Ilmatieteen laitoksen pitkän ajan tilastoista ei ikävä kyllä löydy suoraa vastausta kysymykseen Suomen sateisimmasta ja kuivimmasta paikkakunnasta.
Suomen nykyiset ilmastotilastot on määritetty vuosien 1971-2000 säähavaintotietojen perusteella. Julkaisu Tilastoja Suomen ilmastosta 1971-2000 (Ilmatieteen laitos, 2002) luettelee keskimääräiset kuukausittaiset ilmanpaineen, ilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden, sateen ja lumen tilastot havaintoasemittain. Suuntaa-antavaa tietoa sateisimpien ja kuivimpien alueiden sijainnista voi saada julkaisuun sisältyvästä kartasta Vuotuinen sademäärä (mm) vertailukaudella 1971-2000. Sama kartta on nähtävissä myös Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla (http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot), josta...
Hei
E-kirjakokoelmamme on tällä hetkellä hyvin suppea eikä sitä ole viime aikoina kasvatettu, mutta IPadillakin pitäisi kyllä pystyä meiltä kirjoja lainaamaan. Tämä tapahtuu seuraavasti:
Osoitteessa www.satakirjastot.fi valitaan Tarkennettu haku ja sieltä aineistolajiksi sähköiset kirjat. Sopivan kirjan löydettyäsi paina Lainaa sähköinen kirja -linkkiä. Lainaus tapahtuu antamalla kirjastokortin numero ja salasana, jonka jälkeen kirjan pääsee lataamaan. Tämä vaatii normaalisti Adobe Digital Editions -ohjelman, mutta iPadilla sopiva ohjelma on Bluefire Reader.
Pienenä varauksena täytyy tosin myöntää, että toistaiseksi emme ole tuota iPadilla lainaamista itse testanneet, mutta periaatteessa sen siis pitäisi onnistua.
Jyväskylän kaupunginkirjastossa v. 2011 tammi-kesäkuussa lainatuimmat lastenkirjat ovat Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu -kirjoja, suosituimpana niistä Tatun ja Patun oudot aakkoset. Sinikka ja Tiina Nopolan Risto Räppääjä -kirjat ovat seuraavina, niistä suosituin oli Risto Räppääjä ja villi kone. Muita suosittuja tekijöitä ovat Mauri Kunnas, Sven Nordqvist ja J. K. Rowling.
Mitä Suomi lukee -listalla on myydyimmät kirjat kuukausittain.http://www.kirjakauppaliitto.fi/ratings
Kaivattu aapinen lienee Paavo Kuosmasen, Liisa Merenkylän ja Pentti Merenkylän Opin lukemaan : lasten aapinen (Valistus, 1962), josta kaikki kysymyksessä mainitut lorut löytyvät.
Kirjassa on sininen kansi, jossa on suurta kirjaa sylissään kannatteleva poika, kissa sekä räsynukkea pitelevä tyttö, joka osoittaa sormellaan pojan kirjaa. Muistikuva kansikuvan isosta kirjaimesta voisi olla peräisin aapisen tekstiosan alusta: sivulla 3 on kuvattuna "Aapiskukon leikkimökki", jonka kattorakennelma muodostaa suuren A-kirjaimen.
Opin lukemaan : lasten aapinen on edelleen saatavissa useista kirjastoista eri puolilta Suomea. Voitte saada sen kaukolainaksi oman kirjastonne kaukopalvelun kautta.
Aapisia ja muita vanhoja koulukirjoja voi toki yrittää...
Suomessa mereen hautaaminen on luvanvaraista ja merihautauksia tehdään vain tietyille alueille, että hautaustoimilain edellyttämä sijainti on tiedossa. Esim. Helsingin hautauspalvelu suorittaa merituhkauksia ja saat lisätietoa siitä osoitteesta http://www.merituhkaus.fi/index.php?page=merituhkaus
Hautaustoimilaki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030457
Jos tuhkan haluaa sirotella esim. metsään, niin lupaa voi kysyä Metsähallitukselta. Lisätietoa tästä löytyy osoitteesta http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/Eraasiatjaretkeily/Luvatjapaatoks…
Oopperoiden juonikertomuksia suomeksi löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Lazarus, John: Oopperan käsikirja (Otava, 2002, 3. uud. p.)
Heikkilä, Hannu & Venkula-Vauraste, Lea: Oopperaopas (Otava, 1976)
Sävelten maailma, osa 4 (WSOY, 1993)
Kuninkaasta kuninkaaseen eli suomalaisen oopperan tarina / toim. Tiina-Maija Lehtonen ja Pekka Hako (WSOY, 1987)
Kirjassa Ooppera : säveltäjät, teokset, esittäjät (Könemann, [2001]) kerrotaan esiteltävien oopperoiden juonet lyhyesti, mutta tämä yli 900-sivuinen järkäle sisältää myös muuta tietoa oopperoista sekä runsaasti kuvia ja nuottiesimerkkejä.
