Pori oli saksalaisille tärkeä paitsi lentokenttänsä, myös satamansa vuoksi. Pohjois-Suomen rintamalla olleiden joukkojen huoltoliikenne kulki pääasiassa Porin kautta. Satama oli läpi vuoden käytössä paitsi kovien pakkasten talvia 1941, 1942. Saksalaisten materiaalikuljetukset ruuhkauttivat satamia, ja niille saatettiin määrätä purkukiintiöitä. Mäntyluodon osalta oli maksimipurkukapasiteetti syksyllä 1942 1000 tonnia/vrk. Saksan puolustusvoimien tuonti sen omille maa-, ilma- ja merivoimille oli Mäntyluodon osalta esimerkiksi1942 45 542 tn ja 1943 54 881 tn.
Satamassa oli työvoimapula. Siellä oli tosin perinteisesti ollut jo kauan naistyövoimaa, joka nyt lisääntyi.Lisäksi satamassa työskenteli nuoria poikia, vankeja ja sotavankeja....
Maapallon väkiluku lisääntyi melko maltillisesti vuoteen 1750 asti. 1800-luvun alkuun mennessä maailman väestö alkoi lisääntyä voimakkaasti. Tähän saakka suuri kuolleisuus tasoitti väestön kasvua. Elinajanodote oli matala ja kuolleisuusluvut suuret. Väestöä verotti mm. epidemiat, huono ravitsemus, nälänhätä, epähygieeniset elinolot ja yleinen köyhyys.
Myös Kiinassa väestö väheni n. vuosien 1200-1393 aikana jopa puolella. Syynä olivat mm. mongolien invaasio ja rutto. Ming-kaudella 1368-1644 Kiina sen sijaan kukoisti ja väestö alkoi kasvaa. Vuosina 1749-1811 väestönkasvu kiihtyi Kiinassakin entisestään.
Katso esim. http://afe.easia.columbia.edu/special/china_1950_population.htm
Kysymyksesi on varsin laaja. Lisätietoa saat alla olevista...
Eihän Aku Ankka ole poikien kirja, vaan aivan kaikkien! Aku Ankkaa voivat lukea ja lukevatkin tyttöjen ja poikien lisäksi myös aikuiset, jopa hyvinkin varttuneet.
Venäjällä 1800- ja 1900-luvun alussa käytetyistä kolikoista löytyy tietoa kirjasta Robert. P. Harris: A guidebook of Russian coins 1725 to 1982. 1983. Julkaisu on jo aika vanha, mutta kirjasta voi saada tietoa mm. siitä kuinka paljon kolikkoa on painettu ja jonkinlaisen käsityksen sen arvosta. Kirja on lainattavissa Joensuun seutukirjastosta.
Hallussasi olevien kopeekkojen arvon saat kuitenkin parhaiten selville asiantuntijalta. Suomen numismaatikkoliitolla on oma jäsensivunsa: http://www.numismaatikko.fi/ . Sieltä löytyvät jäsenyhdistykset kartalta.
Pohjois-Karjalan numismaatikoilla on tietopankki, johon voi lähettää kysmyksiä rahoista:
http://www.pk-numismaatikot.fi/palvelut/palvelut.shtml
Samantapaisiin kysymyksiin on vastattu ennenkin...
Kyllä karkkilan kirjastosta löytyy kirjana "Vuonna 1984". meillä on kaksi kirjaa ja tällä htkellä paikalla on Oiva Talvitien kääntämä teos vuodelta 1978.
Meillä on myös Raija Mattilan käännös vuodelta 1999, mutta se on nyt lainassa; eräpäivä on 16.11.2011.
Voit katsoa kirjojen tilannetta myös verkkokirjastossamme:
http://karkkila.verkkokirjasto.fi/
Siellä voit myös varata kirjan, mikäli sinulla on liitettynä verkkokirjaston salasana asiakastietoihisi. Salasana kannattaa hankkia vaikka seuraavalla kirjastokäynnillä, mikäli et vielä ole hankkinut sitä.
Ensin vastaus tuohon jälkimmäiseen kysymykseesi. "Tarkennus" -ruutuun ei toki ole pakko kirjoittaa mitään, mutta siinä voi esimerkiksi kertoa, mistä kaikkialta on jo yrittänyt löytää vastausta, jos kysyy jonkin kiperän kysymyksen.
