Tuon ajan kuvia löytyisi esim. seuraavista kirjoista: Eilispäivän Suomi: jälleenrakennuksesta yltäkylläisyyteen (Valitut Palat 2003) ja Helsingin vanhoja kortteleita sarja (Helsingin Sanomat 1997) . Maalaismiljöötä mm. Sirkka-Liisa Rannan kirjoissa: Tupa (Rakennusalan kustantajat 2000) ja Maatilan pihapiiri ( Suomalaisen kirjallisuuden seura 2003) sekä Anna Kirveennummi: Suomalainen kylä( SKS 2000) Huonekaluista löytyy mm. kirjoista Tunnista designklassikot , toimittanut Kaarina Peltonen (WSOY 2009) ja Näin kunnostat mummolan mööpelit, toimittanut Sari-Sirkkiä-Jarva (Karisto 2007). Minna Sarantola-Weiss on tehnyt kirjoja tuon ajan arjesta ja teollisuudesta esim: Kalusteita kaikille: suomalaisen puuteollisuuden historia (...
Hei!
Kyllä Fennicasta, osoitteesta https://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi? AGE=bbSearch&SEQ=20110705170310&PID=xMoV054GlkMtVZO1anrHEApYot-
löytyy kaikki Suomessa julkaistu ja Suomea käsittelevä kirjallisuus
ja sieltä voi hakea myös ISBN-tunnuksen avulla.
Kannattaa valita ensin TARKENNETTU HAKU ja sitten oikean ylänurkan
laatikkoon SANAHAKU-termin tilalle vyöryttämällä nuolesta ISBN.
(ISBN-numeroon ei laiteta välimerkkejä)
Asia selviää parhaiten, kun otat yhteyttä suoraan kirjastoon. Haapajärven kirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä:
http://www.haapajarvi.fi/kirjasto
Kuntaportaalin mukaan tiheimmin asuttu kunta on Helsinki. Yli tuhannen asukkaan kuntatiheyteen yltävät lisäksi Kauniainen, Kerava ja Järvenpää http://www.kuntaportaali.org/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;374;36984;1… .
Kaupunkien ja kuntien omilta nettisivuilta löytyy kuntakohtaisia asumistiheystietoja, esim.
- Helsinki http://www.hel2.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/10_01_25_Hki_alueittain,.p…
- Oulu, asukastiheys kaupunginosittain
http://www.ouka.fi/yleiskaavoitus/uusioulu/selvitykset/taydennysrakenta… .
Tilastokeskuksen tilastoja
Asuminen ja asuinolot http://pxweb2.stat.fi/Dialog/Saveshow.asp .
Voit päivittää tietosi seuraavan kerran, kun käyt kirjastossa. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Vastuuhenkilö on vastuussa siitä aineistosta, joka on lainattu alle 15-vuotiaan kirjastokortilla. Yli 15-vuotias on vastuussa itse lainoistaan. Tämä muutos merkitään kortiin. Myös maksuihin tulee joitain muutoksia, maksuista lisää Helsingin kaupunginkirjaston sivulta, http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut/ .
Adolf Hitlerillä oli käytössään Junkers Ju 52-tyypin lentokone jo kampanjoinnissaan vuonna 1932, ennen valintaansa valtakunnankansleriksi. Tämän koneen rekisterinumero oli mitä ilmeisimmin tuo mainittu D-2201, kutsumanimenään ”Bölke”. Pian kansleriksi valintansa jälkeen vuonna 1933 Hitler sai käyttöönsä uuden, henkilökohtaisen Immelmannin mukaan nimetyn Junkers Ju 52-koneen, jonka numero oli D-2600. Tässä yhteydessä alkoi myös Hitlerin ja hänen henkilökohtaisen lentäjänsä Hans Baurin yhteistyö, joka kesti aina vuoteen 1945 saakka.
Vuonna 1939 Hitlerin henkilökohtaiseksi lentokoneeksi vaihtui Focke-Wulf FW 200 Condor.
Hitlerillä sekä hänen lähipiirillään oli 1930-loppupuolella sekä koko toisen maailmansodan ajan käytössään varsin laaja...
