Urdineasta Italiasta Kobaridiin Sloveniaan on matkaa alle 50 kilometriä. Autolla ajaen matka kestää noin tunnin. Junayhteyttä kaupunkien välillä ei ole eikä ilmeisesti bussiyhteyttäkään. Ainoiksi matkustustavoiksi jää joko taksikyyti tai auton vuokraus.
Caporetton taistelua on käyty Sočan laaksossa. Taistelun kuvaukseen ja rintamakarttaan voi perehtyä joko englanninkielisillä tai saksankielisillä Wikipedia-sivustoilla. Ks. seuraavat linkit:
http://de.wikipedia.org/wiki/Zw%C3%B6lfte_Isonzoschlacht
http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Caporetto
Kobaridissa lienee useitakin sotamuistomerkkejä. Seuraavassa joitain linkkejä:
- Soca-joen ylittävällä sillalla ensimmäisessä maailmansodassa kuolleiden muistomerkki
http://www.realtravelmag.com/...
Suomalaiset sukunimet -teoksessa Askolin-nimen katsotaan olevan kansainvälisempi versio Askola-nimestä. Askolan taustalla on Karjalassa jo 1500-luvulla käytetty miehennimi Asko sekä Luumäen ja Nuijamaan Askola-kylännimet. Askola tunnettiin kuitenkin nimenä keskiajalla myös Satakunnassa ja Lounais-Hämeessä, se voi olla myös läntistä germaanista vaikutusta. Tällöin sen pohjana olisi muinaissaksalainen nimiperhe Asi, Aso, Asik, Asicho, Asila, Asca, Asco, Aske ym.
1600- ja 1700-luvulla moni suomalainen nimi muukalaistettiin italialaisten ja ranskalaisten mallien mukaiseksi, ja tällöin Askolasta on ilmeisesti tullut Askolin.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Suomalaiset sukunimet (Weilin+Göös, 1993)
Hei,
esimerkiksi seuraavista teoksista löytyy tietoa kysymyksiin:
Jermo, Aake: Kun kansa eli kortilla. Hki: Otava, 1974 ISBN 951-1-01651-2
Utrio, Meri & Utrio, Untamo: Pois pula, pois puute. Hki: Tammi, 1994
ISBN 951-31-0341-2
Elämäni vuodet: ajankuvia vuosilta 1937-1957. Povoo WSOY, 1987
ISBN 951-0-14519-6
Suomen historia: osa 7: itsenäisyyden alku.Hki: Weilin+Göös, 1987
ISBN 951-35-2496-5
ystävällisin terveisin Greta Mäkinen/Kemin kaupunginkirjasto
Kysymykseen ei pysty antamaan aivan tyhjentävää vastausta. Napoleonin sotien sekä Krimin sodan aikaisista asepuvuista löytyy kuvamateriaalia, mutta välissä oleva suhteellisen rauhan kausi on niukempi. Jotakin kuitenkin pystyy kirjallisuudesta päättelemään.
Aikakauden venäläiset jalkaväen asepuvut vaihtelivat sen mukaan oliko kyseessä kaarti, krenatöörit, fusilieerit, rakuunat tai linjajalkaväki, vaikka funktionaalisesti ne olivatkin meidän näkökulmastamme jalkaväkeä. Matti Närhi kertoo Venäjän varuskuntajoukkoina Suomessa toimineen erilaisten linnoitusjoukkojen lisäksi 1840-luvulle asti 23. jalkaväkidivisioona. Oletettavasti sen rykmentit olivat linjajalkaväkeä.
Venäläisen jalkaväen asetakin väri oli vanhastaan tummanvihreä. Kaulukset ja...
Yleisten kirjastojen luokitusjäjestelmään (YKL) voi tutustua Internetin kautta osoitteessa http://ykl.kirjastot.fi/. Valitsemalla yläreunan valikosta "luokat" saa näkyviin listauksen luokista numerojärjestyksessä selityksineen, ja kohdasta "hakemistosanat" saa puolestaan aiheiden mukaisen listan, josta näkee, mihin luokkaan mikin aihe kuuluu.
Tornion kirjaston aineistoa on mahdollista selata netissä osoitteessa http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=find2&sesid=1313056738. Hakuja voi tehdä tekijän, teoksen nimen tai aiheen perusteella, ja halutessaan hakua voi rajata esim. kielen tai aineistolajin (kirja, lehti, cd-levy jne.) perusteella. Löytyneet teokset -sivulta pääsee Saatavuus-saraketta klikkaamalla katsomaan, missä kirjastoissa...
