Kirjojen sivumäärä löytyy, kun painaa kirjan nimestä ja rullaa sitten kirjastojen alapuolelle kohtaan Teoksen tiedot. Siellä kohdassa ulkoasu on mainittu kirjan sivumäärä.
Adelein-nimeä ei löydy Yliopiston nimipäiväalmanakasta http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/NimAll2012.pdf.,joten Adelein-nimellä ei ole nimipäivää. Adelein voisi olla muoto nimestä Adeliina, josta on myös muodot Adelina, Adeline ja Adelin (Saarikalle: Suomalaiset etunimet, 2007). Saarikalle mainitsee kirjassaan myös nimen Adele, jolla on nimipäivä ruotsalaisessa kalenterissa. Päivä on 16.12.
Annmarie lienee yhdysnimi nimistä Ann ja Marie.
Myöskään Ann-nimeä ei ole suomalaisessa nimipäiväkalenterissa. Saarikalle sanoo kirjassaan, että Ann on englantilainen muunnos nimestä Anna. Annan päivä on suomalaisessa nimipäiväkalenterissa 9.12.
Marie-nimeä ei sitäkään ole suomalaisessa kalenterissa. Marie on saksalais-ruotsalainen muunnos...
Tieteellisiä teorioita tiiviisti löytyy ainakin englanninkielisestä teoksesta "30-second theories : the 50 most thought-provoking theories in science, each explained in half a minute". Kirjaa voi lainata HelMet-kirjastoista, Espoossa sitä on Sellon kirjastossa.
Voit etsiä Helmet-verkkokirjastostamme (www.helmet.fi) tällaisia kirjoja hakusanoilla tiede and teoriat ja luonnontieteet and teoriat. Kirjojen tiiviys voi sitten olla toinen juttu.
Hakusanoilla tiede and teoriat löytyi mm. seuraavia kirjoja:
Kari Enqvist: Näkymätön todellisuus
John L. Cast: Yllätysten tiede
Edward O. Wilson: Konsilienssi
Raimo Lehti: Leijonan häntä : luoko tietoa luonto vai ihminen?
Hakusanoilla luonnontieteet ja teoriat löytyy mm.:
Kendall Have: 100 greatest...
Niitä ei ikävä kyllä näe mistään. Ei ole olemassa mitään sellaista tietokantaa netissä, josta näkisi poistomyyntikirjat. Pitää mennä paikalliseen kirjastoon ja katsoa, mitä siellä on myynnissä. Tilanne vaihtelee kirjastoittain jatkuvasti.
Kirjastoille voi toki tarjota kirjoja kokoelmaan, mutta kirjastot pidättävät itsellään oikeuden päättää, mitä tekevät lahjoitetuilla kirjoilla.
Oletan, että tarkoitat dokumenteilla dokumenttielokuvia. Tässä linkki vastaavaan HelMet-hakuun:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=%28avaruu*+or+maailmankaik*%29…
Voit kokeilla HelMetissä muitakin hakutermiyhdistelmiä ja ehkä saada tulokseksi vielä joitakin muita tieto-DVD-levyjä, joita ei ole asiasanoitettu dokumenttielokuviksi, esim. näin:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=maailmankaikk*&searchscope=9&m…
Perinteisesti valtioita kiinnostaa toisen aseistus ja varustautuminen, asevoimien rakenne ja suuruus, linnoittaminen, kauppareitit, postin- ja merenkulku, satamat, kansalaisten ja maassa liikkujien mielipiteet yms.
Omia alueita, linnoitteita, pääkaupunkeja, elinkeinoja, valtiomahtia ja hallitsijaa on taas haluttu suojella. Nämä tarpeet ovat vallinneet myös 1830-1890 ja niitä on toteutettu tiedustelun ja vakoilun keinoin, mutta asiasta on vaikea löytää aineistoa.
Haminan rauhassa 1809 Suomi ja Ahvenanmaa liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Turvallisuusuhka idästä Ruotsiin ja Tukholmaa kohtaan kasvoi. Venäjän laivastotukikohdat Viaporissa, Tallinnassa ja Kronstadtissa olisivat saaneet vahvistusta lännessä, kun Bomarsundia ryhdyttiin...
Yleisissä kirjastoissa (kaupungin- ja kunnankirjastot) tiedonhaku ei yleensä maksa erikseen, se kuuluu kirjaston tarjoamiin peruspalveluihin. Vaasan kaupunginkirjastossa voit tulla mille tahansa tietopalvelutiskille esittämään tietopalvelukysymyksiä. Jos kysymys on hyvin laaja tai vie ajallisesti pidemmän ajan, otamme kysymyksen vastaan tiedonhaku-lomakkeella, jossa esitetään tarkentavia kysymyksiä (millä kielellä, materiaalityyppi, aikarajaus ym) ja sen käsittelyyn varaamme 2-3 päivää.
Yliopiston kirjastot puolestaan hinnoittelevat palveluitaan eri tavalla kuin yleiset kirjastot. Helsingin Yliopiston kotisivulla kerrotaan, että tietopalvelu hinnoitellaan: Tiedonhaku / aihe / tunti 40,00 ja tietopankkikulut (henkilökunta ja opiskelijat) ja...
Amerikansukulaisenne muistama loru näyttäisi variaatiolta lorukirjallisuuteen Antti kantti karvakontti -muodossa taltioidusta kansanrunosta:
Antti kantti karvakontti
löysi hiiren aitan alta,
söi suolet, jätti puolet.
