Eri kirjastoilla on jonkin verran erilaiset aukioloajat . Avaa sivu www.helmet.fi. Näet sivun keskivaiheilla kohdan "HelMet-kirjastot". Sen alapuolella on linkit Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kirjastoihin. Napsauta haluamasi kaupungin linkkiä, niin löydät kirjastojen yhteystiedot ja aukioloajat.
Kyseessä on Saima Harmajan runo "On maa". Se ilmestyi ensi kerran kokoelmassa "Kaukainen maa" vuonna 1937. Runo löytyy mm. vuonna 1952 ilmestyneestä Saima Harmajan kootuista runoista.
Runo alkaa näin:
"On maa,
johonka unten jäljet katoaa.
Lähemmäs sitä askeleeni vie
jokainen tie."
Ja runo päättyy seuraaviin säkeisiin:
"On maa,
johonka kaikki polut katoaa.
Ken siellä on, ei katso heijastusta,
mi meitä valaisee, kun tie on musta.
Hän katsoo silmiin itse Olevaa.
On Rauhan maa."
Vinyylilevyjen tallentaminen CD:lle on mahdollista Kirjasto 10:n Vinyylibaarissa. Lisää tietoa digitointimahdollisuudesta voit lukea alla olevasta linkistä. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kirjasto 10:een, jonka yhteystiedot löydät toisesta linkistä.
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?gr…
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/yhteystiedot/
Toimittaja Jakke Tiainen on minäkertoja Mari Mörön kirjassa Pulukeikka. Hänen ulkonäköään ei kuvailla kirjassa, joten täytyy käyttää mielikuvitusta. Joitakin viitteitä on hänen pukeutumisestaan. Hänellä on samettihousut (s. 31) ja parhaimpiinsa pukeutuneena hän on lankannut kenkänsä mustalla tussilla ja hangannut margariinilla (s. 76). Hänen pojallaan on valkoista tukkaa kuin ylikukkineella horsmalla ja ginipullon etiketin väriset silmät (s. 60). Jospa tästä voisi jotain päätellä toivoen, että omena ei ole pudonnut kauas puusta.
Bioneer on väännetty sanasta 'pioneer' (edelläkävijä, tienraivaaja). Bioneer on siis biologian alan edelläkävijä. MacMillanin sanakirjan mukaan se tarkoittaa henkilöä tai ryhmää joka kehittää uusia ratkaisuja ympäristöongelmiin, erityisesti silloin kun nämä ongelmat ovat kytköksissä sosiaalisiin ja taloudellisiin tekijöihin.
Sanan on luonut Kenny Ausubel vuonna 1990.
Bioneers.org: http://www.bioneers.org/
MacMillan dictionary: http://www.macmillandictionary.com/buzzword/entries/bioneer.html
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, tarkoitatko opiskelua nykyisin vai onko kysymys kätilötyön historiasta.
Tämän päivän opiskelusta, koulutuspaikoista ja vaatimuksista löytyy tietoa Työ- ja elinkeinotoimiston ammattinetti-sivuilta http://www.ammattinetti.fi/web/guest/etusivu
Kirjassa Heikkinen, Raimo: Futurix+ ammattiopas. Otava 2010 on Sosiaali- terveys- ja liikunta-alan ammattien yhteydessä tietoja myös kätilöksi opiskelusta. (Lahden kirjastossa hyllyluokassa 38.8, myös käsikirjastossa)
Suomen kätilöliiton sivuilla http://www.suomenkatiloliitto.fi/ on lista alan oppilaitoksista yhteystietoineen.
Jos tarvitset tietoja opiskelun historiasta ja kätilötyön kehittymisestä Suomessa, kirjassa
Hänninen, Sisko-Liisa: Kätilötyön vaiheita (59.571 varasto)...
