Marla on alkuperältään saksalainen nimi ja se viittaa Marlene nimeeen. Marla nimen merkityksenä mainitaan "puolustaja" ja "nopea".
http://folkname.com/
http://folkname.com/name/16692/Marla
http://vseimena.com/name/10639
Kyseessä voisi olla kirja Hevossaaren vanki (Nummelan ponitalli 18, Gummerus 1989). Lasten sanojen aika -sivuston kuvauksen mukaan siinä tapahtuu seuraavaa: "Elokuussa ponitallilaiset pääsevät jälleen leirille Ahvenanmaalle, tällä kertaa Hevossaarelle lähelle Maarianhaminaa. Kikan iloiset leiriodotukset romahtavat, kun selviää että hänen poikaystävänsä Kristianin on jäätävä Nummelaan hoitamaan ratsastustunteja. Leiri on Kikalle muutenkin suuri koettelemus. Myrsky-yönä hän näkee ikkunassa valkoiset kasvot ja samana yönä hevoset ja Penan huomaan uskottu vuohi Lieto Lemminkäinen karkaavat. Leiritaloon murtaudutaan ja vuohta etsiessään Kikka katoaa. Ennen asioiden selviämistä tarvitaan vielä poliisin ja viisaan vuohen apua." (http://...
Pedagoginen informaatikkomme Terhi Piikkilä (joka on mukana Vanki-projektissa) kertoo, että Satu Prinssi Herbertistä löytyy kirjasta 365 hyvänyön satua. Kirjan kustantaja on Egmont.
Tarkemmat tiedot löytyvät esim. tästä: http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9512852950&lang=fi
Voutilaisen levy ”Ihmeitä” on ainakin nyt varattavissa. Saattaa olla, että viimeksi katsoessasi levystä ei ollut vielä yhtään lainattavaa kappaletta. Voit tehdä varauksen nyt osoitteessa http://www.helmet.fi/record=b2020286~S9*fin.
Kauniaisten kävelysauvojen tarkat saatavuustiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b2010395~S9*fin. Niiden laina-aika on yksi viikko, ja niitä voi uusia tavalliset kolme kertaa. Varaaminen muualle ei sen sijaan onnistu.
Lucian päivää vietetään Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Färsaarilla, Italiassa, Latviassa, Virossa, Unkarissa, Maltassa, Bosniassa, Kroatiassa, Slovakiassa ja Baijerin osavaltiossa Etelä-Saksassa. Saint Lucia on Karibianmeren saarivaltio, joka viettää Lucian päivää kansallispäivänään. Lucian päivää vietetään myös Yhdysvalloissa lähinnä luterilaisissa kirkoissa niissä osavaltioissa, joissa on paljon Pohjoismaista alkuperää olevia ihmisiä.
Lähde: Wikipedia Saint Lucy's Day
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjassa mainitaan Loikala- sukunimestä seuraavaa: "Sukunimi Loikala perustuu Valkealan ja Sippolan Loikala-talonnimiin. Enimmät Loikala-nimiset asuvat edelleen esi-isiensä elinsijojen tuntumasaa. Jos talonnimen perustana on liikkumista kuvaava lisänimi Loikas, Loikkaaja, on talonnimenkin alkuperäisempi muoto ollut Loikkaala".
Tämän mukaan Loikala-sanan perustana ei ole liikkumista merkitsevä loikka tai loikata. En löytänyt tietoa siitä mikä Loikala-sanan merkitys on.
Tietoa sukunimistä: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet (2000)
Sukunimistä tietoa myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla http://www.kotus.fi/index.phtml?s=408
Uuden pin-koodin voi saada sähköpostitse vain, jos asiakastiedoissa on voimassa oleva sähköpostiosoite. Jos sähköpostiosoitteesi on vaihtunut, sinun on käytävä kirjastossa päivittämässä tietosi. Ota mukaasi kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Jos asiakastiedoissasi oleva sähköpostiosoite on voimassa, saat kirjastokorttiisi uuden pin-koodin HelMet-aineistohaun kirjautumissivulta:
https://www.helmet.fi/iii/cas/login?service=https%3A%2F%2Fwww.helmet.fi…
Tilauksen jälkeen näytölle tulee teksti: "Viesti on lähetetty asiakastiedoissasi olevaan sähköpostiosoitteeseen. Vaihda tunnuslukusi viestissä olevien ohjeiden mukaan. Jos et saa sähköpostiviestiä, ota yhteyttä kirjastoon."
