Kysymys oikeudesta omistaa maata tai rakennuksia Kiinassa ratkeaa Kiinan lainsäädännön mukaan ja valitettavasti meillä ei ole asiantuntemusta Kiinan lainsäädäntöön liittyen. Meillä on kokoelmissa joitakin Kiinan lainsäädäntöä käsitteleviä teoksia, mutta parhaimman vastauksen saat Kiinan lainsäädäntöä tuntevalta taholta.
Finpron Kiina maaraportissa syksyltä 2010 http://www.finpro.fi/documents/10304/15931/Chinacountryreport0920194.pdf sanotaan kuitenkin, että "Yksityishenkilöt ja yritykset eivät voi omistaa maata, heillä on vain oikeus käyttää maata tiettyyn tarkoitukseen. Maankäyttöoikeudet voivat siirtyä uuteen omistukseen liikesopimusten, avointen tarjousten tai huutokauppojen kautta. Käyttöoikeuden umpeuduttua voi käyttöoikeutta anoa...
Suomesta ei ole ikinä löydetty ainuttakaan dinosauruksen luuta. Mannerjää hävitti suurimman osan niiden eläinten jäänteistä, jotka elivät täällä ennen viime jääkautta, joka päättyi noin 11 600 vuotta sitten, ja aikaisemmin eri jääkausivaiheiden välillä.
Muinaiseläinten luita löytyy vain harvakseltaan Suomen maaperästä, koska happamena se säilöö luita huonosti, ja toisaalta koska toistuvat jäätiköitymisvaiheet ovat kuluttaneet ja poiskuljettaneet maa-ainesta ja sen mukana luita. Muutamia mammutin luita on kuitenkin Suomesta löytynyt. Dinosaurusten luiden ja Suomesta löydettyjen muinaisten eläinten luiden välillä on myös se tärkeä ero, että dinosaurusten luut ovat kivettyneitä, ja niitä sanotaan fossiileiksi, kun taas Suomesta löydetyt...
Aineiston kaari hankintaehdotuksesta lainattavaksi kirjaksi on monivaiheinen prosessi, jossa on mukana monta työntekijää ja toimipistettä. Hankintaehdotukset käsittelee aihealueesta vastaava kirjastonhoitaja. Hän toimittaa hankittavaksi valitut ehdotukset hankintaosastolle. Sieltä tiedot siirtyvät niille toimittajille, joiden kautta Turun kaupunginkirjaston aineisto hankintaan. Kirjojen hankintapaikat kilpailutetaan lain edellyttämällä tavalla säännöllisin väliajoin. Kun aineisto aikanaan saapuu kirjakaupasta kirjastoon, se käsitellään lainauskuntoon. Se esimerkiksi luetteloidaan, tarroitetaan ja liitetään aineistorekisteriin. Viivytykset yhdessä ketjun osassa viivyttävät koko prosessia Varattu aineisto käsitellään nopeasti sen tultua...
On hyvin mahdollista, että kaikki kysymyksessä mainitut nimet ovat samaa alkuperää: Ruuth, Ruth, Rooth. Kyseessä on alkuaan ollut niin sanottu sotilasnimi ja sellaisenaan se on voinut esiintyä eri puolilla maata ilman että nimen kantajat olisivat samaa sukua. Tietoa nimenmuutoksista on koottu osoitteeseen
http://web.genealogia.fi/asp/nimihaku.asp?lang=fi
Esim. Ruuth-nimeä on muutettu seuraaviksi:
Raekari
Ruutu
Ruuttu
Oka
Ruuttila
Roth
Ruonila
Ruutsalo
Leistomaa
Ruusunko
Heikinmaa
Reinola
Salovaara
Aho
Lahtinen
Koiras
Ruutu
Rinne
Ruuttula
Rintala
Lehtimäki
Juuras
Raanela
Ruutu-nimen ovat ottaneet myös muutamat Reinolat.
Ruuttunen-nimi ei näytä olleen osallisena nimenmuutoksista. Sitä on esiintynyt erityisesti Keski-Pohjanmaalla. Alkuperä...
Ikävä kyllä tietoa taiteilijasta ei löytynyt kirjaston käytössä olevista matrikkeleista, taidehistorioista tai nettilähteistä.
Jokin lisätieto voisi auttaa, esim. tieto siitä, onko (oliko) taiteilija suomalainen?
