Jokaisella kiinteällä aineella on ns. pituuden lämpötilakerroin, joka ilmoittaa kuinka paljon metrin mittaisen kappaleen pituus muuttuu, kun lämpötila muuttuu yhdellä asteella.
lämpötilakertoimia:
alumiini 0,000 023
hopea 0,000 019
kupari 0,000 017
messinki 0,000 020
teräs (rauta) 0,000 012
puu 0,000 005 - 0,000 030
Metrin mittaisen terästangon pituus kasvaa yhden asteen lämpötilan nousun seurauksena 0,000 012 metriä, eli 0,0012 cm, eli 0,012 mm.
Puun lämpötilakertoimen vaihteluväli johtuu käytetystä puulajista.
Muusikoiden.net -keskustelupalstalla on pohdittu aihetta, keskustelijoiden kokemukset vaihtelevat. Keskustelut löytyvät hakusanoilla: kitara lämpötilan. Yleisin toteamus tuntuu olevan, että ilmankosteuden vaihtelu vaikuttaa...
Suomen jääkiekkoliiton viralliset kilpailusäännöt löytyvät täältä:
http://www.finhockey.fi/kilpailutoiminta/kilpailusaannot/saannot/?SHOW_…
Taulukkomuotoinen tiedosto valtakunnallisista sarjoista (sisältää mm. tiedot peliajan ja erätaukojen pituudesta, jatkoajasta ja siitä, käydäänkö voittomaalikilpailu vai ei):
http://www.finhockey.fi/mp/db/file_library/x/IMG/495724/file/Valtakunna…
Mestiksen runkosarjapeleissä pelataan viiden minuutin jatkoaika, jota seuraa tarvittaessa voittomaalikilpailu. Playoff-peleissä pelataan ottelu ratkaisuun saakka siten, että peliä jatketaan 20 minuutin pituisin jatkoerin ratkaisuun saakka - voittomaalikilpailua ei tule. Säännöt eivät aseta jatkoerien määrälle mitään ehdotonta ylärajaa.
Se on arvoitus. Suomen kielen arvoituskirjoista löytyi vastaus, se on krapu.
"Liha alla, luu päällä,
kulkee edes,
kulkee taakse,
kaksi sarvea päässä."
= krapu
Ainakin seuraavista lähteistä kyseinen arvoitus ja vastaus löytyy:
Vanhankansan kirja : suomalaiset sananparret, Suomen kansan murteet, suomalaiset arvoitukset. WSOY 1985.
Arvoitukset = Finnish riddles / toim. Leea Virtanen ym. SKS 1977.
Kohtalaisen hyvät vastaukset kysymyksiin saanee Sosiaali- ja Terveysministeriön sivustolta, jossa on tilastotietoja soteveteraaneista, niin iän kuin sukupuolenkin mukaan jaoteltuna:
http://www.stm.fi/ikaihmiset/veteraanit/tilastoja?cssType=text
Hei,
Kyseinen kirja löytyy useammastakin kirjastosta, joten sen saa
kyllä kaukolainaan. Kaukolainapyynnön voit tehdä kotisivuillamme:
http://www.kyyti.fi/lomakkeet/kaukolainalomake tai ottamalla yhteyttä kaukopalveluumme numeroon 020 615 8279 tai sähköpostitse kaukopalvelu@kouvola.fi.
Kiireellisissä asioissa kannattaa usein olla yhteydessä suoraan kirjastoon, sillä tämän palvelun kautta vastaamisessa saattaa olla pieni viive.
Nimeä Emili ei löytynyt etunimikirjoista. Internetistä Baby names -sivulta http://www.thinkbabynames.com/ löytyi seuraava tieto: Emili on muunnelma nimestä Emily, merkitykseltään kilpaileva, työteliäs, innokas. Nimen mainitaan olevan harvinainen. Nimi Emily tulee roomalaisen suvun nimen Aemilius feminiinistä muodosta Aemilia. Suvun nimen pohjana on latinan aemulus, merkitykseltään kilpaileva.
Helsingin yliopiston almanakkatoimiston nimipäiväsivuilta löytyvät nimipäivät, http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/
Haussa käytetty suomalainen ja ruotsalainen nimipäiväluettelo ovat vuoden 2010 viralliset täydelliset luettelot, jotka ovat muuttumattomina voimassa vuoden 2014 loppuun asti.
Aurora viettää nimipäiväänsä 10. maaliskuuta. Saagalle ei...
