Kyseessä on Paula Koivuniemen En antaa muuta voi (1968). Sanoittaja Juha Vainio, säveltäjinä Maurice Jarre ja Howard Greenfield.
https://www.youtube.com/watch?v=SKCkDsqko8o
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4586172?sid=3091801368
Sekajätteen pakkaamista on käsitelty esimerkiksi Ylen verkkosivuilla vuonna 2018 julkaistussa artikkelissa. Siinä haastateltu Suomen ympäristökeskus SYKE:n erikoistutkija Helena Dahlbo toteaa, ettei asiaan ole yksiselitteistä vastausta. Paras vaihtoehto olisi käyttää sellaisia pusseja tai pakkauskääreitä, joita kotiin kulkeutuu muiden tuotteiden ohessa. Ohuita pusseja kannattaa myös suosia, sillä silloin materiaalia on vähemmän. Lisäksi jätteen määrää kannattaa tietysti yrittää vähentää.
Ylen verkkosivuilla vuonna 2019 julkaistun artikkelin mukaan biojätteen pakkaamisohjeet vaihtelevat alueittain. Esimerkiksi kaupossa myytävät biohajoavat muovipussit eivät sovi kierrättämiseen kaikkialla Suomessa. Lounais-Suomen Jätehuolto suosittelee...
liittyviä romaaneja on kovin monenlaisia. Tässä joitakin ehdotuksia. Kirjat ovat kaikki alle 400-sivuisia:
Ahava, Selja Ennen kuin mieheni katoaa Gummerus, 2018 - Aviomies ja perheenisä ilmoittaa haluavansa olla nainen. Vaimon näkökulmasta kirjoitettu kirja perheen kriisistä.
Alakoski, Susanna Sikalat Schild, 2007 suomentanut Katriina Savolainen - Ruotsinsuomalaista perhe-elämää 1960- ja 1970-luvuilla. Päihdeongelmaisten vanhempien lapset joutuvat sinnittelemään.
Kuznjetsova, Jevhenija : Kysykää Mialta. Aula & Co, 2023
suomentanut Eero Balk
- Kolmen sukupolven ukrainalaiset naiset viettävät kesää yhdessä suvun vanhassa talossa. Tapahtuma-aika on Krimin miehityksen jälkeen, mutta ennen nykyisen sodan syttymistä,
...
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa voi tulostaa A4- ja A3 -tulosteita.
Mustavalkoinen A4 maksaa 0,20 € ja A3 maksaa 0.40 €
Värillinen A4 maksaa 0,80 € ja A3 maksaa 1,00 €
Tein kuvallesi Googlen käännetyn kuvahaun, ja sen perusteella hakutulokset ehdottivat esim. valkovyölehtiäistä (Allantus cinctus).
Luultavasti kyseessä on joka tapauksessa jonkun sahapistiäisen toukka, valkovyölehtiäisen tai muun, joilla on tapana tehdä puutarhan kasveihin vaurioita.
Jos toukat esiintyvät nimenomaan alpeissa, voivat ne olla alpipistiäisen (Monostegia abdominalis) toukkia. Voisiko kuvan suikertava kasvi olla suikeroalpi - lehdet ovat ainakin samalla lailla vastakkaiset..?
Alpipistiäisestä sanotaan Ötökkätieto-sivulla:
"Haitallinen, voivat syödä lyhyessä ajassa alpit kokonaan. Tarha-alpi selviytyy vahvan juurakkonsa avulla, mutta suikeroalpi voi tuhoutua. Ensimmäisten toukkien ilmaantuessa ne kannattaa poimia käsin pois...
Kyseisiin tuntomerkkeihin voisi sopia amerikkalaiselokuva "Dirty Dancing - kuuma tanssi" vuodelta 1987. Elokuvan ohjasi Emile Ardolino, sen käsikirjoitti Eleanor Bergstein ja tuottajana toimi Linda Gottlieb. Tämä pienen budjetin elokuva tuotti lopulta maailmanlaajuisesti 300 miljoonaa dollaria.