Suomalaisista kirjastoista tämä nuotti on vain Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolla, eikä tätä ainokaistakaan saa kotilainaan, vaan se on kirjastossa käytettävä käsikirjastokappale:
http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_li…
Jos haluat kaukolainata nuotin ulkomailta, ota yhteyttä lähikirjastoosi.
Flavia Bujorin vuonna 2004 suomennetussa fantasiakirjassa Ennuskivien mahti (La prophétie des pierres, 2002) kerrotaan kolmesta tytöstä, Jadesta, Opalesta ja Ambresta, joilla on jo muinaisissa kirjoituksissa osoitettu suuri tehtävä. Jokaisella tytöllä on myös nimensä mukainen jalokivi.
Kirjaa on Lohjan kaupunginkirjaston jokaisessa kirjastossa lasten ja nuorten osaston fantasiahyllyssä. Pääkirjaston nide on tällä hetkellä lainassa, mutta voimme tilata sen sinulle lähikirjastosta. Käyhän kirjastossa!
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a… löytyy useita Donnen runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista. On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
Helsingin kirjastoista VHS-kasettien digitointilaitteisto on ainakin Kohtaamispaikalla ja Töölön kirjaston musiikkiosastolla. Kohtaamispaikan digitointilaitteita voi varata osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi/default.aspx?m=fastsearch&lib=74. Ne ovat järjestelmässä tietokoneina numero 7, 8 ja 9. Töölön musiikkiosaston laitetta voi varata puhelimitse numerosta 09 3108 5725. Pasilan kirjastoon on tulossa lähiaikoina digitointilaitteisto myös, mutta se ei ole vielä käytössä. Omia DVD-R-levyjä kannattaa varata mukaan, joskin ainakin Kohtaamispaikalta niitä voi myös ostaa.
Kohtaamispaikan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/yhteystiedot/ja Töölön kirjaston yhteystiedot osoitteesta http://www.lib....
Vaasan kaupunginkirjastossa on teoksia, jotka käsittelevät aihetta. Kattavimmin aihetta tuntuu lähestyvän teos Monikasvoinen Suomi: venäläisten mielikuvia Suomesta ja suomalaisista (2009). Kirjassa käsitellään suomi-kuvaa sekä Neuvostoliiton että Venäjän ajalta. Kirja on tällähetkellä paikalla pääkirjaston yhteiskunta- ja talousosastolla (1 krs).
Meillä on myös suppeamman näkökulman aiheeseen omaavia teoksia esim. Kesäyön lumoa, venäläisiä matkakuvauksia 1800-luvun alun Suomesta ja Susiluoto: Pieni Karjalakirja. Tai laajemmin suomi-kuvaa pohtiva teos Lähteenkorva: Idän etuvartio? Suomi-kuva 1945-1981
Tyttö tuulispää on alkuperäiseltä nimeltään The Middle Moffat, ja Tuulispää ja pikkuveli (alkukielellä Rufus M.) on Tyttö tuulispään jatko-osa.
Eleanor Estes kirjoitti kaiken kaikkiaan neljä kirjaa Moffatin perheestä: The Moffats (1941, suom. Kadun hauskin talo), The Middle Moffat (1942), Rufus M. (1943) ja The Moffat Museum (1983).
Yön talo –sarjassa on ilmestynyt suomeksi tähän mennessä kolme kirjaa. Nimet ovat Merkitty, Petetty ja Valittu. Syksyllä ilmestyy neljäs osa Piinattu.
Alkukielellä englanniksi sarjassa on ilmestynyt näiden lisäksi neljä muuta ja ilmeisesti loppuvuodesta ilmestyy seuraava. Vain kirjailija itse voi tietää varmasti, montako osaa sarjassa kaikkiaan lopulta ilmestyy. Suomennosten nimiä en voi kertoa, koska kirjoja ei luultavasti vielä ole käännetty. Sarjan osien englanninkieliset nimet ovat Marked, Betrayed, Chosen, Untamed, Hunted, Nurned, Awakened ja Destined (ilmestyy ilmeisesti syksyllä).
Antti Heikkilän kirjoja on hankittu Kirjasto Omenaan, mutta suurin osa on tällä hetkellä lainassa. Kirjoja voi varata muista kirjastoista nettisivulta www.helmet.fi. Myös kirjaston henkilökunta voi tehdä paikan päällä kirjastossa varauksen, jolloin kirjan voi saada Omenaan jostakin toisesta pääkaupunkiseudun kirjastosta. Omenan tilanteen voi nähdä netissä, kun menee osoitteeseen www.helmet.fi, kirjoittaa tekijän nimeksi Heikkilä Antti ja rajaa haun Kirjasto Omenaan.