Juonikertomuksia löytyy muun tekstin lomasta myös Erkki Arnin kirjasta Tervetuloa oopperaan : johdatus jokamiehelle ja -naiselle (WSOY, 1996). Kirjan...
Näitä kirjoja ei ole Kymenlaakson kirjastoissa lainkaan. A Destiny of Souls, The Snow Garden ja Light Before Day ovat muutamasaa kirjastossa Kymenlaakson ulkopuolella. Niitä voi pyytää kaukolainaksi. Blind Fall on saatavana Akateemisesta kirjakaupasta. The Moonlit Earth voi varmaan saada myös kirjakaupan kautta.
Paperiset merikartat ovat käytettävissä pääkirjaston käsikirjastossa; niitä ei saa kotilainaksi. Sähköisessä muodossa kirjastolla on CD-Merikartta L Lappeenranta-Savonlinna sekä pääkirjastossa että Lauritsalan ja Voisalmen kirjastoissa ja sen voi lainata kotiin asti. Ajantaiset saatavuustiedot voi tarkistaa kirjaston tietokannasta http://weborigo.lappeenranta.fi/.
Kyselin asiaa muutamilta kollegoilta. Kuivaherneet eivät varmaan mene miksikään noin pitkästä liottamisesta, jos hygieniasta on huolehdittu kunnolla. Kannattaa kuitenkin olla järkevän varovainen ja tutkia aistinvaraisesti, etteivät herneet ole pilaantuneet. Kesäkuumalla ruoka-aineet yleisesti ottaen pilaantuvat herkästi. Jos olet yhtään epävarma ruoan syömäkelpoisuudesta, jätä se mieluummin syömättä.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Nisula” perustuu luultavasti talonnimeen. Osa talonnimistä juontanee juurensa murresanasta ”nisu” (’vehnä’). Osa nimistä taas saattaa olla peräisin nimen ”Dionysius” kansankielisestä muodosta ”Nisu”, ”Nisius” ja ”Niso”.
Vuodelta 1539 löytyy kirjallinen maininta Hauhon Nisulan talosta, jonka isäntänä oli Nisius Olavinpoika. Varhaisin maininta varsinaisesta sukunimestä on vuodelta 1680: Anders Nisula Ikaalisista. Sukunimen muita muotoja ovat olleet ”Nisius”, ”Nisu”, ”Nisuls” (ruotsalaistettu muoto), ”Oja-Nisula”, ”Nisunen” ja ”Nisonen”. Nimi esiintyy myös yhdyssanasukunimissä kuten ”Nisumäki” ja ”Nisukoski”.
Viola-tietokanta osoitteessa https://viola.linneanet.fi tuntee seuraavat Leroy Andersonin sävellykset, joilla on suomenkielinen nimi:
”Hullu kello” (”The syncopated clock”)
”Niin käy kun oikein rakastuu” (”Serenata”)
”Rekiretki” (”Sleigh ride”)
”Sininen tango” (”Blue tango”)
”Tanssiaisten kaunotar” (”Belle of the ball”)
”Torvensoittajan vapaapäivä” / ”Trumpetin soittajien vapaapäivä” (”Bugler’s holiday”)
Etsit varmaan nimenomaan laulujen sanoja ja nuotteja? Kotkan kaupunginkirjastossa näyttää olevan ainakin pari kirjaa, joissa on jonkin verran Piae cantiones -ruotsinnoksia:
Cederlöf, Egil: ”En visa vill jag sjunga” (Fazer, 1978)
”Stora sångboken” (Svenska folkskolans vänner, 2001)
Muita kirjoja, joista Piae cantiones -lauluja löytää, ovat esimerkiksi seuraavat:
”En visa vill jag sjunga: 192 finländska visor och sånger” (Fazer, 1978)
”Julens önskesångbok” (Fazer Musik, 1993)
”Ljudande sträng: körsånger för sopran- och altröster” 1 (Fazer, 1980)
”Piae cantiones: gamla kyrko- och skolsånger” (Musik Fazer, 1972)
Edellä mainittuja on mahdollista saada Kotkaan kaukopalvelun kautta. Kotkan kaukolainauksesta löytyy lisää tietoa osoitteesta http://...
Korttila-nimen alkuperästä eivät lähdeteokset anna paljonkaan tietoa. Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975) antaa sukunimistössä esiintyvälle kortti-sanalle kaksi mahdollista taustaa - toisaalta ruotsin sanan gård (talo, aitaus, tarha), toisaalta alasaksalaisen henkilönnimen Konrad sekä sen muunnokset Kord ja Kort. Nissilän esimerkeissä gård-pohjaiset kortit esiintyvät maasto- ja vesistönimissä yhdyssanojen jälkimmäisinä osina, joten germaaninen perusta tuntuu näistä kahdesta todennäköisemmältä.
