Laulun nimi on "Sienilaulu" tai joissakin julkaisuissa alkusanojen mukaan "Vierahia tullut on". Sen on säveltänyt J. N. Lahtinen ja sanoittanut Siiri Lameri (eli Siiri Lampén). Kärpässienikin laulussa mainitaan, mutta paljon maata vaatii "karvalaukun suuri suku". Sanoituksissa on pieniä eroja eri julkaisuissa.
Laulun sanat sisältyvät esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:
Lasten laululeikkejä. 1 / koonnut Tyyni Leppo (Vierahia tullut on; Fazer, 1958)
Ingman, Olavi: Laulu ja soitto : säestykset laulukirjaan Laula sinäkin (Sienilaulu; WSOY, 1953)
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset. 2 (Sienilaulu; Valistus, 1933)
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja / toimittaneet J. N. Lahtinen ja...
Valitettavasti taulujen arviointi ja tunnistus vaatii alan asiantuntijaa. Sellaisen voi löytää taide- ja antiikkihuutokaupoista.
Alla muutama linkki:
https://www.hagelstam.fi/osta-myy?SID=98jmate2ql10rc7dbripbi8rs3
https://www.bukowskis.com/fi/valuation
https://helander.com/#/home
Taruolennot ja mielikuvitusotukset eivät kai oikeasti voi sanoa mitään, tai sitten niiden suuhun voi laittaa mitä hyvänsä ääntä. Thorbjörn Egner on kirjoittanut mainion kirjan Satu hammaspeikoista, jossa hammaspeikot Möö ja Paa tekevät pahojaan lapsen suussa. Ne sanovat vaikka mitä, kannattaa lukea. Kirjan voi lainata Kuopion kirjastosta.
Hohtomaamehiläisellä on vähän saman tapainen mustavalkoinen väritys. Verrokkikuvia löytyy googlen kuvahaulla.
Kuvaamasi otus näyttäisi kyllä kimalaisen tapaan mehiläistä pulleammalta. Ympäristö.fi-sivustolla on hyvä opas kimalaisten tunnistamisen avuksi. Sen mukaan kimalaisilla esiintyy lajinsisäistä värivaihtelua, mikä saattaa hankaloittaa tunnistamista https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Kimalaisten_m%C3…
Asiantuntijat voisivat määritellä lajin osaavammin. Luontoportti-sivustolla on lajintunnistuspalvelua, mutta se lienee juuri nyt tauolla. https://lehti.luontoportti.fi/fi/
Suomen ötökät -facebook lupaa myös auttaa tunnistamisessa https://www.facebook.com/groups/suomenotokat/
Ja lisäksi löytyy myös Laji.fi -foorumi...
Kyseisellä sarjanumerolla oleva Singer on valmistettu heinä-joulukuussa vuonna 1909.
Lähde: Singerin sarjanumeroluettelo: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-v-series-serial-numbers.html
Kirjastojen aineistoluetteloissa käytetään teosten sisältöä kuvaamassa asiasanoja, joita voi käyttää hakusanoina. Jos haluat etsin todellisuuspohjaista fiktiota, voisit kokeilla vaikka näitä :
Jos etsit romaaneja, jotka perustuvat tositapahtumiin, suosittelen käyttämään asiasanaa TODELLISUUSPOHJAISET TEOKSET. Tällä ilmaistaan, että tapahtumat perustuvat todellisiin tapahtumiin ja henkilöihin, mutta kirjailija on saattanut käyttää taiteellista vapautta ja muokata tarinaa.
Voit käyttää myös AVAINROMAANIT. Silloin etsit romaaneja, joiden keskeisillä henkilöillä ja heihin liittyvillä tapahtumilla on selvästi tunnistettavia vastineita todellisuudessa, mutta heistä on käytetty salanimiä.
Myös omaelämäkerralliset teokset pääosin perustuvat...
Olisiko kyseessä yhdysvaltalais-brittiläinen televisioelokuva The Deadly Game vuodelta 1982? George Schaeferin ohjaama trilleri pohjautuu James Yaffen näytelmäsovitukseen sveitsiläisen Friedrich Dürrenmattin romaanista Haaveri: mahdollinen tarina (1956). George Segal esittää yhdysvaltalaista turistia, joka joutuu eläköityneiden sveitsiläisten asianajajien järjestämään valeoikeudenkäyntiin.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Deadly_Game_(1982_film)
https://www.imdb.com/title/tt0083802/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Friedrich_D%C3%BCrrenmatt
Valitettavasti en onnistunut löytämään suomeksi Bedlamista juurikaan mitään. Finnasta tuli pari osumaa, mutta nekään eivät olleet tietokirjoja, vaan pari pienkustantamon 70-luvulla julkaisemaa salapoliisiromaania:bedlam | Hakutulokset | Finna.fi
Englanniksi taas tietokirjallisuutta Bedlamista löytyisi.
Saint-John Perse oli ranskalaisen Alexis Leger'n kirjailijanimi. Kirjailija ei kertonut tarkkaan, mistä keksi nimen, mutta on arveltu, että yhdistämällä keksityn sukunimensä ja oikean etunimensä hän viittasi Aleksanteri Suureen, joka valloitti muun muassa Persian valtakunnan. Ranskan kielessä Perse tarkoittaa Persiaa tai persialaista.
Perse on myös harvinainen sukunimi englanninkielisessä maailmassa. Silloin se on muunnelma etunimestä Pierce tai Piers.