Kirja on tilattu ja saapunut kirjastoon (tällä hetkellä muovitettavana mutta tulee kohta lainattavaksi). Haluatko, että laitamme sinulle siihen varauksen, niin saat sen ensimmäisenä, kun on lainauskunnossa?
Hei
Kuopion kaupunginkirjaston uusi verkkokirjasto otettiin käyttöön toukokuussa 2011. Frank-monihakua Kuopion osalta on Kirjastot.fi:n taholta työstetty. Valitettavasti työ on edelleen kesken eikä tiedossamme ole tarkkaa aikataulua, milloin haku saadaan toimimaan.
Pahoittelemme tätä ja toivomme kärsivällisyyttä.
Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokantaa voi käyttää osoitteessa:
http://kirjasto.kuopio.fi//
Sivu löytyy myös, kun googleen kirjoittaa Kuopion kirjasto.
Suomen Kustannusyhdistys ry:n nettisivuilta löytyy tieto, että vuonna 2010 julkaistiin 1071 lasten- ja nuortenkirjaa Suomessa. Ohessa linkki kyseisille nettisivuille:
http://tilastointi.kustantajat.fi/PublicReporting/Yearly.aspx?reportNam…
Tilastotiedot on kerätty yhdistyksen jäseniltä. Kaikki kustantamot eivät kuulu yhdistykseen, mutta jäsenkustantamot vastaavat noin 80 %:sta maan kaupallisesti kustannetuista kirjanimikkeistä. Sikäli luku antaa varmasti hyvin suuntaa.
Ismo-nimi juontaa juurensa heprean Ismael-nimestä, joka tarkoittaa ’Jumala kuulee rukouksen’.
Ismo alkoi yleistyä 1930-luvulla jo aiemmin käytössä olleen ja samantapaisen Osmon vanavedessä.
Osmo on kansallisromanttisen kauden nimiä ja se esiintyy mm. Kalevalassa. Sen merkitys vaihtelee: se saattaa tarkoittaa paitsi ’nuorta miestä’ niin myös joitakin eläimiä kuten villiporoa ja ahmaa.
Asmo saattaa olla peräisin saksalaisesta Asmus-nimestä, joka on lyhentymä Erasmuksesta.
Erasmus tarkoittaa ’rakastettua’, ’kaivattua’. Toinen selitys Asmon alkuperälle on skandinaavinen nimi Asmund. Asmund merkitsee ’jumalien suojaa’.
Nimien alkuperästä ja merkityksestä löytyy tietoja mm. seuraavista kirjoista:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (toim. Pirjo Mikkonen...
Kysymyksestä ei käy tarkemmin ilmi, tarkoitatko lasten kuvakirjaa, satukirjaa vai romaania.
Joitakin valikoimaluetteloita tuolta ajalta löytyy, mutta niissä on luonnollisesti vain pieni osa tuona aikana ilmestyneestä kirjallisuudesta:
Lasten ja nuortenkirjoja. Suomen kirjastoseura 1977 ja 1980.
Laakso, Leena: Lasten ja nuorten jatkokirjat. Kirjastopalvelu 1983
Lehtonen, Ulla: Aihepiirit aakkosissa : valikoimaluettelo lasten kuva- ja tietokirjoista aihepiireit-täin. Kirjastopalvelu 1988.
Manninen, Kerttu: Satuaiheita, tieteisfantasiaa ja mystiikkaa. Kirjastopalvelu 1981
Loivamaa, Ismo: Lukemisia nuorille. Kirjastopalvelu 1993 (mukana myös 80-luvun alun kirjoja)
Toivekirjoja nuorille. Kirjastopalvelu 1987. (kirjoja vuosilta 1970-1986)...
Suomen tieteellisten kirjastojen oppaasta voi hakea myös yrityskirjastoja. Kirjoita lomakkeen vapaatekstihaku-sarakkeeseen 'yrityskirjasto'. Haku antaa 77 kirjastoa. Kaikkia yrityskirjastoja ei varmaankaan ole listassa, mutta ehkä kuitenkin suurimmat.
http://www-db.helsinki.fi/kirjastot/
Suomen tieteellinen kirjastoseura:
http://www.stks.fi/
"Hakusana(t)" on oikea paikka lähteä liikkeelle. Valitse siis ensin "hakusana(t)". Laita palkkiin kaksi tähteä **. Valitse kieleksi viro ja aineistoksi kirja. Saat luettelon vironkielisistä kirjoista pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa.