Sitten tuo varsinainen kysymyksesi. Oikeastaan olisit tässä tapauksessa voinut kirjoittaa "Tarkennus"-ruutuun esimerkiksi selityksen siitä, mitä tarkoitat kysymykselläsi. Tarkoitatko tosiaan sitä mitä kysyt, eli maksaako kirjastossa joku? Siis kuka maksaa ja mitä? Vastaus tähän on, että kirjastossa joutuu maksamaan esimerkiksi se, joka palauttaa lainansa myöhässä - paitsi jos ne lainat ovat lastenosastolta. Jotkut muutkin saattavat joutua maksamaan jostakin.
Mutta ehkä tarkoitatkin: "maksaako kirjastossa jokin...
Ylä-Vuoksi-lehden vanhat numerot löytyvät Suomen Kansalliskirjaston kokoelmista mikrofilmattuina. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Kansalliskirjaston tallennepalveluun, jos haluat tilata kopioita lehden kyseisestä numerosta tai sen joistakin sivuista. Yhteystiedot ja mm. kopioiden hinnat löytyvät alla olevasta linkistä.
Lähteet:
https://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=…
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/jaljennepa…
Vastaaviin kysymyksiin on tässä palvelussa usein vastattu, että rahojen arvo riippuu mm. niiden kunnosta. Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2008 on mainittu vuosisarjat. Arvo riippunee iän lisäksi myös siitä, paljonko niitä on painettu. Kirjan arvot eivät ole osto-tai myyntiarvoja vaan arvioita keräilyarvoista.
Lisätietoa voit saada Suomen numismaattiselta yhdistykseltä
http://www.snynumis.fi/
Sen verran lisätietoa olisit kyllä voinut antaa, että tietäisin, mitä palvelua tarkoitat! ;)
Jos kyseessä on tuo sivun yläkulman Hae palvelusta, sillä voi hakea näiltä Kirjastot.fi-sivuilta, eli haku kohdistuu kaikki sivuihin: kirjastojen tietoihin, keskusteluihin, Linkkikirjastoon, ammattisivuihin ja myös Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta annettuihin vastauksiin. Jos haluat katsella ja etsiä vastauksia, sinun kannattaa käyttää tätä hakua, http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ . Voit myös selata sanaston kautta vanhempia vastauksia, http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/asiasanahakemisto/ .
Olisikohan kyse siitä Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulla ( www.lib.hel.fi ) olevasta "Hae aineistoa" -ruudusta? Sen kautta pääset HelMet-...
Taistelukohtaus on Väinö Linnan Tuntemattomasta. Tämä kohtaus löytyy luvussa seitsemän toisessa kohdassa. Minulla on edessäni Tuntematon sotilas, WSOY 2004, jossa on liitteenä kuvasarja SF:n samannimisestä elokuvasta, ja siinä tämä kohtaus on sivulla 192.
Vaasan kaupunginkirjastosta ei löydy kyseistä nuottia, ei mistään kokoelmastakaan. Ainoa kokoelma, minkä paikallistimme on:
Tekijä(t): Pergolesi, Giovanni Battista, säv.
Teos: [Il Flaminio. Mentre l’erbetta pasce l’agnella (Polidoro). Pianopartituuri]
Nimeke: Mentre l’erbetta pasce l’agnella [Nuottijulkaisu].
Aineisto: sisältyy nuottijulkaisuun
Ilmiasu: -
Teos julkaisussa: Grandi operisti per giovani cantanti Per tenore [raccolta I]. - Milano : Ricordi , 1997. -1 pianopartituuri 137652
Vaasassa tätä ei siis ole, mutta voimme niin halutessasi kaukolainata nuotin esim. Tampereelta. Voit täyttää kaukolainapyynnön joko kirjaston verkkosivulla
http://www.vaasa.fi/Suomeksi/Julkiset_palvelut/Kirjastopalvelut/Maakunt…...
2010 ilmestyneet suomalaiset lastenkirjat löytyvät rajoittimina kaksi tähteä ** kokoelmista lasten kokoelma, aineisto kirjat ja kieli suomi sekä vuosirajauksena jälkeen 2009 ja ennen 2011. Hakutulos antoi 1719 teosta http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=**&searchscope=1&m=1&l=fin&b=&…
Voisikohan kyseessä olla Terence Robertsonin Kultainen hevosenkenkä (Otava 1957), joka kertoo saksalaisesta sukellusvenekomentajasta Otto Kretschmeristä?