Lähteet:
https://fr.wikipedia.org/wiki/Saint-John_Perse#Pseudonyme_et_noms
https://en.wiktionary.org/wiki/Perse
Kyllä löytyy monestakin kirjastosta, vaikka juuri Vaara-kirjastojen kokoelmassa teosta ei ole. Mutta huoli pois, voit saada teoksen kaukolainana. Jos olet Vaara-kirjastojen asiakas, voit joko täyttää kaukolaina-lomakkeen verkossa tai mennä lähimpään kirjastoosi tekemään tilaus. Hinnaksi tulee nykytaksoilla 4 euroa.
Kyseessä voisivat olla Nadja von Schoultzin muistelmateokset Kuohuvat vuodet : nuoruuteni vallankumouksen pyörteissä (Weilin+Göös, 1984) ja Surun ja ilon vuosikymmenet (Weilin+Göös, 1987). Häneltä on lisäksi ilmestynyt teos Päiväkirja 1987-1988 (Gummerus, 1989).
1. Kannattaa kokeilla ainakin seuraavia:
Anja Erämaja: Kuuluuko tämä teille (WSOY, 2009)
Aura Nurmi: Villieläimiä (Kolera, 2016) ja Leijonapatsailla (Otava, 2020)
Miki Liukkonen: Valkoisia runoja (WSOY, 2011) ja Elisabet (WSOY, 2012)
Sanna Karlström: Taivaan mittakaava (Otava, 2004) ja Harry Harlow'n rakkauselämät (Otava, 2009)
Satu Manninen: Sateeseen unohdettu saari (Gummerus, 2007) ja Sydänfilmi (Gummerus, 2009)
Pauli Tapio: Varpuset ja aika (Poesia, 2017)
Tuukka Pietarinen: Yksin ja toisin (WSOY, 2018)
Mikko Räty: Borealia (Tammi, 2022)
2.
90-luvulla syntyneet kollegat kertoivat myös pelanneensa lapsena vastaavanlaisilla pelikoneilla, mutta nuo koneet olivat tosiaan jotakin halpisversioita, joilla ei välttämättä edes ollut mitään...
Valitettavasti tiedonhaku Kirjasammosta, Finnasta ja Googlesta ei tuottanut tulosta. Myöskään kukaan tietopalvelun valtakunnalliselta sähköpostilistalta ei tunnistanut teosta kuvauksen perusteella. Tunnistaisiko kukaan Kysy kirjastonhoitaja -palvelun lukijoista kirjaa? Kommenttikentässä voi vinkata kuvaukseen sopivista teoksista!
Tätä Singerin mallia on valmistettu vuonna 1927 Skotlannissa.
Lähde: Singerin sarjanumeroluettelo:
https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Aleksis Kiven Nummisuutarit -teoksesta löytyy ainakin jokseenkin samaa tarkoittava lause "Niin muuttuu maailma, Eskoni".
Kyseinen Kiven teos löytyy myös Kirkes-kirjastojen kokoelmista, saatavuustiedot voi tarkistaa verkkokirjastosta: https://kirkes.finna.fi/
Valitettavasti mistään nimikirjasta ei löytynyt nimeä Axu varsinaisena etunimenä. Teoksen ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” mukaan Axu on lempinimi nimestä Axel. Nimi Axel syntyi Tanskassa 1100-luvun lopulla, kun Absalom nimistä arkkipiispaa alettiin kutsua Axeliksi. Hepreankielinen Absalom tarkoittaa ”rauhan isää". Nimen tankalaisperäinen muunnos levisi muihin Pohjoismaihin, ollen erityisen suosittu Ruotsissa 1800-luvulla Esaias Tegnérin runon ”Axel” (1822) myötä. Suomessa nimen yleisin muoto on Akseli, joskin Suomen ruotsalaisessa almanakassa se on edelleen muodossa Axel.
Tätä Michael Lewisin kirjaa ei ole ainakaan vielä suomennettu. Tähän mennessä suomennetut kirjat:
Valehtelijan pokeri : kovaa peliä Wall Streetillä (1990)
Se kaikkein uusin: tarina Piilaaksosta (2002)
Sinne ja takaisin: kriittinen matka velkakriisimaihin (2012)
Flash boys: kapina Wall Streetillä (2015, 2.p. 2017)
Puukkojunkkareita on tutkittu ainakin historian, kriminologian, sosiologian ja jopa nuorisopsykiatrian kannalta, mutta kamppailulajiulottuvuutta en onnistunut löytämään.
Mikko Laakson kirjassa Oikeilla raiteilla : raideammattilaisten työn historia (Siltala, 2017) kerrotaan, että vuoteen 1922 asti rautateillä oli voimassa jako virkamiehiin ja palveluskuntaan. Ensinmainitut rekrytoitiin yleensä upseerien ja aliupseerien parista, jälkimmäiset edustivat suomenkielistä, alempaa yhteiskuntaluokkaa. Virkamiehille kuuluivat esimerkiksi keskushallinnon, asemapäällikön, sähköttäjän ja lipunmyyjän tehtävät. Palveluskunta taas työskenteli mm. juna-, asema- ja vaihdemiehinä, eikä näihin tehtäviin tarvittu kansakoulutodistuksen lisäksi muuta tutkintoa. 1800-luvun lopussa oli yleistä aloittaa asemalla palkattomana työntekijänä, ns. alokkaana, ja yletä siitä kokemuksen ja työnantajan tarjoaman koulutuksen avulla....