Elokuva on esitelty Netflix-dokumenttisarjan "Meille rakkaimmat elokuvat" ensimmäisellä kaudella.
Anneli Poukka voitti Valkoinen hirvi -novellillaan Lounais-Suomen kirjailijoiden rikosnovellikilpailun. Novellit piti lähettää raadille 30.4. mennessä, kesän aikana ne luettiin ja syksyksi parhaimmistosta on tarkoitus koota antologia. Yhdistys on kertonut ottavansa yhteyttä mukaan valittuihin kirjailijoihin elokuun aikana. (Yhdistyksen verkkosivut ja TS 28.8.) Novellia ei ole siis ilmestynyt painetussa muodossa, eikä novelliantologiaa ole vielä tullut kirjastoille tilattavaksi.
Verkkokirjastossa on mahdollista tallentaa hakuja ja tilata sähköpostiin ilmoitus, kun tietokantaan on lisätty tallennettua hakua vastaava uutuus. Esimerkiksi Anneli Poukan nimellä lisätyistä teoksista voisi silloin saada ilmoituksen itselleen. Lisätietoa: https://...
Martti Luherin sanat koskien elämän nautintoja Roland af Hällströmin elokuvassa Ryysyrannan Jooseppi löytyvät Areenasta kohdasta 45.37 alkaen.
"Ken lemmi ei viiniä, naista ja laulua,
hän koskaan ei käydä saa elämän koulua.
Hän sokkona kulkee ja narriksi jää
ja tyhjääkin tyhjempi narrin on pää."
Martti Luther
https://areena.yle.fi/1-951993
Suomi hävisi Länsi-Saksalle 4-3 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa 1983. Suomi hävisi toistamiseen Länsi-Saksalle 4-3 samojen kisojen karsintasarjan ottelussa.
Lähteet:
http://worldisaweiredplacetolive.blogspot.com/2016/05/jaakiekon-mm-kisat-1983-lansi-saksa-ja.htmlhttps://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kiekon_maailmanmestaruuskilpailut_1983
Hei!
Finnasta löytyy Reima Pietilän diplomityö vuodelta 1953. Tutkimuksen nimi on Rakennustaiteen koulu. Näyttäisi siis siltä, että työ on julkaistu alunperin suomeksi.
Alla linkki tietueeseen:
https://www.finna.fi/Record/aaltodoc.123456789_63537?sid=3091116057
"Huudeilla" juontaa amerikanenglannin slangisanasta "hood". Hood on tässä yhteydessä lyhenne neighbourhoodista, jonka voi kääntää esimerkiksi lähiseuduksi tai naapurustoksi. Alunperin hood on tarkoittanut erityisesti afrikkalaisamerikkalaisten vähävaraisia asuinalueita yhdysvaltalaisissa kantakaupungeissa.
Lähde: https://www.bloomberg.com/news/articles/2012-08-27/nabe-or-hood-a-brief…
'Vaimo' on tarkoittanut joko 'aviovaimoa' tai (aikuista) 'naista' ylipäätään. Tämä selviää esimerkiksi Kotuksen etymologisesta sanakirjasta.
'Vaimoväellä' on siten tarkoitettu 'naisväkeä'.
Naispuolista leskeä on voitu sanoa 'leskivaimoksi', kuten käy ilmi verkosta löytyvästä Suomen murteiden sanakirjasta.
Samoilla linjoilla on myös Kaisa Häkkinen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (WSOY 2004), jonka 'vaimo'-artikkelissa sanotaan:
"Suomen kirjakielessä vaimo-sana on esiintynyt alusta alkaen sekä Agricolalla että samanaikaisissa käsikirjoituksissa, ja se onkin vanhimmassa kirjakielessä ollut aikuisen naisen nimitys --- Sekä vanhassa kirjakielessä että murteissa vaimo voi siis tarkoittaa naista yleisemmin, ei pelkästään aviovaimoa...
