kautta http://www.google.fi/ voitte hakea kirjoittamalla henkilön nimen hakuruutuun. Tuloksena on kolme linkkiä amerikkalaisiin henkilöhakupalveluihin.
Kyseisiä kirjoja ei näytä olevan jostakin syystä lainkaan HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmässä. Kenties meillä ei ole huomattu, että kirjoista on tullut uudet, päivitetyt laitokset. Laitoin joka tapauksessa kirjoista hankintaehdotuksen, joten kirjojen hankintaa varmasti ainakin pohditaan.
Näyttäisi siltä, että Suomen kirjastoista vain Åbo Akademin kirjastossa tuota teosta on painettuna versiona.
Kirjan voi saada Åbo Akademin kirjastosta kaukolainaksi, jollei halua Turkuun asti lähteä sitä lainaamaan. Jos olet Helsingin kaupunginkirjaston asiakas, Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp. Kaukolaina on maksullinen, ja Suomen sisältä tulevana sen hinta on 4 euroa. Kaukolaina toimitetaan haluamaasi kirjaston toimipisteeseen.
Jos olet jonkun muun kuin Helsingin kaupunginkirjaston asiakas, kannattaa tiedustella kaukolainamahdollisuutta omasta lähikirjastosta. Maksun...
Kai kysymys on benchmarkingista liike-elämässä? Yleisissä kirjastoissa ei ole aiheesta valtavan paljon englanninkielisiä kirjoja, mutta HelMet-kirjastoissa näyttää olevan ainakin seuraavia aiheeseen liittyviä englanninkielisiä kirjoja, jotka eivät ole ehkä aivan aloittelijoille suunnattuja:
Armstrong, Michael ja Angela Baron: ”Strategic HRM: the key to improved business performance” (Chartered Institute of Personnel and Development, 2002)
”Business performance measurement and management: new contents, themes and challenges” (Springer, 2010; sähköinen kirja, jonka voi lainata HelMet-kortilla)
Hale, Judith: ”Performance-based evaluation: tools and techniques to measure the impact of training” (Jossey-Bass/Pfeifer, 2002)
Hammer, Michael ja...
Proxy error –ilmoituksia on viime aikoina tullut, kun on yritetty varata aineistoa Firefoxin kautta uutta HelMet-hakua (Encore) käyttäen. Ilmoitus on silloinkin tullut vain joitakin nimekkeitä varattaessa. Asiasta on lähetetty selvityspyyntö järjestelmän toimittajalle.
Varaus onnistuu Firefoxilla perinteistä HelMet-hakua käyttäen (linkki HelMetin etusivulla heti hakukentän alla). Muilla selaimilla varaus onnistuu sekä uuden että perinteisen HelMetin kautta.
Keskustelimme asiasta kollegojen kanssa, mutta ei oikein löytynyt lajeja.
Vammaisuushan ei kai sillään tuo hyötyä vaan vammaisuuden takia käytetyt apuvälineet. Niistä tulee kuitenkin suorituksen hyväksymisessä herkästi ongelma, mikäli apuvälineiden katsotaan antavan urheilijalle ylimääräistä hyötyä, vaikkapa ponnistusvoimaa.
Emme siis keksineet ruumiillisen vamman antavan etua urheilijalle. Jos esimerkiksi kehittymätöntä itsesuojeluvaistoa voidaan pitää vammana, sen voisi katsoa olevan hyväksi huimapäisyyttä vaativissa lajeissa.
Maaranniitty on julkaissut teoksia eri etunimillä (Per, Pietari, Per-Åke sekä myös nimellä P. Korhonen) suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi enimmäkseen omakustanteina. Englanninkielisen teoksen Love is a trap on kustantanut lontoolainen Minerva ja romaanin Sjuk kustansi Schildts 1977. Teoksia on ilmestynyt 1970-2000 luvuilla.
Svenska Österbottens Litteraturföreningenin lehdessä Horisont nro. 2, vsk.36, 1989, s. 95-96 on Mauno Ruokosen kirjoittama kirja-arvostelu Maaranniityn teoksesta Saat anteeksi, Suomi. Saman lehden v. 1988 numerossa 3 on Per Åke Maaranniityn artikkeli "Tankar om generationskultur".