Käyttämieni lähdeteosten perusteella Antti kantti karvakontti -lorussa on vain nämä kolme säettä. Söi/möi-riimi, jota siinä ei ole, esiintyy toisessa Antti-lorussa:
Antti tantti lehmän löllö,
Kivennavan kirkon pöllö
meni ojasta ongelle,
sai kolme sammakkoa.
Yhden söi, toisen möi,
kolmannen vei muijalleen.
Mahdollinen jatko muisteltuun loruun on saattanut olla oma tilapäissepite tai kysymyksessä mainittua Martta kartta karvajalkaa vastaava sovitus jostakin muusta kansanperinteemme nimilorusta.
Kirjallisuutta:
Västäräkki...
Tennysonin runoista vain pieni osa on suomennettu ja The lady of Shalott näyttää valitettavasti kuuluvan niihin suomentamattomiin. Tennysonia on suomeksi saatavilla vain muutamassa antologiassa; yhtään kokonaista runokokoelmaa tai käännösvalikoimaa hänen tuotannostaan ei meillä ole julkaistu.
Kyseessä on varmaankin Garth Williamsin kuvittama ja kirjoittama lastenkirja ”Valkoinen Pupu ja Musta Pupu” (Otava, 1968). Kettuemosta kertova kirja on Irina Korschunowin kirjoittama ja Reinhard Michlin kuvittama ”Löytölapsi: kuinka pieni ketunpoika sai emon” (WSOY, 1985).
Valitettavasti kumpaakaan ei näytä löytyvän ainakaan Internetissä valikoimiaan esittelevistä verkkokaupoista. Kaikki antikvariaatit eivät kuitenkaan listaa kaikkia kirjavalikoimiaan Internetissä, joten niistä voisi kysyä ihan käymällä tai puhelimitse. Antikvariaatteja löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka.asp.
Hei,
Franz Schubertin Ave Maria-nuotinnos sovitettuna uruille löytyy Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta Schubertin kohdalta luokasta 78.62. Se on ainakin tällä hetkellä hyllyssä. Tervetuloa lainaamaan.
Kotiliedessä, Hopeapeilissä ja Eevassa ilmestyi sisustukseen ja kodin kunnostamiseen liittyviä kirjoituksia, mutta varsinainen asumiseen ja kodin sisustamiseen liittyvä erikoislehti oli vuodesta 1948 asti ilmestyvä Kaunis Koti. Oulun kaupunginkirjastossa Kaunista Kotia ei lainata kotiin, mutta sen saa lukusaliin luettavaksi muutaman päivän varoitusajalla. Varastokirjastossa on lainattavat kappaleet. Avotakka on ilmestynyt vuodesta 1967. Oulun kaupunginkirjastossa sitä on vuodesta 1970 lähtien.
On olemassa kaksi samannimistä laulua. Kumpaakaan ei ikävä kyllä ole saatavilla HelMet-kirjastoista. Toinen vanhempi on Yrjö Väsärin (Göran Ödnerin salanimi)1955 saveltämä Syntymäpäivävalssi, joka sisältyy Lahden kaupunginkirjaston käsikirjaston kokoelmaan Musiikin tietopalvelukansio. Tämä teos alkaa sanoilla "Lakastuu kukkaset kauneimmatkin" ja se kuuluu myös Kansalliskirjaston, http://www.kansalliskirjasto.fi/index.html ja Suomen Jazz & Pop Arkiston, http://www.jazzpoparkisto.net/digitoimisto.php kokoelmiin. Toinen on Mauri Kivikosken säveltämä ja se alkaa sanoin "Maailma muuttuu ja aika rientää" ja kuuluu nuottikokoelmaan Maurin viisuja (2008), joka on saatavilla muutamista maakuntakirjastoista kaukolainaamalla.
Vantaalla VHS-DVD digitointipisteitä näyttäisi olevan ainakin Hakunilan ja Tikkurilan kirjastossa. Tikkurilassa on digipaja , jonka ohjelmista kannattaa kysyä Tikkurilan kirjastosta, http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/… , yhteystiedot, http://213.214.145.143/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/….
Kyllä on. Pääkirjaston ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevassa Nurkka-tilassa voi mm. digitoida VHS-nauhoja. Keskiviikkoisin klo 17–19 aikuisille on tarjolla opastusta laitteiden käytössä. Muina aikoina Nurkan voi varata pääkirjaston vastaanotosta.
Lisätietoja kirjaston kotisivuilta: http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageKirjasto.aspx?id=104… tai vastaanotosta puh 06-3253533.
Kirjastosta löytyy monentasoista kuunneltavaa ja luettavaa. On kuullun ymmärtämiseen tarkoitettuja oppikirjoja, joissa on mukana CD-levyt ja jotka alkavat aivan alkeista. Sitten on helppolukuisia tekstejä, joissa on äänitteet. Ja lopuksi kokonaisia äänikirjoja, joita voi kuunnella ja lainata samannimisen kirjan, josta voi seurata tekstiä.
Suomussalmen kirjasto ei valitettavasti kuulu täman Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajakirjastoihin, joten viestinne ei tätä kautta päädy oikealle taholle. Suosittelenkin, että otatte yhteyttä suoraan Suomussalmen kirjastoon, joko sähköpostitse osoitteella paakirjasto@suomussalmi.fi
tai muulla tavoin. Kirjaston yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.suomussalmi.fi/Resource.phx/sivut/sivut-suomussalmi/kirjasto…
Mikäli kirjastolla ei mainitsemaanne julkaisua ennestään ole, se saattaisi hyvinkin olla tervetullut lisä kokoelmiin.