Nissilän mainitsemia Korttilaa lähellä olevia sukunimiä ovat Kortti(nen) ja Kuortti(nen). Hakusanan Kuortti kohdalla Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirja (Otava, 2000) myötäilee...
BWT (=Branchengruppe Wollgarne des Textildetaillistenverbandes) on sveitsiläinen vuonna 1941 perustettu tekstiilierikoisalojen yhdistyksen villalankoihin erikoistuneiden kauppiaiden toimialaryhmä. Yhdistyksen tarkoituksena oli antaa lankoihin erikoistuneille kauppiaille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa lankojen tuottajiin ja toimittajiin. Jäseniksi liittyneet lankakaupat laativat jo toisen maailmansodan aikana houkuttelevia neulonta- ja virkkausmalleja naisille, miehille ja lapsille. Mallit julkaistiin yli 40-vuoden ajan ilmestyneessä BWT-lehdessä (ilmestyi vuodesta 1944 lähtien kerran vuodessa, myöhemmin ilmestyi lisäksi erikoisnumeroita, esim. neulontaohjeita lapsille), jota käännettiin useille kielille ympäri maailmaa. Tänäkin päivänä...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on ottanut tänä vuonna uusintapainokset kahdesta mielenkiintoisesta Lappi-aiheisesta teoksesta:
Laestadius, Lars Levi: Lappalaisten mytologian katkelmia
Paulaharju, Samuli: Taka-Lappia
T.I.Itkosen kirjasta "Suomen lappalaiset vuoteen 1945" (toinen osa) löytyy pitkä kuvaus saamelaisten taudeista ja parannustavoista ja muistakin tavoista ja uskomuksista.
Tässä vielä muita kirjoja:
Paulaharju, Samuli: Lapin muisteluksia
Schefferus, Johannes: Lapponia eli Lapin maan ja kansan uusi ja todenmukainen kuvaus, jossa esitetään paljon tähän asti tuntemattomia tietoja lappalaisten alkuperästä, taikauskosta ja - menoista, ravinnosta, elintavoista ja askareista, samoin eläimistä ja eri metalleista, joita on heidän...
Sinulle olisi pitänyt lähteä muistutus maanantaiaamuna. En ole kuullut ongelmista maanantaiaamuna, joten ole hyvä ja tarkista seuraavat asiat:
- Sähköpostisi on tallennettu järjestelmään oikein. Tiedoissa voi olla vain yksi sähköpostiosoite.
- Sähköpostisi saapuneet-kansio ei ole täynnä.
- Roskapostisuodattimesi ei ole ohjannut viestiä roskapostiin.
Kirjaston viestit tulevat seuraavista osoitteista:
- circadm@www.helmet.fi (varausilmoitukset, eräpäivätiedotteet, muistutukset)
- exporter@www.helmet.fi (perinteisestä HelMetistä lähetetyt viitelistat)
- iii@kirjtuo2.helmet.fi (Encoresta lähetetyt viitelistat)
Nämä osoitteet ovat muuttuneet maaliskuun lopussa, joten roskapostisuodatin saattaa vaatia päivittämistä.
”Nuoruustango” on käännetty ruotsiksi. Se löytyy Sinikka Sokan CD-levyltä ”Dikt och dans” (Schildt, 2010) Lars Huldénin käännöksenä nimellä ”Ungdomstango”. Sanat ovat myös Huldénin käännöksiä sisältävässä nuottikirjassa ”Sånger för scen och kabaré till text av Lars Huldén: för en eller flera röster med pianoackompanjemang” (Schildt, 2002).
Jos kumpaakaan ei ole lähikirjastossasi, voit tilata ne kaukolainana muualta. Kannattaa kysyä kaukolainan mahdollisuutta ja hintaa omasta lähikirjastosta. Mikäli haluat ostaa jommankumman ihan omaksi, laittamalla teosten nimet Googleen löydät verkkokauppoja, joissa ne ovat kaupan.
Ruotsalainen Marinshopen ylläpitää verkkosivuillaan moottorien mallihakemistoa. Sivuston osoite on http://www.marinshopen.se .
Suzuki-moottorin tunnistamiseen tarvitaan sarjanumeron lisäksi sen edessä oleva kirjainyhdistelmä (DT tai DF). Sarjanumeron ensimmäinen osa ilmoittaa vuosimallin, mutta sen lisäksi täytyy tietää moottorin väri.
Sivustolla on autenttisia kuvia, jotka helpottavat haun etenemistä.
Alla oleva osoite vie suoraan Suzuki-moottorien aloitussivulle.
http://www.marinshopen.se/Motorer/OmMotorer/Suzuki/Fastställmotornummer…