Hei,
fyysisten kauppojen tarkan valikoiman selvittäminen ei ole mahdollista kuin käymällä katsomassa tai soittamalla kaupat läpi, mikä ei valitettavasti onnistu resursseillamme. Ulkomuistista ei myöskään tule mieleen, että olisin nähnyt Tea for one -settejä jossain kaupassa. Jos mahdollista, kannattaa kierrellä pienempiä käsityö- ja lahjatavaraliikkeitä, jotka myyvät keramiikkaa ja erilaisia käsintehtyjä tavaroita. Kyseisistä liikkeistä voisit hyvinkin löytää etsimäsi.
Nettikaupoista settiä löytyy runsaastikin. Useat ulkomaalaiset liikkeet tosin toimittavat tavaraa vain samaan tai vain tiettyihin maihin, eli toimitus Suomeen ei niiden kautta onnistu. Listattujen kauppojen kautta toimitus Suomeenkin pitäisi onnistua. Kauppojen luotettavuus...
Valitettavasti en löytänyt mainintaa Svelandin suomennoksesta kustantajien ensi syksyn esit-teistä. Kun hänen kirjojaan ei ole aikaisemmin julkaistu Suomessa, hänellä ei Suomessa ole ’omaa’ kustantajaa jolta kysyä aikataulusta. Tietysti voit soittaa kustantajat läpi ja tiedustella asiaa. Kannatta ehkä vain yrittää lukemista vähän puutteellisellakin kielitaidolla. Riittäisikö kielitaitosi englanninkielisen kirjan lukemiseen. Bitterfittan on käännetty englanniksi (Bitter bitch), sitä löytyy HelMet-kirjastoista muutama kappale.
Kysymyksesi perusteella oletan, että etsit elokuvia nuorista, jotka kokeilevat rajojaan rajuhkosti ja ajautuvat ongelmiin. Seuraavat, HelMet-kirjastoista löytyvät DVD:t saattaisivat kiinnostaa sinua:
Fish tank (Englanti, v. 2009)
http://www.helmet.fi/record=b1951822~S9*fin
Bully (USA, v. 2001)
http://www.helmet.fi/record=b1822753~S9*fin
Sano että rakastat mua (Ruotsi, v. 2007)
http://www.helmet.fi/record=b1811838~S9*fin
Queens – kovat korttelit (USA, v. 2006)
http://www.helmet.fi/record=b1842150~S9*fin
Kielletty hedelmä (Suomi, v. 2009)
http://www.helmet.fi/record=b1910715~S9*fin
Sisko tahtoisin jäädä (Suomi, v. 2010)
http://www.helmet.fi/record=b1997262~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1997263~S9*fin BD-levy
Skene (Suomi, v. 2003)...
Ohessa on joitakin kirjoja, joissa käsitellään elokuvan tekemistä. Nämä kaikki löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista. En valitettavasti osaa sanoa, sopivatko nämä juuri 15-vuotiaalle.
Suosittelen kysymään myös Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kirjastosta. Se on todellinen elokuva-alan tietokeskus. Tässä linkki http://www.kava.fi/kirjasto ja sähköpostiosoite kirjasto@kava.fi.
Tässä kirjoja elokuvan tekemisestä:
Elokuvakirja: elokuvan tekeminen, lukeminen, näkeminen
Sidney Lumet: Elokuvan tekemisestä
Leena Louhivuori: Sparrausrinki: elokuvan tekemisen vaikea taito
Chris Jones: The Guerilla film makers pocketbook
Chris Patmore: Get started in short filmmaking: principle, practice and techniques: an inspirational guide for the aspiring...
Kappale on nimeltään ”Taikuri itämaan”, ja se löytyy CD-levyltä ”Syksyn sävel 1989” (MTV, 1989). Muutamaa vanhaa äänilevyä lukuun ottamatta kappaletta ei löydykään Viola-tietokannan mukaan muualta.
Laitoin kysymyksen Suomen kirjastojen väliselle postituslistalle, ja kollegoilta tuli joitakin ehdotuksia.
Ehdotuksina annettiin Agatha Christien ”He tulivat Bagdadiin”, joka sijoittuu tosin toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan, ja jo 1800-luvulla ilmestynyt Charles Dickensin ”Kaksi kaupunkia”, joka kyllä ajan puolesta menee kovin pitkälle. Saattaisiko kyse olla jommastakummasta? Hiukan samanlaisia ovat Alistair MacLeanin ”Pako yli Jaavanmeren”, jossa mikrofilmi on lankavyyhdissä, ja 1940-luvulle ennen Intian itsenäistymistä sijoittuva M. M. Kayen ”Kuolema Kashmirissa”, jossa kooditiedosto on kätketty helmistä tehtyyn oviverhoon.
