Voit uusia lainasi HelMet-verkkokirjastossa kolme kertaa, jos aineistosta ei ole varauksia, eikä kortillesi ole kertynyt maksuja yli 9,90 €. Tämä koskee siis myös AV-aineistoa eli DVD-, blu-ray- ja CD-levyjä.
http://www.lib.hel.fi/Page/6c6735a2-d667-447d-9d04-dc7b2aa8bdb4.aspx
Virtain pääkirjastosta löytyy tällainen kirja: Automotive technical data book: Volume 1: Alfa Romeo to Mitsubishi: tune-up data for petrol-engined cars and light commercial vehicles from 1987 to 1996 (McGeoch, Julian, Randall, Martynn). Siinä on myös kysymäsi malli.
http://virrat.kirjas.to/
http://www.virrat.fi/palvelut/?c=kirjasto
"Totta kai" lienee esimerkki kielen elämisestä. Puhekielestä löytyy paljon esimerkkejä siitä etteivät kaikki tietyn sanonnan osaset ole loogisesti sopivia asiayhteyteensä, esim. "ei vaineskaan" sanonnassa vaineskaan juontaa sanaan vain. Sanan kaikki merkitykset eivät sopine kiistatta loogisesti asiayhteyteen.
Itse asiassa sana totta ilmaisee usein myös arvelua, epäröintiä esim. sanonnassa Tottapahan tiedät mitä teet. Eikä siinä kaikki; myös kai -sanalla ilmaistaan mahdollisuutta t. arvelua, (Tulee kai sade / pitää kai lähteä), eikä ainoastaan ivaa t. epäuskoisuutta (Kyllä kai!)
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus eli Kotus on valtakunnallinen kielen asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Toimintaan kuuluu kielen- ja nimistönhuolto,...
Paimion kaupunginkirjastoon on tulossa vuoden 2012 puolella digitointilaite. Kannattaa seurata kirjaston kotisivun ajankohtaista-palstaa http://www.paimionkirjasto.fi/
Carl Sandburgin runoja on julkaistu suomeksi yksi kokoelma nimellä "Runoja" (WSOY, 1956, suom. Viljo Laitinen), mutta valitettavasti etsimäsi runo ei sisälly teokseen. Myöskään antologioista tai kirjallisuuslehdistä suomennosta ei löydy.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
https://fennica.linneanet.fi/
Lysanderin repliikki, johon kysymyksessä mainittu säe sisältyy, kuuluu Matti Rossin suomentamana seuraavasti (Juhannusyön uni. WSOY, 2005):
[Ah ja voi! En muista satua, en tarinaa,
en kuultua, en luettua, jossa kerrottaisiin,]
että aidon rakkauden tie on tasainen; ei,
[ne jotka rakastavat, ovat joko eriarvoisia...]
Lauri Siparin suomennos on tällainen (Kesäyön uni. Love kirjat, 1989):
[Voi meitä! Mutta kaikki mitä olen
lukenut tai kuullut kertoo samaa:]
todellisen rakkauden tie ei koskaan ole ollut sileä.
[Joko esteenä on eri syntyperä - ]
Yrjö Jylhä puolestaan kääntää kohdan näin (Kesäyön unelma. Otava, 1961):
[Voi, missään kohtaloissa, joista luin
tai kuulin kertomuksia, ei vierryt]
tasaisna virta uskollisen lemmen;
[vaan milloin oli...
Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia. Henkilökunta arvioi kirjat ja ne otetaan joko kirjaston kokoelmiin tai mikäli kokoelmissa on jo riittävästi ko. teosta, poistokirjamyyntiin.
Etsitty Lars Huldénin runo on Syksy, kotona -sarjaan kuuluva Joulukuun yö (alunperin kokoelmasta Judas Iskariot samfundets årsbok, 1987). Pentti Saaritsan suomennos siitä on mukana Huldén-valikoimissa Taivas tummuu, mutta valkoisiin pilviin osuu valo : runoja vuosilta 1975-1987 (WSOY, 1991) ja Erään marjamatkan seikkaperäinen kuvaus : runosatoa viideltä vuosikymmeneltä (WSOY, 2006).