Otto Kretschmeristä löytyy tietoa esim. englanniksi uboat.net-sivustolta
(http://www.uboat.net/men/kretschmer.htm) ja suomeksi Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Otto_Kretschmer).
Jos haet koko Lapin kirjaston kokoelmasta, ei eksegetiikka-asiasana todellakaan tuota paljoa. Lapin kirjastossa on 15 eri kunnankirjastoa ja oppilaitoskirjastoa ja niiden kokoelmien asiasanoitus ei ole yhtä systemaattista ennen kuin vasta 2000-luvulla.
Luokka 22 jakaantuu vielä alaluokkiin, jotka ovat 22.1 Vanha testamentti , 22.11 Vanhan testamentin historialliset kirjat, 22.12 Vanhan testamentin runolliset kirjat , 22.13 Vanhan testamentin profeetalliset kirjat, 22.2 Uusi testamentti, 22.21 Evankeliumit , 22.22 Apostolien teot. Apostolien kirjeet. 22.3 Raamatun henkilöt. Luokista tarkemmin täällä: http://ykl.kirjastot.fi/
Teologiaa opiskelleen kollegan pohdintaa tähän hakuun: Kyllä minusta pitkälle tuo luokka 22 kattaa koko...
Asiaa ei ole välttämättä edes tarkemmin tilastoitukaan. Fennica-haku kuitenkin kertoo, että suomalaisia suomenkielisiä runokirjoja olisi ilmestynyt vuonna 2010 yhteensä 476 kappaletta ja suomenruotsalaisia ruotsinkielisiä 36 kappaletta. Mukana on varsin paljon omakustannerunoutta, jota ei välttämättä ihan joka kirjastosta löydy. Vastaava luku kuluvalta vuodelta on 282 suomenkielistä ja 6 ruotsinkielistä, mutta se ei ole oikein vertailukelpoinen, koska osa tiedoista on vasta ennakkotietoja eivätkä kaikki tänä vuonna ilmestyneet runoteokset välttämättä ole vielä Fennicassa.
Käännösrunokokoelmia ei saa Fennicasta ihan suoraan. Kollegani keksi, että asian voisi kiertää etsimällä runot ja käyttämällä toisena hakusanana alkua ”suoment”, jolloin...
Kansallisbibliografia Fennica tietää kertoa, että nimellä ”Kukkivat kummut” on julkaistu Hietamiehen teoksen lisäksi Pekka Jäntin sukututkimuskirja ”Kukkivat kummut: kertomus Jäntti-suvun alkuvaiheista lähtien Rautalammilta 1561 ja lähinnä Karstulan - Saarijärven sukuhaaraa seuraten”, mutta se on ilmestynyt vasta 1985. Voisiko kyse olla Tuovi Aarnion eli Annikki sankarin romaanista ”Kukkivat rauniot” (1957)? Siitä on julkaistu myös kolmas painos 1958.
Fennicassa on periaatteessa kaikki suomeksi ilmestynyt kirjallisuus, eikä muistakaan tutkimistani tietokannoista löytynyt viittauksia muihin kuin noihin kahteen kirjaan nimellä ”Kukkivat kummut”. Jos kirjan nimi on jotakin muuta, sitä on aika vaikea löytää näillä tiedoilla. Mikäli se ei ole...
Kirja löytyy Lahden kaupunginkirjastosta sekä lainakappaleena että kotiseutukokoelmasta:
http://www.lastukirjastot.fi/lahti/teos.asp?teosid=D87C647B%2D21B5%2D00…
Vikamaa-nimi on harvinainen. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Vikamaa-sukunimi on tai on ollut alle 26 suomalaisella:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimeä ei löytynyt kirjaston sukunimiä käsittelevistä kirjoista. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaiseman Suomalainen paikannimikirja -kirjan (2007) mukaan Rovaniemen seudulla on joitakin vika-alkuisia paikan- ja luonnonnimiä. Arvellaan, että vika-alku on peräisin saamen kielestä. Vikamaa-sukunimen liittymisestä näihin muihin nimiin ei kuitenkaan ollut tietoa.