Äänet ovat nykyään matalammat, sillä puhetyylinä suositaan matalampaa ääntä. Matalaa ääntä pidetään kauniina. Vanhoissa elokuvissa näyttelemisen piti näkyä ja kuulua.
Tästä aiheesta enemmän sivulla
http://yle.fi/alueet/lahti/2011/03/kimittava_aani_madaltui_vakuuttavaks…
Jakamattoman kuolinpesän osakkailla on yhteishallinto, mikä tarkoittaa yksimielisiä päätöksiä. Myös korjaustoimien ja niistä koituvien kustannusten osalta kuolinpesän osakkaiden tulisi päästä yksimielisyyteen. Laki 24.fi -sivuston keskusteluista löytyvästä artikkelista "Omakotitalon kustannusten jakaminen omistajien kesken" voisi olla sinulle apua: http://www.laki24.fi/keskustelu.php?id=37086
Muita lähteitä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8954663
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4256250#comment-22442128
http://www.taloustaito.fi/Page/f384148a-ef8b-4b41-acfb-196605f90a36.asp…
http://www.suonio.com/perhe-%20ja%20perintooikeus.htm
Juuri näin on, kirja on uusi ja vasta tulossa kirjastoihin. Sen voi varata, kun kirjastojen kappaleet näkyvät Helmet-verkkokirjastossa. Tähän ei todennäköisesti mene viikkoa, paria kauempaa.
Kirjastokorvauksia myöntää Taiteen keskustoimikunta. Tietoa apurahasta sekä hakulomake löytyy osoitteesta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/ kohdasta "kirjallisuus" ja "kirjalilijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat".
"Hakijalta edellytetään vähintään yhtä julkaistua teosta. Apurahaa koskevia hakemuksia käsiteltäessä kiinnitetään huomiota aikaisempaan tuotantoon ja nykyiseen luovaan työvaiheeseen sekä työsuunnitelmaan."
Vuoden 2011 hakuaika on päättynyt 31.1.11.
Kannattaa lukea myös Apurahan hakijan opas: http://edmund.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp?WCI=wciEDM_Downloa…
Säätiöpalvelun sivuilta löytyy apurahoja ja avustuksia myöntäviä säätiöitä ja muita tahoja:
http://www.saatiopalvelu.fi/fi/
Muita lähteitä:
http://www....
Heikki Tarman artikkelissa Keidas kaupungin keskustassa, Karjalainen, 06.05.2003, s. 13 kerrotaan, että Koskisaari (Ilosaaren aiempi nimi vielä 1800-luvun alkupuoliskolla) oli kaupungin järjestysmiehen August Johnssonin kalastuspaikka. Hän halusi, että saarta ryhdytään kutsumaan Lystsaareksi, mikä nimi juurtui puhekieleen. Järjestysmiehen kouluaikaisen liikanimen mukaan sitä kutsuttiin myös Pukkisaareksi. Nimi muuttui Ilosaareksi, kun maistraatti alkoi käyttää tätä nimeä. Ilosaaren huvielämästä kerrotaan artikkelissa myös, että siellä on jo 1800-luvun jälkipuoliskolla ollut huvikatos, sauna ja uima- ja kylpylaitos, jonka rappeuduttua rakennettiin uusi uimalaitos v. 1948.
Niskasaari on viereinen saari, jolla Pielisjoen linna sijaitsee.
Näin...
Asiaa kannattaa kysyä suoraan lähimmästä kirjastosta.
HelMet-kokoelmaohjelman mukaan kirjastot ottavat lahjoituksina vastaan harkinnan mukaan sellaista tarvitsemaansa aineistoa, jota niillä ei ole omissa kokoelmissaan. Henkilöt, jotka haluaisivat lahjoittaa vanhempaa aineistoa, voivat ottaaa yhteyttä Pasilan seudulliseen HelMet-kirjavarastoon.
Kysyin asiaa Suomen Näytelmäkirjailijoidenliiton kirjastosta. Valitettavasti näytelmän ja dialogin kirjoittamisesta ei ole olemassa mitään perusteosta. Tiedot pitää noukkia sieltä täältä tai hakeutua jollekin kurssille.