Per Maaranniitty on pakinoi myös Kirjastolehden numerossa 4/2003 otsikolla "Kirjastoholismi : miksi siitä ei puhuta avoimesti?"
Internetistä...
Taiteen keskustoimikunnan sivuilla olevassa 6.5.2011 päivätyssä tiedotteessa http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp?WCI=wciFrame_workspac… kerrotaan mm., että kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta on myöntänyt 2 889 325 euroa kirjastoapurahoina (nk. kirjastokorvaus) ja -avustuksina yhteensä 908:lle kirjailijalle ja kääntäjälle. Yksittäiset apurahat ovat 500 - 14500 euron suuruisia. Tästä summasta on myönnetty apurahoina luovaa kirjallista työtä suorittaville kirjailijoille kaunokirjallisuuteen 2 082 000 euroa ja tietokirjallisuuteen 205 800 euroa. Kääntäjille vastaavat summat ovat 443 000 euroa ja 82 925 euroa. Avustuksina ahtaissa taloudellisissaoloissa eläville iäkkäille kirjailijoille ja kääntäjille on...
Nimikirjoista tai internetistä ei löytynyt suoraan selitystä nimelle Jolina, mutta nimen voisi olettaa olevan Jolanda-nimen muunnos. Jolandasta sanotaan seuraavaa:
"Nimi on todennäköisesti peräisin kreikan 'orvokkia' tarkoittavasta sanasta iolanthe. Nimestä tunnetaan runsaasti erikielisiä sekä j- että y-alkuisia rinnakkaismuotoja, kuten Jolan, Yolanda ja Yolande." (Lähde Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
"Jolanda (kreik. orvokki), mahdollisesti johdos Violan ranskalaisesta muunnoksesta Violante." (Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja)
Muita harvinaisia nimiä voit etsiä esimerkiksi seuraavista kirjoista:
- Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä
- Nummelin, Juri: Osma, Ranja,...
Runo If löytyy Antero Mannisen suomennoksena (Jos) Kipling-valikoimasta Valkoisen miehen taakka (WSOY, 1976). Manninen on päivännyt kirjaan laatimansa esipuheen elokuussa 1975, joten otaksuttavasti suomennostyö on tehty samana tai edellisenä vuonna.
Kyseessä on luultavasti Esa Pakarisen kappale "Lapsuuvem muistoja" (sanat Kalle Väänäsen), joka löytyy ainakin levyiltä "Savolaesta sanarrieskoo" ja hiljattain ilmestyneeltä laajalta "Meiltähän tämä käy!" kokoelmalta. Valitettavasti kyseistä kappaletta ei löydy Jyväskylän kaupunginkirjasto kokoelmista, joten emme voineet omin korvin tarkistaa asiaa.
Hei!
Kiitos yhteydenotosta.
Otamme kirjastoon lahjoituksena vastaan hyväkuntoisia kauno- ja tietokirjoja. Valitettavasti meillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta käydä lahjoittajien luona valikoimassa teoksia vaan kirjat pitäisi tuoda lähimpään kirjastoon.
Kirjastossa täytetään lahjoitussopimus, jossa sovitaan mm. siitä mitä tehdään teoksille, joita kirjasto ei mahdollisesti ota kokoelmiinsa.
Laulu on kansanlaulu nimeltä Petollisuus tai Lemmen marttyyri, kuten se myös on nimetty. Muistamasi säe on kertosäkeestä. Sitä ovat esittäneet useammatkin laulajat tai lauluryhmät, ainakin Reijo Frank, Maija Karhinen, lauluyhtye Karpalot ja kansanmusiikkiyhtye Tallari. Tietoa siitä, että Eero Piirto olisi laulun laulanut, ei löytynyt.
Viimeksi laulu on julkaistu Reijo Frankin elämäkerran liitelevyllä:
Reijo Frank : työväen laulaja / toimittanut Pentti Peltoniemi (2009)
Tiedot eri laulajien versioista löytyvät esim. Yleisradion äänilevystön Fono-tietokannasta:
http://www.fono.fi/
