Joensuun Sirkkalan puistossa oli 2.6. - 28.8.2006 ympäristötaidenäyttely nimellä Joen 3. ulottuvuus -kuvataidepuisto. Nämä kaiverretut kivet ovat ilmeisesti Marja Kanervon teoksesta "Nimetön", ja ne on jätetty paikoilleen.
Sanomalehti Karjalaisen artikkelissa 2.6.2006, s. 19 kerrotaan:
"Tämä teos oikeastaan oli täällä, kun tutustuimme puistoon viime syksynä. Minä vain merkitsin sen, että katsoja huomaisi paikan, kertoo taiteilija. Kanervo on lisännyt kahteen jokeen vievään kiviportaikkoon yhden portaan kuhunkin. Juuri mikään ei ole muuttunut, mutta maan, ilman ja veden liitto näkyy teoksen huomaavalle katsojalle uudella tavalla."
Karjalainen 2.6.2006, s. 19
(Mikko Nortela: Pintaa syvemmältä ja pilviä kohti.)
Sähkökirjan lainaamiseen Vaski-kirjastoista tarvitaan kirjastokortti sekä nelinumeroinen PIN-koodi. Lukemista varten tietokoneeseen täytyy asentaa Adobe Digital Editions (ADE) -lukuohjelma, jonka voi ladata ilmaiseksi osoitteesta http://www.adobe.com/products/digitaleditions/. Jos haluat siirtää kirjan lukulaitteelle, tarvitset Adobe ID-tunnuksen, jonka saa samalta internet-sivulta kuin ADE-ohjelman. Jos haluat lukea kirjoja älypuhelimella, saatat tarvita ADE-ohjelman lisäksi merkkikohtaisesti muitakin ohjelmia.
Kun haluat lainata kirjan, mene Vaski-verkkopalveluun http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=….
Sähkökirjat löydät Vaskin hakusivun aineistolajiriviltä kohdasta "valitse". Valitse "sähköinen...
Kappale Intiaanin lemmenkutsu (Indian love call) on alunperin operetista Rose Marie. Siitä on tehty kaksi elokuvaversiota: W. S. Van Dyken ohjaama Rose-Marie (1936), jossa naispääosaa esitti Jeanette McDonald, ja Mervyn LeRoyn Rose Marie (1954), naispääosassa Ann Blyth. Mahtaisikohan jompikumpi näistä olla etsitty "intiaanin lemmenkutsun naispääosan esittäjä"?
Van Dyken Rose-Marien Suomen ensi-ilta oli 30.8.1936. Elonet-tietokannan mukaan se on esitetty TV1:n ohjelmistossa 17.11.1995. LeRoyn Rose Marie sai Suomen ensiesityksensä 18.3.1955. TV1 on esittänyt sen kahdesti, 23.7.1971 ja 25.3.1980.
Kaikki Joensuun seutukirjaston Jokunen-aineistorekisterissä olevat lainattavat aineistot ovat varattavissa internetin kautta. Tarvitset kirjastokorttisi numeron ja tunnuksen, jonka saat henkilökohtaisesti kirjastosta. Aineistorekisteri löytyy osoitteesta: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 . Siellä on erilaisia hakutapoja, joilla voit aineistoa esim. kirjoja etsiä, yksinkertaisin tekijä- tai nimekehaku kirjan tekijän tai nimen mukaan. Rekisteriä voi selailla ilman tunnuksiakin, mutta varaamiseen ja omien lainojen itse uusintaan tarvitaan mainitsemani tunnukset. Varaus kohdistuu myös paikalla olevaan aineistoon ja samalla koko seutukirjaston aineistoon. Noutopaikaksi voit valita tietysti sitten sen kirjaston, mistä varatun kirjan haet, ja...
Justiina on Justinuksen, Justinin ja Justuksen sisarnimi, ja sen rinnakkaismuotoja ovat Justina ja Justine. Näiden nimien lähtökohtana on latinan sana iustus, joka tarkoittaa "oikeamielistä, rehellistä". Suomalaisessa almanakassa Justiina oli 16. kesäkuuta vuosina 1705-1928. Päivämäärä viittaa hunnien Mainzissa Saksassa 400-luvulla surmaamaan sikäläisen piispa Aureuksen Justina-sisareen. Muita tunnettuja Justinan muistopäiviä ovat 26.9. (legendan mukaan Nikomedeiassa Vähässä-Aasiassa 300-luvun alussa kuolleen tämännimisen marttyyrin mukaan) ja 7.10. (300-luvun alussa Padovassa Pohjois-Italiassa surmatun neitsytmarttyyri Justinan muistoksi). Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimi on edelleen lokakuun toisena päivänä.
Justiina oli melko...
Kyseinen kirja löytyy seuraavista pääkaupunkiseudun kirjastoista:
Kansalliskirjastosta, josta sitä ei saa kotilainaksi - voi käydä lukemassa.
Museovirastosta, Sturenkatu 2a, 1 kpl, jota ei saa kotilainaksi - toinen kpl, jonka voi lainata. Kokoelma on B A Sarjat Lahti Lahden museo- ja taidelautakunta Piirteitä 17.