Useat kirjastot tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuden kaukolainoihin (ruotsiksi fjärrlån), joissa asiakkaan haluama kirja tai sen kopioita tilataan toisesta kirjastosta, joka saattaa sijaita jopa toisessa valtiossa. Kannattanee olla yhteydessä omaan lähikirjastoon Ruotsissa ja tiedustella tarkemmin, millaisia kaukolainakäytäntöjä siellä on.
Kyllä on, tällainen laite on Helsingissä Pasilan ja Töölön kirjastoissa sekä Kohtaamispaikan neuvontapisteessä. Pasilan laitteen voi varata puhelimitse tai varausjärjestelmän kautta, Töölön ja Kohtauspaikan puhelimitse. Ohjeet ja lisätietoa:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/ajankohtaista/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/tietokoneet/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/
Kyllä voi. Pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta voit tilata kirjoja ja muutakin kirjastojen aineistoa osoitteesta
http://www.helmet.fi/
Tarvitset Helmet-kirjastojen kirjastokortin ja tunnusluvun. Hae tietokannan kautta teos, jonka haluat varata ja napsauta linkkiä "varaa". Kirjoita ylempään ruutuun kirjastokorttisi numero ja alempaan tunnuslukusi. Valitse haluamasi noutokirjasto ja paina jatka. Varaus on nyt tehty ja saapuu valitsemaasi kirjastoon muutamassa päivässä, jos kirja on paikalla jossakin Helmet-kirjastossa. Jos kaikki kirjat ovat lainassa ja muitakin varauksia jo olemassa, varauksen saapuminen vie tietysti kauemmin. Varauksen saapumisesta noutokirjastoon ilmoitetaan kirje- tai sähköpostitse. Aikuisten aineiston varaaminen...
Nimimerkki Walter Rae eli oikealta nimeltään Valto Tynnilä on säveltänyt ja Aki Saarni sanoittanut laulun, joka alkaa näin: Muistat varmaan oman armaan äidin hiukset nuo. Kappale on vuodelta 1935 ja nimeltään Hopeahiukset.
Valssin ovat levylle laulaneet ainakin Eugen Malmsten, Veikko Tuomi ja Erkki Junkkarinen. Tietoa Metrotyttöjen esityksestä ei löytynyt.
Sanat löytyvät nuottijulkaisusta nimeltä 20 suomalaista ikivihreätä 2 (1977). Julkaisu on mm. Varkauden kirjaston kokoelmista lainattavissa.
Tiedot ovat peräisin Suomen kansallisdiskografia Violasta ja Yleisradion Fono-tietokannasta:
https://viola.linneanet.fi/
http://www.fono.fi/
Nykysuomen sanakirja esittää kaikki kolme sanaa lähes toistensa synonyymeinä. Sanojen merkitykset ovat osittain päällekkäiset, ja erot ovat hiuksenhienot. Iva on pilkkaa, johon liittyy ylimielisyys ja halveksunta. Iva voi olla suoraa tai epäsuoraa. Ironia on nimenomaan ivan epäsuora muoto. Nykysuomen sanakirjan mukaan ironialla eli epäsuoralla ivalla ”pyritään paljastamaan vikoja, puutteita ja epäkohtia saattamalla ne naurunalaisiksi siten, että ne esitetään päinvastaisina, muka positiivisina ominaisuuksina”.
Ironialle tyypillistä on, että sanotaan toista mitä tarkoitetaan. Suorassa ivassa taas sanotaan asiat niin kuin tarkoitetaan. Wikipediassa ironia määritellään seuraavasti: ”Ironia on ilmaisumuoto, jossa todellinen merkitys ja...
Aktiivinen osallistuminen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaan voidaan laskea lisäansioksi, jonka perusteella reserviläinen voidaan erityisissä tapauksissa ylentää, vaikka koulutus- ja osaamisvaatimukset eivät täyttyisikään. Sama lisäansioperuste voidaan katsoa ylentämisperusteeksi vain kerran.
(Pääesikunnan henkilöstöosaston määräys: Reserviin tai varareserviin kuuluvan asevelvollisen ylentäminen (30.12.2009)
http://www.reservilaisliitto.fi/files/6565/PVHSM_HENKILOSTOALA_034_V1.p…
Edellä mainitussa asiakirjassa todetaan myös: "kaikki PV:n johtamat vapaaehtoiset harjoitukset sekä PV:n Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä (MPK) tilaamat ja johtamat sotilaalliset koulutustapahtumat lasketaan täysimääräisesti...
Kyllä Helmet-kirjastojen verkkopalveluissa käyttäjätunnuksena on edelleen kirjastokortin numero. Mikäli ongelma jatkuu ja salasananne kuitenkin toimii lainausautomaateissa, kannattanee olla yhteydessä lähimpään Helmet-kirjastoon, jotta asiaa voidaan tutkia lähemmin.