Tilastot kertovat, että kirjastojen käyttö lisääntyi 1990-luvun laman aikana. Kansanterveyslaitoksen vuonna 1999 tekemän Lama ja terveys –tutkimuksen mukaan myös vapaa-ajan liikunta lisääntyi 1990-luvulla:
http://www.slu.fi/lum/14_99/uutiset/tuore_tutkimus-lama_ei_lannist/
Koko teos on nimeltään Lama ja terveys : aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK) -aineiston 7-vuotisseurantatutkimus 1989/90-1997 : tutkimuksen toteutus ja perustaulukot / Riitta Luoto, Satu Helakorpi, Antti Uutela)
Muita aiheeseen liittyviä kirjoja ainakin alla olevat:
- Pankkikriisin pitkä varjo : Suomen 1990-luvun pankkikriisin yhteiskunnallinen tilinpäätös / toim. Santtu Turunen, Taisto Kangas (2011)
- Lamakirja : näkökulmia 1990-luvun talouskriisiin ja sen...
Kirjaston aineistoa poistetaan seuraavin perustein: aineiston huono kunto, sisällön vanhentuneisuus ja käytön puute. Osa huonokuntoisesta aineistosta menee suoraan paperinkeräykseen. Osa poistetusta kotimaisesta kirjallisuudesta lähetetään Varastokirjastoon. Varastokirjasto on valtion ylläpitämä valtakunnallinen kotimaista kirjallisuutta keräävä ja säilyttävä kirjasto, jonka tehtävä on kaukolainata kokoelmaansa. Suurempia poistomyyntejä järjestetään Varkauden kirjastossa muutaman kerran vuodessa.
Poistomyynnin jälkeen osa aineistoa jätetään odottamaan seuraavaa poistomyyntiä, osa laitetaan paparikeräykseen. Poistettu aineisto järjestetään pääluokittain ja kootaan varastoon. Tilaa poistetuille ei ole ruhtinaallisesti, vaan kirjat pakataan...
Ilta-aurinko kappaleen nuotti löytyy ainakin seuraavasta nuottijulkaisusta:
Somerjoki, Rauli Badding
Tähdet, tähdet : Rauli Badding Somerjoen lauluja
Love Kustannus, 1992
ISBN: 951-9377-30-1
Ota yhteyttä Valkealan kirjastoon, joko puhelimitse 020 615 4516 tai sähköpostilla: kirjasto.valkeala@kouvola.fi ja ilmoita että et tarvitse kirjaa. Näin joku toinen voi saada kirjan heti luettavakseen.
Internet-lähteiden mukaan tällä hetkellä vanhin elossa oleva olympiavoittaja on 23. syyskuuta 98 vuotta täyttänyt unkarilainen Sándor Tarics, joka edusti maansa voittoisaa vesipoolojoukkuetta Berliinin kesäolympialaisissa 1936. Kansainvälinen olympiakomitea ei "tietojen puutteessa" ole virallisesti vahvistanut tätä, mutta Hungarian Ambiance -verkkosivuston mukaan maailman tunnetuimmaksi olympiatilastonikkariksi mainittu David Wallechinsky on vahvistanut tiedon paikkansapitävyyden.
http://www.hungarianambiance.com/2011/08/world-oldest-living-olympic-ch…
http://www.hungarianambiance.com/2011/09/sandor-tarics-oldest-living-ol…
http://en.wikipedia.org/wiki/S%C3%A1ndor_Tarics
HelMet-haku on jokin aika sitten uusittu ja joitakin ongelmia on ilmennyt. Toisinaan varatessa tulee Proxy error -ilmoitus. Tällöin on yleensä kyse siitä, että joitakin nimekkeitä ei voi varata Firefox-selaimella uudessa HelMet-haussa. Muilla selaimilla varaaminen toimii normaalisti ja Firefoxissakin ongelma esiintyy satunnaisesti.
Joidenkin asiakaspalautteiden mukaan varaaminen onnistuu, kun kirjautuu ensin sisään omiin tietoihin.