Kysymys on niin laaja, että vain muutamien seikkojen poimiminen olisi kovin umpimähkäistä. Siksi suosittelen sinua tutustumaan joihinkin suomalaisia käytös- ja käyttäytymistapoja käsitteleviin teoksiin, jotka on kirjoitettu erityisesti ulkomaalaisia varten tai ulkomaalaisen näkökulmasta. Näiden kautta saat parhaiten selville, mitkä tavat vaikuttavat erityisen suomalaisilta tai poikkeavat muualla noudatetuista tavoista.
Hyvin perusteellinen tämäntyyppinen opas on Deborah Swallow'n kirjoittama Culture shock! Finland : a survival guide to customs and etiquette:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xculture+shock+finland&searchscope=…
Suomalaisten tapojen vertailua muiden maiden vastaaviin on varmaan myös useissa näistä teoksista, jotka...
EBSCO:on pääsee Espoon kirjastojen koneilta suoraan ilman mitään tunnuslukuja. Kysymyksestäsi ei tule ilmi, oletko yrittänyt EBSCO:on jostakin muualta, esimerkiksi kotikoneelta. Se ei onnistu.
Espoon kaupunginkirjaston tietokannat löytyvät täältä: http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17335;66680. Kaikkiin tietokantoihin pääsee kirjaston koneilta. Jos ei pääse, kyse on viasta tietoliikenteessä.
Monet kirjastot lainaavat tosiaan asiakkailleen liikuntavälineitä. Tällaisia ovat mm. kuntoiluvälineet, kävelysauvat, jalkapallot ja lumikengät. Lainattavat välineet vaihtelevat kovasti kirjastosta toiseen.
Alla on lista kirjastoista, joilla on tällaista lainausta. Se ei ole täydellinen, mutta toivoakseni varsin kattava.
Hartola, Nastola, Kiiminki, Jääli, Sievi, Pedersöre, Kristiinankaupunki, Kirkkonummi, Inari, Iitti, Kannonkoski, Joutsa, Töysä, Vantaa, Helsinki, Vesilahti, Kajaani, Paltamo, Kuhmo, Suomussalmi, Ristijärvi, Lahti, Hämeenkyrö, Heinola, Lappeenranta,
Turku, Posio, Vesilahti, Kokkola, Jalasjärvi, Hattula, Kurikka,
Heinola, Järvi-Pohjanmaan kirjastot, Virrat, Hollola, Asikkala, Vesanto, Sastamala, Utajärvi, Parikkala....
Tarkoittanet Salzburgin emigranteilla protestanttisia talonpoikia, jotka Salzburgin katolinen arkkipiispa Leopold Anton von Firmian karkotti Salzburgista ja sen ympäristöstä v. 1731-32. Maata omistaville talonpojille annettiin aikaa poistua kaupungista 2-3 kuukautta, köyhille vain viikko. Karkotettuja oli n. 20 000. He suuntasivat kohti Itä-Preussia, jonka kuningas Fredrik Vilhelm I oli luvannut heille turvapaikan. Osa karkotetuista jatkoi Hollantiin ja osa edelleen Pohjois-Amerikkaan Georgiaan, jossa he asettuivat asumaan perustamaansa Ebenezer-nimiseen kaupunkiin.
Lisätietoja löytyy näiltä nettisivuilta:
http://www.pfaenders.com/html/salzburger_expulsion.html
http://www.answers.com/topic/salzburg-expulsion
http://www.georgiaencyclopedia...
Kirjastoammateissa ei ole olemassa yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä. Tietty koulutusaste eí siten valmista tiettyyn ammattinimikkeeseen. Mutta kirjastoapulainen-nimikettä ei taidata enää käyttää. Haettavien työtehtävien nimiä voivat olla esim. kirjastonhoitaja, kirjastovirkailija, informaatikko, suunnittelija tai osastonjohtaja.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyy laaja tietopaketti kirjastoalan koulutuksesta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Lisää tietoa tehtävänimikkeistä ja koulutusvaatimuksista:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_ko…
Kirjastoammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset löytyvät täältä:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/...