Ottaisimme kuudennen tuotantokaudenkin varmasti mielellämme valikoimiin, koska aikaisemmatkin ovat kokoelmissamme, mutta sitä ei ole tarjolla HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmässä. Kirjasto ei valitettavasti voi ostaa elokuvia noin vain vaan tarvitsee kaikkiin lainattaviin elokuviin erilliset lainauslisenssit, jotta niitä on luvallista lainata asiakkaille. Lainauslisenssien suhteen olemme täysin elokuvan julkaisijan armoilla. Julkaisija voi itse päättää, tarjoaako edes lainauslisenssiä. Ilmeisesti ”L-koodin” kuudennen tuotantokauden osalta lainauslisenssiä ei ole saatu, emmekä voi siksi ainakaan vielä sitä hankkia. Toivon mukaan sarja tulisi jossakin vaiheessa kirjastojen saataville.
HelMet-kirjastojen eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston aineistoa voi uusia HelMet-verkkokirjastossa osoitteessa http://www.helmet.fi. Uusimiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja nelinumeroinen pin-koodi. Klikkaa oikeassa yläkulmassa olevaa kohtaa ”Omat tietoni”. Sen jälkeen aukeaa kirjautumissivu, johon syötetään kortin numero ja pin-koodi. Sitten voit joko valita kaikki haluamasi lainat ruksaamalla ne kohdasta ”Uusi” ja klikkaamalla ”Uusi merkitys lainat”. Vaihtoehtoisesti voit klikata suoraan ”Uusi kaikki lainat”, jos haluat kaikki lainasi uusittaviksi.
Toinen vaihtoehto on uusia lainat puhelimitse. Voit tehdä sen soittamalla mihin tahansa HelMet-kirjastoon, esimerkiksi Pasilan kirjaston lainaustoimistoon...
HelMet -järjestelmässä voi asiakas itse tehdä vain yhden varauksen teosta kohden. Kun tarvitaan useampia varauksia, ne voi tehdä virkailija kirjastossa.
Varausmaksua ei peritä lastenaineistosta, siis aineistosta, joka on rekisterissä merkitty tunnuksella LAS, eikä alle 18-vuotiailta varaajilta.
HelMet kirjastoissa ei näyttänyt olevan Annika Thorin "Melkein ystävä" nimistä teosta. Kyseessä voi olla uutuus tai sitten kirjan nimi onkin jokin toinen.
Arkistolaitos hallinnoi internetissä näkyvää tietokantaa Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?id=267323&raportti=1
Tiedoston mukaan Väinö Pekkola -niminen sotamies kaatui Räisälässä. Kuolinpäiväksi on merkitty mainitsemanne 17.8.1941.
Tämä Väinö Pekkola on ollut maanviljelijä, kotoisin Mäntyharjulta, syntynyt 31.7.1914 ja palveli 5/JR 43:ssa.
Tiedostossa on toinenkin samanniminen mies, joka on kaatunut syyskuussa 1941.
Lisätietoja voitte saada Kansallisarkistosta, jolla on hallussaan sotapäiväkirjat, miesten kantakortit sekä asiakirja-aineistoa.
Yllä mainittu Väinö Pekkola mainitaan myös matrikkeliosassa JR 43:n historiikkiteoksessa Jalkaväkirykmentti 43 jatkosodassa, tekijä Toivo Härkönen...
Varsinainen joulujuhla on 25.12., vaikka ilmeisesti Suomessa aatto yleensä koetaan pyhän kohokohdaksi.
Kristityissä maissa joulua on vietetty Jeesuksen Kristuksen syntymäjuhlana. Jeesuksen tarkkaa syntymäaikaa ei tiedetä, Raamattu on tästä asiasta melko vaitonainen (tapahtumasta kerrotaan Matteuksen evankeliumin 1. luvussa ja Luukkaan evankeliumin 2. luvussa). Yleensä arvellaan, että hän syntyi muutama vuosi ennen ajanlaskumme alkua eli voimme sanoa, että "Kristus syntyi ennen Kristuksen syntymää". Ajanlaskumme on peräisin vasta 500-luvulta, jolloin Jeesuksen Kristuksen syntymän (vähän virheellisesti) oletettu ajankohta katsottiin vuodeksi 1.
