Alla mainitut kirjat käsittelevät mm. peruskoulun historiaa. Kaikki ne löytyvät Helmet-kirjastojen kokoelmista:
www.helmet.fi
- Yhtenäisen peruskoulun menestystarina / toimituskunta: Kauko Hämäläinen, Aslak Lindström ja Jorma Puhakka (pj.) (2005)
- Kansakoulusta peruskoulujärjestelmään : oppivelvollisuuskoulu Vantaalla 1967-2007 / Martti Hölsä (2010)
- Uuteen sivistysajatteluun : vaikuttajia ja vaikuttavuutta / Liekki Lehtisalo (2009)
- Järki hyvä herätetty : koulu politiikan pyörteissä / Jukka Sarjala (2008)
- Koulutuksen aatteita, rakenteita ja toimijoita (2008)
Helmet-kirjastoissa on jonkin verran koulun opetussuunnitelmia, osin varsin vanhojakin. Ne löytyvät, kun kirjoitat Helmet-haun hakuruutuun opetussuunnitelmat. Alla tiedot...
Australian epävirallinen kansallislaulu Waltzing Matilda on suomeksi nimeltään Balladi lammasvarkaasta. Sanat kappaleeseen löydät teoksesta Suuri toivelaulukirja 4 (http://www.helmet.fi/record=b1768876~S9*fin).
Jos kirjaa ei löydy, se pitää korvata maksamalla kirjastoon korvausmaksu. Kirjasto määrittää, mikä korvaushinta tarkalleen ottaen on. Kannattaa tiedustella korvaushinnan suuruutta omasta lähikirjastosta ja maksaa se siellä.
Tuollaista Tannerin levytykset sisältävien CD-levyjen sarjaa ei näytä löytyvän kirjastoista eikä periaatteessa kaiken Suomessa ilmestyneen musiikin sisältävästä Viola-tietokannastakaan. Ehkäpä kyseessä on jokin Ylen sisäiseen käyttöön tehty levy eikä varsinainen yleinen julkaisu.
Sen sijaan 15 Tannerin esittämää kappaletta löytyy digitoituina Raita-tietokannasta osoitteesta http://www.doria.fi/handle/10024/66373/browse?value=Tanner%2C+J.+Alfred…. Tannerin kappaleita on enemmänkin digitoituina Kansalliskirjastossa, joten niitä voi halutessaan kuunnella siellä. Osittain samoja kappaleita kuin Raita-tietokannassa löytyy myös Ylen Elävästä arkistosta osoitteesta http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=47&t=325&a=2528....
Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu, ja saat ryhtyä käännöstyöhön.
Monia Victor Hugon yksittäisiä runoja on suomennettu, ja niitä löytyy antologioista ja kirjallisuuslehdistä. Hyvä lähde yksittäisten runojen suomennosten etsimiseen on Lahden kaupunginkirjaston tuottama käännösrunoaiheinen viitetietokanta Linkki maailman runouteen:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Tarkoitat varmaankin Tammen kultaiset kirjat -sarjan kirjaa:
Brown, Margaret Wise: Laivakoira
(kuv. Garth Williams, suom. Marjatta Kurenniemi.)
1. painos ilmestyi jo vuonna 1954, mutta sarjan kirjoista on otettu uusintapainoksia.
Helmet kirjastoihin on kyseistä kirjaa tilattu 53 kpl. Heti kun olemme saaneet kirjat luetteloitua ja laitettua lainauskuntoon voit tehdä varauksen. Tarkempaa aikataulua en pysty antamaan. Nyt ei auta kuin tarkkailla tilannetta Helmet verkkopalvelussa.
Myöhässä olevasta aikuistenosaston aineistosta tulee myöhästymismaksuja, jotka pitää maksaa. Myöhästymismaksuja ei pitäisi tulla lainkaan, jos aineisto palautetaan viimeistään eräpäivänä. Sen jälkeen HelMet-kirjastoissa myöhästymismaksua alkaa kertyä 20 senttiä jokaista myöhästymispäivää ja teosta kohti. Jos epäilet, että lainojesi suhteen on tapahtunut jokin virhe, kannattaa mennä johonkin HelMet-kirjastojen palvelupisteeseen ja selittää asia. Siellä asia voidaan tarkistaa. Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Hei,
Poliisi myöntää passin hakemuksesta. Sisäasiainministeriön poliisiosaston verkkosivuilla ei valitettavasti ole tietoa passikannasta. (Valtion tilinpäätöskertomuksen mukaan vuonna 2009 myönnettiin 427.580 passia.)
Tiedossamme ei myöskään ole sellaista haastattelututkimusta, jossa olisi selvitetty, "moniko suomalainen on käynyt ulkomailla" tai toisinpäin "ei ole käynyt" ulkomailla.
Alla aineistoa, josta toivottavasti on apua opinnäytetyöhösi. Ensimmäinen on kirja, sen alla on artikkeleita ja alinna opinnäytetöitä.
- Musiikin filosofia ja estetiikka : kirjoituksia taiteen ja populaarin merkityksistä / Juha Torvinen & Alfonso Padilla (toim.) (Yliopistopaino, 2005)
- Demokratian "metodi" musiikkikasvatuksessa / Lauri Väkevä ja Heidi Westerlund (Musiikkikasvatus 2006 : 1-2, s. 33-38)
- Kellareista koulun penkille : rytmimusiikin opetus korostaa käytännönläheisyyttä, sosiaalisuutta ja selkeitä yhteyksiä oppiaineiden välillä / Jussi Kainulainen (Rondo liitto 2002 : 3, s. 25-29)
- Madonna & Mozart / Kuusisaari, Harri (Rondo 1996 : 9, s. 11)
- Musiikkikulttuurien murros koulujemme musiikinopetuksessa [Elektroninen...