Kotimaisten kielten keskuksen aineistoista löytyy tietoa:
Yleistä tavutuksesta, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/tavutus/ohje/153
Vierassanojen tavutus, http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/155
Kielikello 1/2003, https://www.kielikello.fi/-/tavun-rajat
Suomen kielen sanoissa tavuraja on aina konsonantin ja vokaalin yhdistelmän edellä, vierassanoissa tavun voi aloittaa konsonanttiyhtymä eli useampi peräkkäinen konsonantti. Vierassanoista on päätetty, että ne voi tavuttaa kuin kotoperäiset sanat. Eli esimerkiksi tuo kohta, jossa on ero suomen kielen sanan ja vierassanan tavutuksessa, voitaisiin tavuttaa Austr-alia ja strut-si tai stru-tsi ja Aus-tralia. Asia kannattaa tarksitaa Kotuksen kielineuvonnasta, https://www....
Ihan varmaa tietoa ei sanan alkuperälle löytynyt, mutta tässä pohdintaa:
Quora-sivustolla pohditaan, että pyykkipoika on voinut saada nimensä siitä, että vanhemman malliset pyykkipojat näyttivät ihmishahmolta:
https://fi.quora.com/Mist%C3%A4-tulee-sana-pyykkipoika
Wikipedian kuva-arkistosta löytyvä kuva näyttää vanhan yksiosaisen pyykkipojan mallin, joka tosiaan muistuttaa nuppipäineen (kädetöntä) ihmishahmoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyykkipoika#/media/Tiedosto:Clothpin.jpg
Sanojen alkuperää pohtiessa kannattaa tarkistaa etymologinen sanakirja. Nykyisin se löytyy myös verkosta: https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/
Painettuna löytyy esimerkiksi Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004)....
Yleinen palvelusohjesääntö (2017) käsittelee puhuttelua luvussa 3.8. Ohjesääntöä lainaten: "Sotilaita puhutellaan heidän sotilasarvojensa mukaisesti. Kenraaliluutnanttia, kenraalimajuria ja prikaatikenraalia puhutellaan kuitenkin kenraaliksi. Vara-amiraalia, kontra-amiraalia ja lippueamiraalia puhutellaan amiraaliksi." Virheitä tapahtuu ja elokuvien ilmaisussa saatetaan ottaa taiteellisia vapauksia, mutta virallisesta käytänteestä ei näyttäisi olevan kyse.
Tässä lienee kysessä saksalainen tango, jonka alkusanat kuuluvat Regentropfen, die an dein Fenster klopfen. Tangon sävelsi Emil Palm ja sanoitti Josef Hochleitner. Ensimmäiset levytykset siitä ovat vuodelta 1935.
Ainakin yksi suomenkielinen versio tangosta on tehty, Pasi Kauniston tulkitsema Sateen jälkeen. Suomenkielisen tekstin siihen teki Juha Vainio. Vaikuttaa siltä, että version ainoa julkaisuformaatti on single-levy vuodelta 1968 (Decca, SD 5720).
Lähteet:
Fenno-musiikkiarkisto
Finna.fi julkaisutiedot
Ainakin Pirkka-Pekka Peteliuksen Kauniita kesäpäiviä -kappaleessa mainitaan kivenkolo: "mut mutsi ja faija ne vaan kivenkolossa etsii Afrikan tähtee". Kappale löytyy ainakin Peteliuksen seuraavilta levyiltä: Hyvännäköinen: 36 lemmenlaulua, Suomi huiput: 20 hittiä ja Parhaat.
Biologian sanakirjan mukaan primaarisia sukupuoliominaisuuksia ovat vain sukupuolielimet sukupuolirauhasineen. Sekundaarisia eli toissijaisia sukupuoliominaisuuksia ovat "kaikki muut sukupuolia erottavat ominaisuudet, kuten erot ruumiin rakenteessa ja koossa, lihasmassassa, karvoituksessa, höyhenyksessä, maitorauhasissa, äänessä, käyttäytymisessä jne."
Lähde: Biologian sanakirja (2001) s. 681