Mitään yleisiä, kaikkia Suomen kirjastoja koskevia käyttösääntöjä ei ole olemassa. Kukin kirjasto tai kirjastokimppa määrittelee esimerkiksi aineistonsa laina-ajat ja huomautusmaksujen suuruudet itse parhaaksi katsomallaan tavalla. Kunkin kirjaston tai kirjastokimpan käyttösäännöt selviävät joko kyseisen kirjaston nettisivuilta tai suoraan kirjastosta kysymällä.
Tällaista sääntöä ei ole. Toisin sanoen asiakas ei voi vaatia mihinkään sääntöön vedoten, että näin tulisi toimia. Kirjaston henkilökunnalla on kuitenkin harkintaoikeus pienten maksujen osalta. Jos asiakkaalla on mielestään pätevä syy saada varauksensa ilman varausmaksua, pyyntö kannattaa esittää virkailijalle. Harkintansa mukaisesti hän voi siihen suostua.
Fascinator-sana on alun perin tarkoittanut englannin kielessä kevyttä kudottua tai virkattua päähuivia. 1970-luvun tietämillä sana painui unohduksiin, kunnes palasi uudessa merkityksessä. Sana on samaa perua kuin englannin fascinate (lumota, kiehtoa) ja tulee latinan samaa tarkoittavasta sanasta fascinatus.
Hatuke-sanan alkuperää koskevaa tietoa en onnistunut löytämään. Kannattaa kysyä asiaa suoraan Kielitoimistosta esim. soittamalla neuvontapuhelimeen. Yhteystiedot ja palveluajat: http://www.kotus.fi/index.phtml?s=214.
Lähteet:
http://nancyfriedman.typepad.com/away_with_words/2009/11/word-of-the-we…
http://en.wikipedia.org/wiki/Fascinator
http://www.etymonline.com/index.php?term=fascinate
Kiinan kielen kirjoitusjärjestelmä ei perustu kirjaimiin vaan merkkeihin. Jokainen merkki tarkoittaa kokonaista tavua ja kullakin tavulla on jokin merkitys. Merkkejä on yhteensä kymmeniä tuhansia.
Kuitenkin on sivustoja, joilta löytyy eurooppalaisia nimiä valmiiksi käännettyinä kiinaksi tai sivustoja, joilla voi käännättää nimen kiinaksi. Ks. muun muassa seuraavat linkit:
http://kiinaseura.lasipalatsi.fi/tietoa/nimia00.html
http://www.chinese-tools.com/...rch.html
Muut lähteet:
http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Chinese_writing?uselang=fi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinan_kirjoitusj%C3%A4rjestelm%C3%A4
Televisiolähetykset alkoivat Kambodzassa vuonna 1966 ja jatkuivat vuoteen 1975, jolloin tv-studiot tuhottiin. Ohjelmista en valitettavasti onnistunut löytämään tarkempaa tietoa. Cambodian Center for Independent Median vuonna 2009 julkaistussa raportissa (http://www.scribd.com/doc/52678581/Enhancing-Independent-Media-in-Cambo…) kerrotaan, että televisio toimi hallituksen tiukassa valvonnassa. Samaan aikaan länsimaisten toimittajien pääsy maahan kiellettiin ja vuonna 1972 National Radio of Cambodia lähetti ainoastaan vanhojen musikaalien ja draamojen uusintoja pelätessään rikkovansa uutta, kiristynyttä lainsäädäntöä.
Kambodzan mediahistoriasta löytyy englanninkielinen artikkeli Wikipediasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Media_of_Cambodia....
"Oppineen neidin" oletetuksi ilmestymispäiväksi on ilmoitettu 15.8. ja "Tuonelan joutsenen" ilmestymispäiväksi 4.8. Noin kahden viikon päässä ilmestymispäivästä alkaa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa olla lainattavissa olevia kirjan kappaleita, jolloin kirjan varauksia aletaan ottaa vastaan, myös puhelimitse ja tietoverkoitse.
Lähde : Fennica, Suomen kansallisbibliografia
Nimi Koskinen esiintyy jo 1500-luvun lähteissä Karjalassa, 1600-luvulla myös Savossa. Nimi yleistyi etenkin 1800-1900 -lukujen vaihteessa, jolloin siihen asti sukunimettömät länsi- ja keskisuomalaiset ottivat itselleen nimen. Vuoden 1906 nimensuomennosten yhteydessä fors ("koski")-alkuisia sukunimiä suomennettiin myös Koskiseksi.
Väestörekisterin mukaan Suomessa on 17216 Koskinen-nimistä henkilöä. Näistä 9006 on miehiä, 8923 naisia.