Muitakin diabetesta käsitteleviä suomenkielisiä teoksia löytyy Omenasta 37 kappaletta. Ne voi löytää laittamalla helmet-sivulla hakusanaksi diabetes ja rajaamalla haun Omenaan tai pyytämällä henkilökunnan apua paikan päällä.
HelMet-kirjastoissa lainan voi uusia kolme kertaa, jos siitä ei ole varauksia. Sen jälkeen voit tuoda lainaamasi aineiston kirjastoon ja lainata sen saman tien uudelleen, ellei varauksia ole. Viikoksi lainattavia bestsellerkirjoja ei voi uusia yhtään kertaa. Tietoja lainaamisesta ja uusimisesta löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/6c6735a2-d667-447d-9d04-dc7b2aa8bdb4.aspx.
Kyseessä on varmaankin Lauri Pohjanpään runo ”Päivännousu kultaa kirkkomaan”, joka löytyy ainakin Pohjanpään teoksesta ”Kaipuu ylitse ajan: valitut runot 1910-1954” (WSOY, 1989). Sanat löytyvät osoitteessa http://www.classical-mp3.net/download_booklet.aspx?file=OD%201111.pdf olevasta pdf-tiedostosta sivulta 22. Sanat ovat tarkalleen ottaen ”katso, aamukaste haudoilla jo kiiltää”.
Kappale on levytetty useampaan kertaan, ja tuoreempia levytyksiä on kolme. Se löytyy Jorma Hynnisen esityksenä levyiltä ”Kiitosta soi lauluni” (Ondine, 2010) ja ”Kun saapuu Herra Zebaoth”, Soile Isokosken esityksenä levyiltä ”Rauhaa, vain rauhaa” (Valitut Palat, 2009) ja ”Suomalainen rukous” (Ondine, 2003) sekä Esa Ruuttusen esityksenä levyltä ”Elämälle: Oskar...
Kattavaa "sanakirjaa" ei liene Nivalan murteesta kirjoitettu, mutta tässä joitain teoksia, jossa käsitellään aihetta:
Sananparsia ja sutkauksia Nivalanseudulta. Toim. Robert Takalo, Toivo Junttila. Nivala-seura, 1979.
Wiik, Kalevi: Sano se murteella: minkälaisia suomen murteet ovat ja missä niitä puhutaan? Pilot-kustannus, 2006
Kettunen, Lauri: Suomen murteet 1: murrenäytteitä. SKS, 1930
Vilkuna, Kustaa: Nivalan murteen äänneoppia. SKS, 1928
Suomalainen murrelukemisto. Toim. Veikko Ruoppila, Pentti Soutkari. SKS, 1968
Suomen kansan murrekirja: Länsumurteet. WSOY, 1940
Nivala-lehdessä on julkaistu 23.1.2003 Aaro Vilkunan kirjoittama artikkeli "Nivalan murteen äänneoppia".
Myös mm. Heikki Niska on kirjoittanut useita runo- ja...
Voisiko tämä olla etsimäsi:
- Claire Ochsner, Syntymäpäivävene (1985)
Kuvakirjan päähenkilö on sveitsiläinen Stefan. Hän saa syntymäpäivälahjaksi matkan kaupunkiin. Toiseksi lahjakseen hän valitsee pienen veneen. Kaupunkimatkalla Stefan eksyy äidistään, saa polveensa haavan juostessaan sirkukseen, ja laivakin menee rikki. Häntä auttaa sirkuksen klovni. Kotona tehdään uusi laiva särkyneen tilalle.
Kirjaa on vielä monissa kirjastoissa. Jos sitä ei ole omalla kotipaikkakunnallasi, voit saada sen oman kirjastosi kautta kaukolainaan.
Perusteellisimmin Aristoteles käsittelee onnellisuutta Nikomakhoksen etiikassa, mutta aivan täsmällisesti kysymyksen sitaattia vastaavaa kohtaa en siitä onnistunut löytämään.
Lähimmäs etsittyä lausahdusta päästään ehkä näissä katkelmissa:
"[Koska] onnellisuus on sielun toimimista täydellisen hyveen mukaisesti, [meidän on tutkittava sitä, mitä hyve on.]" (I kirja, 13. luku)
"Ja onnellisuutta sanomme sielun tietynlaiseksi toiminnaksi." (I kirja, 13. luku)