Nummelan ponitallin Kikan ja Repen seurustelusta on kysytty useasti, lainaan tähän aiempaa vastausta: "Lukematta itse jokaista Nummelan ponitalli-kirjaa on vaikea varmuudella sanoa, missä niistä Kikka ja Repe seurustelevat. Hehän seikkailevat jollain tapaa melkein kaikissa kirjoissa."
Vuonna 2011 ilmestyneet sarjan kirjat ovat kaikki lainassa, joten niistä en pääse tarkastamaan asiaa. Vuoden 2010 kirjoista ovat paikalla Vaunukello ja Merihirviö, eikä kummassakaan nopeasti silmäilemällä selviä, seurustelevatko Kikka ja Repe. Kristiania ei näytetä mainittavan ollenkaan.
Wikipediassa kerrotaan pääkohdat Nummelan ponitaliin ja Kikan vaiheista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Nummelan_ponitalli
Varaus tapahtuu aina kirjan täysistä tiedoista, joten kun olet avannut korin, saat esille teosten saatavuustiedot, mutta sinun on otettava vielä esille teosten täydet tiedot napsauttamalla erikseen niiden nimiä.
Maanmittauslaitoksen tietopalvelusta kerrotaan, että nuo kysymyksen alussa esiintyvät paikat ja koordinaatit selviävät mm. asiakirjasta, jolla Struven ketju aikanaan esitettiin maailmanperintöluetteloon. Se löytyy Maailmanperintökeskuksen sivulta(=Nomination file)osoitteesta
http://whc.unesco.org/en/list/1187/documents/
Vastaus siihen, miksi Porlammilla on kaksi pistettä niin lähekkäin, on se, että maaston muodoista johtuen ei ole ollut mahdollista löytää sellaista yhtä pistettä, josta olisi näkynyt suoraan seuraaville pisteelle sekä etelään että pohjoiseen.
Kysyin asiaa Helmetin ylläpitoon osallistuvalta henkilöltä.
Hän kertoi, että asiaa on kyllä käsitelty, mutta toistaiseksi toteuttamisessa on ollut joitakin ongelmia. Uutuusluetteloasia saadaan varmasti kuntoon kun e-kirjoja alkaa ilmestyä runsaammin.
Kysymäsi puu on poppeli, tarkemmin sanottuna Suomen toiseksi yleisin poppelilaji ruhtinaanpoppeli. Emipuun siemenvilla paitsi peittää poppelin kasvualueella näihin aikoihin maan valkoiseksi, tunkee myös silmiin ja sieraimiin kun joutuu haituvasateeseen. Poppeleista juuri ruhtinaanpoppeli on vähiten suositeltava laji asuinalueille.
Lisää poppeleista esimerkiksi Niilo Karhun artikkelista Elämä poppelien puolesta Osmo Pekosen toimittamassa kirjassa Elämän puu (WSOY 1997).
Lehmusten alla oleva tahma on kirvoista peräisin olevaa ulostetta.
Kuivuudesta kärsivissä puistolehmuksissa kirvat lisääntyvät nopeasti. Ne imevät kasvin yhteyttämistuotteena syntynyttä sokeriliuosta ja poistavat ylimääräisen nesteen peräaukon kautta sinkauttamalla sen...
Viola-tietokannasta (https://viola.linneanet.fi/) ei löydy tietoa siitä, että yhtyeeltä olisi julkaistu levyjä. Violaan on tallennettu tieto kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 alkaen.
Myöskään Yleisradion Fono-tietokanta (http://www.fono.fi/) ei löydä yhtyeelle levyjä. Fonossa on tiedot kaikista Yleisradion äänilevystöön vuodesta 1974 lähtien hankituista äänilevyistä ja myös osa vanhempien levyjen tiedoista.
Olisiko oma kasettisi äänitetty vaikkapa radion live-esityksestä?
Kyseinen kävelykierros on Helsingin turistioppaiden järjestämä, joten kysyimme heiltä, mistä kulttuurin määritelmästä kierroksella puhuttiin. Saimme vastauksen, että kävelyllä siteerattiin Eino Leinon runoa Kyltyyri. Runo on alun perin ilmestynyt Eino Leinon runokokoelmassa Tähtitarha (1912). Kolmisäkeistöinen runo löytyy netistäkin kirjoittamalla hakukenttään kyltyyri.