Sellaista aineistoa, joka löytyy pääkaupunkiseudun erikoiskirjastoista, ei kaukolainata Vantaalle, vaan asiakkaan on itse käytävä ko. kirjastossa.
Pasilan kirjastossa on kaksi vuokrattavaa tilaa, auditorio ja Oppisoppi. Vuokra kummassakin on 35 euroa/tunti. Oppisoppi taitaa tosin olla tarpeisiinne liian pieni, sillä paikkoja on ainoastaan kahdeksan. Varaukset voi tehdä soittamalla virastomestarille numeroon 09-31085312. Samalla selviää varaustilanne. Tarkemmat tiedot löytyvät sivulta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/tilat/
Rikhardinkadun kirjastosta voi vuokrata kokoushuonetta. Hinta on 20€/tunti. Vapaita aikoja voi tiedustella numerosta 09-31085709.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/rikhardinkatu/tilat/
Töölön kirjastosta voi vuokrata Mika Waltari –salia. Hinta on 20€/tunti. Varaukset tehdään puhelimitse numerosta 09-31085025.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/kokoustilat/
Tiedot...
Kysymykseesi ei taida olla ihan helppoa vastata muutamalla sanalla. Sinun kannattaisi tutustua esimerkiksi kirjaan
Tuomela, Pekka: Tee itse hifikaiuttimia
jossa on kuudentoista sivun mittainen luku "Bassotoiston periaatteet".
Myös esimerkiksi seuraavalta sivulta löydät tietoa siitä, mitkä tekijät vaikuttavat kaiuttimien toistoalueeseen:
http://www.students.tut.fi/~jmikkola/hifiopas/kaiuttimet.html#johdanto
Karkeasti voisi ehkä sanoa, että suurikartioinen kaiutinelementti jyhkeässä kotelossa tuottaa voimakkaan bassotoiston, mutta nykyisin myös yhä pienemmillä kaiuttimilla pystytään tuottamaan entistä parempaa bassotoistoa.
Tässä muutama katkelma em. Tuomelan kirjasta:
Matalien äänten toisto asettaa kaiuttimelle erityisvaatimuksia....
Väinö Riikkilä Seura päivittää listoja noin kuukauden sisällä, mutta nyt netissä olevat listat ovat voimassa, eikä muutoksia tule paljon.
http://www.vainoriikkilaseura.fi/lista.pdf
Käytettävissäni olleista sitaattisanakirjoista en lausetta onnistunut löytämään eikä Hammarskjöldin omia teoksia myöskään juuri nyt ollut paikalla, mutta ainakin oheisten sitaattihakemistojen mukaan se on peräisin Hammarskjöldiltä:
http://thinkexist.com/quotation/never_measure_the_height_of_a_mountain_…
http://www.quoteland.com/author/Dag-Hammarskjold-Quotes/755/
http://www.1-famous-quotes.com/quote/23739
http://www.goodreads.com/quotes/show/335147
http://www.quotesdaddy.com/quote/208733/Dag+Hammarskjold/never-measure-…
Pitäisin siis tätä tietoa varsin varmana.
Kuntien- ja kaupunginkirjastojen lainatuimmista kirjoista ei ole koostettu yhtä yhteistä tilastoa. Myöskään tilastoa kaikkien aikojen lainatuimmista kirjoista Suomessa ei ole saatavilla. Jotkut kirjastot saattavat julkaista listoja lainatuimmista ja/tai varatuimmista teoksista. Kaikki kirjastot eivät näin kuitenkaan tee. Kirjastojen varatuimmat teokset ovat pitkälti samoja kuin myydyimmät teokset, jotka löytyvät Kirjakauppaliitto ry:n Mitä Suomi lukee -listauksesta: https://kirjakauppaliitto.fi/kirja-ala-suomessa/mita-suomi-lukee/
Tässä listassa on tutkittu myydyimpiä ja uudelleen painetuimpia teoksia vähän pidemmältä ajalta: Myydyimmät teokset (2000-luvun alku):http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/030307/113620426400…...
Kirjastojen tietokoneet ovat jatkuvassa käytössä ja sen vuoksi tietysti likaantuvat - ja vaativat puhdistusta.
Mitään yleistä ohjeistusta puhdistuksesta ei ole. Jokainen kirjasto huolehtii siitä, että oman kirjaston koneet ja niiden osat ovat siistissä kunnossa.
Asiakas voi myös halutessaan pyytää henkilökuntaa puhdistamaan esim. likaisen näppäimistön.
Kyseessä on todennäköisesti Sami Myllyniemen tutkimus Aika vapaalla - nuorten vapaa-aikatutkimus 2009. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat 10 - 29 -vuotiaat suomalaiset. Tutkimuksen tulokset ovat sen suuntaisia kuin kysymyksessäsi kuvasit. Tutkimus on luettavissa internetissä ja se löytyy sekä Helsingin kaupunginkirjastosta että yliopiston kirjastosta.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Nuoriso/nuorisoasiain_neu…
Lehdistöhistoriaa käsitteleviä teoksia löytyy esimerkiksi Turun ja lähialueiden kirjastojen Vaski-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1317367334&ulang=… käyttämällä laajaa hakua ja hakemalla asiasanoilla lehdistö ja historia ja suomi. Voit kokeilla myös hakua sanomalehdet ja historia ja suomi, tai pelkästään asiasanahakua Turun sanomat.