Romppua voisi vielä etsiä kirjastosta, tässä tapauksessa Sellon kirjaston lastenosastolta. Jos romppu on palautettu, sen pitäisi löytyä sieltä. Jos se ei löydy kirjastosta eikä kodista, on romppu ikävä kyllä korvattava. Kannattaa aina ottaa palautuksista kuitit ja säilyttää niitä jonkin aikaa, jotta voi todistaa palautuksen.
Etsimäsi lehti löytyy Pasilan kirjaston varastosta
( http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/helmet_kirjavarasto/ ).
Edullisimmin saat kopiot artikkelista käymällä Pasilan kirjastossa. Itsepalvelukopiot maksavat 0,40€ / sivu. Jos tahdot, voit myös tilata artikkelin palvelukopioina joko kotiin tai johonkin toiseen kirjastoon. Tällöin hinta on 1€ / sivu + 3,30€ toimitusmaksu / lähetys.
Kirjastot.fi:n Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu loi 1998 nykyinen Kirjastot.fi:n johtava suunnittelija Matti Sarmela. Mallia otettiin tuolloin Yhdysvalloista ja palvelua suunnittelemassa oli monta kirjastolaista, verkkopalveluiden suunnittelijoista tietopalvelussa toimiviin vastaajiin. Palvelua on myös kehitetty sekä asiakkaiden ja siinä toimivien työntekijöiden toiveiden mukaisesti alusta asti.
Valtakunnallisia tilastoja ei ole yhdestä kirjasta, mutta voin antaa HelMet-kirjastojen lainausmäärät. Oi ihana toukokuu -kirjaa on lainattu vuodesta 2002 lähtien 2026 kertaa. Lainojen uusimiset eivät ole luvussa mukana. Niteitä on yhteensä 69 kappaletta pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Yhtä nidettä on lainattu noin 30 kertaa.
Luvut ovat vain suuntaa antavia. Kirjastolla on lainaustietoja vasta vuodesta 2002 alkaen, jolloin HelMet-kirjastoissa otettiin käyttöön uusi kirjastojärjestelmä. Vuotta 2002 edeltäviä lainaustilastoja ei ole saatavilla. Oi ihana toukokuu on julkaistu vuonna 1992, joten useita niteitä on jo todennäköisesti poistettu. Poistettujen niteiden lainaustietoja ei ole enää mistään saatavilla. Aivan tarkkoja lainausmääriä on...
Aikalauslehtien viitetietokanta Aleksista, jota voi käyttää kirjastoissa, voi etsiä tästä aiheesta artikkeleita esim. asiasanalla horoskoopit.
Sain useita viitteitä, esim.
Tiede-lehden tämän vuoden numerossa 9 on artikkeli nimeltä Tähtimerkit menivät uusiksi. Johdannon mukaan uutinen ei ole uusi ja tähdistä ennustajatkin ovat tämän jo kauan tienneet.
Sama lehti on myös vuonna 1989 numerossa 9 käsitellyt samaa asiaa.
Krishnamurtilla ei ollut elämänkumppania. Hänellä oli tosin pitkä suhde läheisen työtoverinsa Desikacharya Rajagopalin Rosalind-vaimoon. Suhde tuli ilmi vasta Krishnamurtin kuoleman jälkeen. Lähde: Guruja, joogeja ja filosofeja (WSOY 2008)
Tiedustelin asiasta Mare nostrum-kirjan tekijä Jaakko Hämeen-Anttilalta. Hän kertoi tiedemaailman olevan tällä hetkellä sitä mieltä, että Faistoksen kiekon arvoitus jää ratkaisematta, ellei uusia vastaavia kirjoituksia löydy. Edistystä ei siis ole tapahtunut kirjan julkaisemisen jälkeen.
Hän toteaa myös, että epäuskottavia ja tieteen hylkäämiä ratkaisuyrityksiä ilmestyy kuitenkin koko ajan. Luotettavaa lähdettä asian seuraamiseen ei siis näyttäisi tällä hetkellä internetistä löytyvän.