Kristityt ovat ryhtyneet viettämään joulukuun 25. päivää Jeesuksen syntymäpäivänä 300-luvulla....
Voisikohan kyseessä olla Marianna Kalliolan nimeämätön runo, jonka ensimmäinen säkeistö alkaa sanoilla "Menkää kaikki pois..." ja runo päättyy sanoihin "nyt vain teistä ei minulle".
Runo löytyy sekä Marianna Kalliolan runokokoelmasta nimeltä Unesta valveille tämä on katkera matka (Otava, 1980), että runoantologiasta Parantava runo (Tammi, 1982). Molempien teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Paavo Cajander suomensi nuo rivit Shakespearen näytelmän "Henrik IV" toisen osan kolmannesta näytöksestä näin:
"Oi, jos tuon vois nähdä,
Niin itse miekkoisinkin nuorukainen,
Nuo kaikki nähdessään, nuo menneet vaarat
Ja tuskat tulevat, löis kirjan kiinni
ja istuis oottamaan vaan kuolemaansa!"
Suomennos julkaistiin vuonna 1944 nimellä "Kuningas Henrik IV".
Matti Rossin suomennos samasta kohdasta kuuluu seuraavasti:
"Jos sen voisi nähdä, onnellinen nuori,
jonka lehtii ajan kulkua ja lukee
koetuista vaaroista ja niistä,
joita kohti mennään, löisi kirjan kiinni
ja kuolisi pois niiltä istumilta."
Suomennos on vuodelta 2004 ja näytelmä sai tällä kertaa suomeksi nimen "Henrik IV".
Lähteet:
https://fennica.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?PAGE=...
Suomen yleisten kirjastojen tilastot –sivustolta löytyy runsaasti tilastotietoa kirjastoista, mm. tiedot Suomen lainaukseltaan suurimmista yleisistä kirjastoista kuntatasolla. Ne ovat Helsinki (9 179 672 lainaa), Tampere (4 858 910 lainaa), Espoo (4 183 509), Turku (3 046 811), Oulu (2 972 404 lainaa), Vantaa (2 968 877 lainaa), Jyväskylä (2 932 191 lainaa), Joensuu (+ Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi) (2 527 659 lainaa), Lahti (2 351 412 lainaa) ja Kuopio (+ Karttula) (2 070 754 lainaa). Myös aineistotilastoja kuntatasolla löytyy tämän tilaston kautta. Sivusto löytyy täältä:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilasto.aspx?QueryId=526424fc-b2f5-4…
Tilaston kautta ei kuitenkaan löydy tietoa yksittäisten kirjastojen...
Löysin laulusta kaksi versiota: nimellä Saari nuotista Helmipöllö : teekkarilaulun yläjuoksulla (sanat, melodia, sointumerkit) ja nimellä Faari Rakentajan laulukirjasta (sanat). Sanoitukset ovat molemmissa lähes samanlaiset, mutta Rakentajan laulukirjan versiossa vaari on faari. Laulu alkaa: "Valtameressä on saari, pinta-alaltaan vain aari."
Helmipöllö-nuotissa (Tekniikan Akateemisten Liitto, 2008) kerrotaan lyhyesti laulun taustasta. Laulun melodiana on Ernesto De Curtisin Palaja Sorrentoon (Torna a Surriento). Etsimäsi suomenkielinen sanoitus on Helmipöllön mukaan peräisin verbaalisesti lahjakkailta teekkareilta 1950-luvulta.
Hei!
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta ei löydy teosta esteettömästä matkailusta, mutta lähiseudulta, Janakkalan pääkirjastosta löytyy teos Majoittuminen ja matkailu liikuntaesteisille Suomessa 2003. Jos kirjaa ei pääse Janakkalasta hakemaan, siihen voi tehdä seutuvarauksen (2,50 €), ja noutopaikaksi voi valita minkä tahansa Hämeenlinnan kirjastoista.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