"Taas Liisa nakellut on niskojaan, ja Pekka kiusaa siskojaan, ne kirjaan merkitään" alkaa laulun "Tonttu Torvinen" 2. säkeistö. Laulun on säveltänyt Matti Siitonen ja sanoittanut Vexi Salmi.
"Kas omenat ja namuset nyt tarjotaan! Livekala, kakut, joulupuuro, kutsulle ei saa nyt olla kuuro" lauletaan laulun "Juhla on verraton" (Nu har vi ljus här i vårt hus) 3. säkeistössä. Laulun on säveltänyt J. Ölander ja suomenkieliset sanat on tehnyt Rafael Hertzberg.
Kaikilla kirjastoilla on Bestseller-kokoelmissaan kysytyintä aineistoa. Näin myös varattua aineistoa voi löytyä hyllystä. Bestseller kirjoilla laina-aika on 1 viikko eikä niitä voi varata.
Kannattaa siis ensiksi tarkistaa mistä kirjastosta haluamasi teos Bestsellerinä löytyy ja käydä sitten kirjastossa paikanpäällä toivoen, että haluttu kirja on vielä hyllyssä.
Bestseller-kirjoja kun ei edes puhelimitse voi varata itselleen noutoa odottamaan.
Tämä Orhan Velin runo, joka suomeksi on nimeltään "Istanbul, kuuntelen sinua" (suom. Riitta Cankocak) löytyy Kirjo-lehden numerosta 3/2010. Lehti on luettavissa netissä ja alla olevasta linkistä pääset suoraan lehden ko. numeroon.
Runo sisältyy myös antologiaan "...kuin ilkikuriset lapset : modernia turkkilaista runoutta" (Palladium kirjat, 2010).
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
http://www.palladiumkirjat.fi/kirjo/Kirjo%203-10.pdf
http://helmet.fi/
Luther (1483-1546) epäilemättä uskoi elävänsä viimeisiä aikoja. Tätä vakaumusta, joka oli hänen aikalaisilleen muutenkin tyypillinen, vahvisti kokemus, että katolisen kirkon korkein johto, Rooman paavi, torjui kokonaan hänen uudistusvetoomuksensa, vieläpä julisti hänet kirkonkiroukseen v. 1520. Kirkkoisä Augustinukseen (354-430) liittyen Luther oli tottunut ajattelemaan, että kirkon historiassa oli kolme vaihetta: vainojen aika - harhaopettajien aika - valheen ja väkivallan aika. Jo edellisillä vuosisadoilla kirkon uudistamista vaatineet olivat vakuuttuneet siitä, että elettiin tätä viimeistä vaihetta. Koska nyt oli osoittautunut, että paavi esti Jumalan sanan vapaan julistamisen, juuri hänen täytyi olla se Raamatun ennustama antikristus,...
Kansallissosialistisen puolueen johtajat suhtautuivat kristinuskoon kielteisesti, koska sitä pidettiin juutalaisperäisenä uskontona. Lopullisen välienselvittelyn kirkkojen kanssa he toisaalta kuitenkin halusivat siirtää tulevaisuuteen ja edullisempaan ajankohtaan. Monet kansallissosialismin rivikannattajat eivät samassa määrin olleet kristinuskolle vihamielisiä. Käytännössä seurakunnat saattoivatkin toimittaa kansallissoisalistisena aikana jumalanpalveluksensa omien perinteittensä mukaisesti. Kotien juhlaperinteisiin virallisen vallan oli vaikeampi puuttua.
Joulusta ei natsi-Saksassa tahdottu luopua, mutta sen vietto haluttiin puhdistaa 'vieraista' aineksista. Kansatieteilijöiden avulla pyrittiin ammentamaan germaanisesta perinteestä...
Suosittelisin varaamaan ajan Lasipalatsissa sijaitsevasta Kohtaamispaikasta, jonka julkaisutyöasemissa on käytettävissä Adobe Acrobat Pro 6.0 ja skannerina 4800dpi:n Epson Perfection 4870 Photo. Koneissa olevalla Photoshopilla voi ehkä jälkikasvu piirrellä, jollei se ole liian monimutkainen sellaiseen tarkoitukseen. Muussa tapauksessa kannattaa varata jotakin muuta ajankulua, sillä Kohtaamispaikalla ei ole lapsille kirjoja. Julkaisutyöasemien tarkemmat tekniset tiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/83033704-16bd-46d2-977f-b22d9300654c.aspx.