Jos haluat vain kaunokirjallisuutta, toimi edellä mainittujen ohjeiden mukaan ja valitse lisäksi "kaunokirjat" palkkiin, jossa lukee valmiiksi "koko aineisto". Jos haluat luettelon vain tietokirjoista, valitse palkkiin "tietokirjat". Jos jätät palkkiin "koko aineiston", saat luettelon, jossa on sekä kauno- että tietokirjoja.
Jos tiedät kirjojen tekijät, voit hakea myös tekijän nimellä, ensin sukunimi, sitten etunimi. Esim. jos laitat Meri Lennart HelMetin tekijähakuun, saat näkyville kaikki hänen...
Kalle on toinen oikealta katsojan suunnalta. Kuvateksteissä käytetään katsojan näkökulmaa. Kuvaan ei tarvitse mennä sisälle. Käytäntö vaikuttaa yhtenäiseltä. Kieltämättä toisinaan jää silti epäselväksi kuka on kuka.
Olemme koittaneet jäljittää kyseistä kirjaa sekä oman henkilökunnan että valtakunnallisen tieto-listan kautta, jossa kirjastonhoitajat voivat kysellä apuja toisilta kirjastoilta. Kenelläkään ei valitettavasti välähdä, mistä romaanista olisi kyse. Koitimme paikallistaa teosta myös KirjaSampo (Kirjasampo.fi on ajankohtainen ja yhteisöllinen aikuisten kaunokirjallisuuteen keskittynyt verkkopalvelu) palvelun kautta mutta sieltäkään ei tärpännyt.
Toivottavasti pääset teoksen jäljille jotakin toista kautta!
Heinolan kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä hyllyssä seuraavat, joissa ylikuntoa/-rasitusta on selvitetty:
Aalto, Kuntoilijan lihashuolto-opas, 2008
Lihashuolto: hieronta, kuntosaliharjoittelu..., 1998
Peltokallio, Tyypilliset urheiluvamman 1 ja 2, 2003
Kirjat keskittyvät enemmänkin liikarasituksen ehkäisyyn ja kuntouttamiseen kuin itse syihin
Jos kirjasta ei ole varauksia ja jos et olet uusinut lainaa kolmea kertaa, voit uusia sen ja odotella vielä jonkin aikaa mahdollisen lähetyksen saapumista. Jos kirjaa ei sittenkään ala kuulua takaisin, se pitäisi korvata. Kun et kertonut, mikä kirja on kyseessä, en valitettavasti pysty nyt tarkastamaan sen korvaushintaa, mutta asia selviää helposti, kun otat yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, josta lainasit kirjan. Voit joko maksaa rahalla kirjaston tietokantaan merkityn korvaussumman tai sitten hankkia kirjakaupasta saman kirjan ja tuoda sen kirjastoon. Jos tahdot käyttää jälkimmäistä tapaa, siitä pitää kuitenkin erikseen sopia omistajakirjaston kanssa; rahalla korvaaminen sen sijaan onnistuu aina.
Thomas Grayn Elegy written in a country churchyard löytyy suomennettuna seuraavista kokoelmista:
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. WSOY, 1933
Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa. WSOY, 1957 [ei myöhemmissä laitoksissa]
Veri ja kulta : Yrjö Jylhän suomentamaa maailmanlyriikkaa. Otava, 1954
Englantilaisen kirjallisuuden kultaisessa kirjassa ja Jylhän suomennoskokoelmassa on täsmälleen sama käännös; näissä runon nimenä on Elegia maakylän kirkkomaalla. Tuhat laulujen vuotta käyttää Jylhän suomennosta Aale Tynnin lievästi muokkaamana; tässä runon nimi on Elegia, kirjoitettu maakylän kirkkomaalla. Kysymyksessä siteerattu kohta on sama kaikissa kolmessa:
"niin moni kukka...
Näistä teoksista voisi olla apua:
Kari, Matti: Sosiaaliturvajärjestelmät eri maissa (5. p., FINVA 2008)
Kuivalainen, Susan: Toimeentulotuki Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa : vertaileva tutkimus kolmen Pohjoismaan toimeentulotukijärjestelmistä Britannian ja Hollannin järjestelmien valossa (Turun yliopisto, 1999)
Kuivalainen, Susan: A comparative study on last resort social assistance schemes in six European countries (Stakes, 2004)
Lisää teoksia voi hakea esimerkiksi hakusanoilla sosiaaliturva ja kansainvälinen vertailu.