Lehdistöhistoriaa Suomessa 1905 - 1915 käsittelevät mm. seuraavat teokset:
Pietilä, Jyrki: Kirjoitus, juttu, tekstielementti (2008)
Suomen lehdistön historia (1988)
Tommila, Päiviö: Sanomia kaikille : Suomen lehdistön historia (1998)
Turun historiallinen arkisto 28 (1973)
Turun Sanomien historiaa käsittelevät mm. seuraavat kirjat:
Kalpa, Harri: Sanansaattajana Auran...
Kuvauksen perusteella kyseessä lienee Steven Saporiton ja Zach Shafferin ohjaama SqueezeBox!, joka esitettiin Vinokinon oheisohjelmassa Kirjakahvilassa 2009.
Elokuvan kotisivut: http://www.squeezeboxthemovie.com/
Turun Kirjakahvilan tapahtumasivu: http://www.kirjakahvila.org/?tag=tapahtu
Julkaisusta Nakkilan historiaa kuvin ja sanoin löytyy Reino Kylänpään kirjoittama artikkeli Leistilänjärven historiaa, jossa kuvataan kyseisen järven kuivatushistoriaa. Julkaisu on lainattavissa mm. Porin kaupunginkirjastossa.
Tekstilajilla viitataan yleensä tietynlaiseen tekstien joukkoon, joilla on jotakin yhteistä. Osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=309#tekstilajirekisterijatekstilajite… löytyvä Kotuksen määritelmä kuvaa tiettyyn tekstilajiin kuuluvilla teksteillä olevan ”yhteisiä kommunikatiivisia päämääriä”. Tekstilajeja voivat olla vaikkapa uutinen, mainos, kirjallisuusarvostelu, novelli tai väitöskirja.
Tekstityypillä taas tarkoitetaan usein kielentutkimuksessa yhden tai eri tekstien sisällä olevia erilaisia esittämistapoja. Esimerkiksi osoitteesta http://www.helsinki.fi/hum/skl/ihmiset/marilat/Suomitiet/Tekstityyppi_1… löytyvissä Tuula Marilan kirjoittamiskurssiin liittyvässä esityksessä tekstityypit jaotellaan instruktiiviseen,...
Hei!
Pikaluistelusta löytyy vain muutama kirja Suomen kirjastoista
1.Luistelukoulu: ohjaajan opas pika-, taito- ja jääkiekkoluistimille.
Julk. Suomen luisteluliitto, 1984. Patero, Leena
- Kirja on vain 32 –sivuinen
2.Handbook of competitive speed skating / editor: Hank Gemser, Jos de Koning, Gerrit Jan van Ingenn Schenau; with contiributions from: Frank Bakker et al. .Lausanne: International Skating Union, cop.1999
3.Puolakka, Esa, Järvinen, Timo, Luoto, Kati: Pikaluistelukoulu , Helsinki : Suomen luisteluliitto 2002 (18 lehteä)
Tässä joitakin ehdotuksia:
Krohn, Leena: Ihmisen vaatteissa
Andersen, H.C.: Keisarin uudet vaatteet
Twain, Mark: Prinssi ja kerjäläispoika
Conlon-Mckenna, Marita: En liten hattaffär på hörnet
Roberts, Nora: Jotain uutta
Roberts, Nora: Jotain lainattua
Roberts, Nora: Jotain sinistä
Jansson, Tove: Taikurin hattu
Westerfeld, Scott: Niin eilistä
Vimma, Tuomas: Helsinki 12
Weisberger, Lauren: Paholainen pukeutuu Pradaan
Jerome K: Joutilaita mietteitä
Tuure, Leila: Hatuntekijä
Sisko on otettu almanakkaan vuonna 1929. Sisko-nimisiä naisia on tavattu jo 1800-luvulla, mutta yleinen nimestä tuli vasta 1900-luvun puolella. Yrjö Karilas suositti Siskoa käyttöön vuonna 1919, ja nimi tulikin hyvin suosituksi varsinkin 1930-50 -luvuilla, sillä nimi kuului tuolloin 40 suosituimman ensimmäisen etunimen joukkoon ja sen sai lähes 20 000 lasta. Tämän jälkeen nimen kannatus on ollut laskussa, ja 2000-luvun alussa se valittiin vuosittain vain muutamille kymmenille tytöille.
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Helsinki: Gummerus, 2007.
http://www.helmet.fi/record=b1806168~S9*fin
Vilkuna, Kustaa: Etunimet ; toimittanut Pirjo Mikkonen. Helsingissä : Otava, 2005. Painos 4. uud. laitos
http://www.helmet.fi/record...