Varausongelman esiintyessä voi siis joko kirjautua ensin omiin tietoihin tai käyttää muuta selainohjelmaa.
Tässä muutama mahdollinen teos:
- Graphic designer's print + color handbook
- Color graphics : the power of color in graphic design
- Digital colour : for the internet and other media
- The big book of color in design
- Julkaisijan käsikirja
- Huom! : visuaalisen viestinnän käsikirja
- Designer's guide to color
- Visuaalinen viestintä, monialainen tulevaisuus
- Ideakirja mainonnan suunnittelijoille
Kolikoiden arvoon vaikuttaa suuresti niiden kunto, joten näkemättä rahaa siitä on vaikea antaa arviota. Lisätietoa saa erilaisista numismatiikkaa ja rahojen arvoa käsittelevistä teoksista, esim. Erkki Borg, Rahan väärti, 1980. Kannattaa myös muistaa, että alan liikkeissä on paras asiantuntijuus tällaisissa täsmällistä tietoa vaativissa kysymyksissä. Alkuun pääsee esim. Suomen Numismaatikkoliiton sivulta http://www.numismaatikko.fi/ .
Suomen sanojen alkuperä -sanakirjan mukaan surra-sana on vanhaa perua, sana esiintyy mm. Agricolan kielessä. Sillä on suomen murteissa ja lähisukukielissä (mm. virossa) sellaisia merkityksiä kuin kuolla, puutua, turtua, kangistua (jäsen).
Myös Nykysuomen etymologisen sankirjan mukaan surra-sanan alkuperäinen merkitys on kuolla. Merkitys 'olla surullinen, murehtia' taas on uudempaa kehitystä ja sekaantunut germaanisperäiseen surku-sanaan.
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au… löytyy useita Tennysonin runoja, mutta kysymääsi ei ole niiden joukossa. Suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista, eikä Tennysonilta ole edes julkaistu yhtään kokonaista teosta. On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin, mutta todennäköisesti runoa ei ole julkaistu suomennettuna.
Rovaniemen kaupunginkirjastolla kokoontuu tällä hetkellä kaksi lukupiiriä. Ensimmäinen, Anja Grönholmin (puh. 050-323 7674, anja.g@suomi24.fi) lukupiiri aloitti toimintansa jo viime keväänä. Lukupiiri kokoontuu edelleen noin kolmen viikon välein torstai-iltaisin klo 18-20 pääkirjaston yleisön kokoushuoneessa. Mukana tapaamisissa on käynyt säännöllisesti viitisentoista innokasta lukijaa, jotka itse ovat sopineet luettavat kirjat. Jos lukupiiri kiinnostaa, niin tervetuloa mukaan seuraaviin tapaamisiin! Loppusyksyllä on jäljellä seuraavat kokoontumiset luettavine kirjoineen:
to 3.11. Enni Mustonen: Lapinvuokko
to 24.11. Minna Canth: Hanna ja Kauppa-Lopo
to 15.12. Szynborska Wislawa: Ihmisiä sillalla
Toinen lukupiiri on Timo K. Mukka -seuran...
Kiitos yhteydenotostasi! Suomessa ei tietojeni mukaan julkaista mitään erityisesti 9–14-vuotiaille pojille suunnattua lehteä. Useimmat Suomessa ilmestyvistä, tarkoittamallesi ikäryhmälle soveltuvista lehdistä suunnataankin molemmille sukupuolille. Esimerkiksi PTK – poikien ja tyttöjen keskuksen ja Suomen Lähetysseuran julkaisema JiiPee (http://jiipeenetti.fi/) on tarkoitettu 8–13-vuotiaille, ja Koululaista (http://koululainen.fi/) tehdään lähinnä 7–12-vuotiaille tytöille ja pojille. Luonto-Liitto ry:n Sieppo-lehti (http://www.sieppo.fi/) on puolestaan suunnattu 6–12-vuotiaille lapsille.
Poikien keskuudessa ovat suosittuja etenkin erilaiset autoilu-, peli- ja harrastelehdet. Viimeisimpien Kansallisen Mediatutkimuksen tulosten (http://www....