Mozzarella on alkuaan italialainen juusto ja halloumi kyproslainen.
Mozzarella on yleisnimi, jolla tarkoitetaan useita erilaisia tuorejuustoja. Se valmistettiin alunperin vesipuhvelin, mutta nykyään useimmiten lehmän maidosta.
Halloumi tai halumi valmistetaan lampaan- ja vuohenmaidon seoksesta, mutta on myös juustoja, jotka sisältävät lisäksi lehmänmaitoa. Halloumi valmistetaan tekemällä ensin juoksutepohjainen tuorejuusto, joka keitetään voimakassuolaisessa vedessä. Juuston rakenne tiivistyy ja se saa kumimaisen rakenteen ja kermamaisen maun.
Tietoa näistä ja muistakin juustoista mm. näiltä sivuilta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mozzarella
http://fi.wikipedia.org/wiki/Halumi
http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/juusto.html
Kyseessä on Eeva Kilven runo "Kun mummot kuolevat" kokoelmasta Animalia vuodelta 1987. Runo kuuluu sikermään "Mummografiaa" ja runo alkaa tosiaankin näin: "Kun mummot kuolevat heistä tulee kukkaniittyjä ja heinää...".
Runo löytyy myös muun muassa seuraavista teoksista:
Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot, toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (1996)
Vuodet kuin kuiskauksia, toimittanut Aino Räty-Hämäläinen (1995 )
Pää tallella : runoja ikääntyville,toimittaneet Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto, kuvittanut Virpi Talvitie (2008 )
Lähde:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1308570276&ulang=…
Näyttäisi siltä, että trilogian kirjoja ei ole vielä ilmestynyt äänikirjoina. ”Miehet jotka vihaavat naisia” on tulossa verkkokirjakauppojen mukaan syyskuussa. Samaan aikaan olisivat tulossa myös seuraavat osat ”Tyttö joka leikki tulella” ja ”Pilvilinna joka romahti”. Jonkin verran pitää siis vielä odottaa. Koska Larssonin kirjat ovat olleet hyvin suosittuja, niitä hankitaan varmasti äänikirjoinakin kirjastoihin. Kannattaa siis palata asiaan uudestaan syksyllä.
Ollikaisen suomennos teoksessa ”Laulu Hiawathasta” (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1912) sivuilla 30–31 menee seuraavasti:
”Saapuipa Iagoo kerran,
taitava tarinaseppo,
paljon matkoja mitellyt,
Nokomiksen vanha tuttu.
Hän teki Hiawathalle,
suori jousen saarnipuusta
nuolet tammen lastuloista
piikärin, sulittamalla.”
Kirjan painojälki on varsin huonoa, joten voi olla, että kahdessa viimeisessä säkeessä on rivin lopussa pilkut.
Asbestin käytöstä voitte kysyä seuraavista paikoista:
Ympäristöministeriö http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=4128&lan=fi. Sivulta voi ottaa yhteyttä ja kysyä aiheesta lisää.
Työsuojeluhallinto http://www.tyosuojelu.fi/fi/asbesti#. Kysymyksiä voi lähettää sivun alareunan Palaute-painikkeen kautta.
Hengitysliitto http://www.heli.fi/Hengitysilma/Sisailma/Muita-sisailmaongelmia/Asbesti/. Hengitysliitolla on paikallisyhdistys myös Iitissä, Iitin hengitysyhdistys ry http://www.heli.fi/iitti.
Terveydentilan voi parhaiten tarkistuttaa terveyskeskuksessa tai keuhkotautien erikoislääkärillä.
Terveydestä voi kysyä myös netissä, esim. Verkkoklinikalla http://www.verkkoklinikka.fi/verkkolaakarit/. Se ei kuitenkaan korvaa lääkärissäkäyntiä.
Suomentajat Elia T. Öhrmark ja Pirkko Lahti ovat sommitelleet kyseisen aforismin seuraavaan muotoon: ”On parempi tehdä hyvin, kuin puhua hyvin.” Se löytyy suomennoksen ”Riku Rukan almanakka” (Tiennäyttäjä, 1996) sivulta 9.
Tuo on lähes sanatarkka sitaatti ”Täällä Pohjantähden alla” -trilogiasta. Se esiintyy siellä muodossa ”Miks tommottii kysyt? Eks nää et on knupist läpi...”. Katkelma löytyy yhteisnidoksen (WSOY, 2007) sivulta 494 eli toisen osan kuudennen luvun alaluvusta III. Kohdassa Akselin komppania on matkalla kansalaissodan rintamalle ja näkee neljä haavoittunutta. Joku Akselin miehistä kysyy, onko erästä heistä sattunut pahasti, ja yksi tämän tovereista vastaa edellä mainitulla repliikillä. Aivan ilmeisesti haavoittuneet pitävät moista kysymystä varsin typeränä.
Yliopistokirjastojen Linda-tietokannan kautta löytyy paljonkin opintojen lopputöitä aiheesta, alla uusimpia:
- Kehollinen ilmaisu osana lukion monikulttuurista musiikkikasvatusta [Elektroninen aineisto] / Emmi Tauriainen (2010)
- Musiikkikasvatus : näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen / toimittaneet Jukka Louhivuori, Pirkko Paananen ja Lauri Väkevä (2009)
- Romanilasten ja -nuorten motivaatio peruskoulun musiikinopetuksessa [Elektroninen aineisto] / Henna Aaltonen (2008)
- Musiikinopettajan interkulttuurinen kompetenssi / Anni Luoma (2008)
Musiikki osana venäjänkielisten maahanmuuttajanuorten kulttuuri-identiteettiä ja akkulturaatiota [Elektroninen aineisto] : viiden maahanmuuttajanuoren kokemuksia omasta identiteetistä,...