Kohtaamispaikka ei ole auki sunnuntaisin, mutta maanantaina sinne pääsee. Tarkemmat yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/. Julkaisutyöaseman voi...
Valitettavasti Navionics-karttoja ei ole HelMet-kirjastoissa, eikä niitä näytä löytyvän muistakaan Suomen kirjastoista. Tarkistin asian osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/ löytyvällä Frank-monihaulla. Saattaa olla, ettei niitä kirjastoon voida hankkiakaan, koska tietokoneohjelman – jollainen kartta kaiketi on – lainaamiseksi kirjaston pitäisi hankkia erillinen lainauslisenssi, eikä ohjelman valmistaja sitä välttämättä antaisikaan.
Karttoja on myynnissä suomalaisissakin nettikaupoissa, jos omaksi ostaminen on mahdollinen vaihtoehto. Ne tosin ovat kohtalaisen hinnakkaita satunnaiseen käyttöön.
Matti A. Pohjolalta löytyy kirja Paperitiikerin hampaissa vuodelta 1983. Kirja löytyy Pasilan varastosta ja on sieltä tilattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Suomalaisesta journalisimista ovat kirjoittaneet esim. Unto Hämäläinen, Risto Uimonen, Erkka Lehtola, Ville Pernaa ja Turo Uskali. Heidän kirjojaan on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista ja kirjojen saatavuustiedot voi tarkistaa osoitteessa
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/a?SEARCH=uimonen+risto&searchscope=9
Kari Tapion esittämään kappaleeseen "Yön tuuli vain" löytyy nuotti vuonna 2001 julkaistusta kokoelmasta Olen suomalainen : Kari Tapion parhaat.
Petri Laaksosen Kyynelsilmin-kappaleen nuotti löytyy vuonna 1999 julkaistusta Salaa-nuottikirjasta.
Lasten- ja nuortenkirjoista löytyy lukuisia käännöksiä sekä suomesta ruotsiksi että ruotsista suomeksi. Ensimmäisenä tulevat tietysti mieleen Astrid Lindgrenin kirjat, joista suurin osa on suomennettu. Tove Janssonin Muumikirjoja löytyy molemmilla kielillä. Kahdeksanvuotiaalle suositeltavat riippuvat tietysti lapsen kehitystasosta sekä tietysti hänen kiinnostuksensa kohteista ja suomen kielen taidostaan.
Esimerkiksi näitä voisi ajatella:
Parvela, Timo: Ella ja kiristäjä (Ella och utpressaren)
Nopola: Heinähattu ja Vilttitossu (Halmhatten och Filttofflan)
Nopola: Risto Räppääjä (Risto Rappare)
Hallberg, Lin: Sigge-sarja (Sinttu)
Widmark,Martin: LasseMajas detektivbyrå (Lasse-Maijan etsivätoimisto)
Myös Sven Nordqvistin Pettson-kirjat (Viiru...
Voit saada elokuvan kaukolainana, koska sitä ei ole omassa kirjastossasi eikä nähtävästi muissakaan Kyyti-kirjastoissa. Voit tehdä siitä kaukolainatilauksen osoitteessa http://www.kyyti.fi/lomakkeet/kaukolainalomake. Lisätietoa kaukolainauksesta voit katsoa osoitteesta http://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus.
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan vuoden 1945 tuhatmarkkasen hinta on rahan kunnosta riippuen 35-400 euroa. Rahojen kuntoluokituksesta löytyy tietoa mm. Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/kuntoluokat.php
Voisikohan kyseessä olla huumorijenkka nimeltään Buumanni Afrikassa (tai Puumanni Afrikassa)? Kappaleen on levyttänyt Viljo Mannila Kalevi Nyqvistin orkesterin säestämänä vuonna 1972, ja se löytyy myös Pauli Koskipuiston esittämänä vuonna 2000 ranskalaisessa Musique du monde -sarjassa julkaistulta kokoelmalta Finlande: musiques d'Ostrobotnie : Kaustinen et alentours.
Kappaleen ensimmäinen säkeistö on katseltavissa nuottina ja kuunneltavissa Hummeripoikien esittämänä verkossa osoitteessa: http://lehti.tek.fi/node/1397
