Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet -verkkokirjastosta löytyy joitakin kaunokirjallisia teoksia, joiden sisällönkuvailussa on käytetty asiasanana termiä ’ryhmät’ tai muutamassa teoksessa ’etniset ryhmät’. Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi. Tässä lista teoksista:
Laine, Jere: Pako (Books on Demand 2011)
Shamsie, Kamila: Kartanpiirtäjä (Gummerus 2011)
Huston, Nancy: Enkelin kosketus (Gummerus 2007)
Smith, Zadie: Valkoiset hampaat (WSOY 2003)
Vesanto, Meri: Tää (ntamo 2010)
Martucci, Frank J.: Huntik: taika-amulettien metsästäjät (Agricola 2009)
Bolano, Roberto: Kesyttömät etsivät (Sammakko 2009)
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen (2008) arvioidaan rahasi arvoksi sen kunnon mukaan 300-500 euroa. Rahojen kuntoluokituksesta tietoa esim. täältä:
http://www.kolikot.com/artikkelit/rahojen-kuntoluokat
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksissa Suomalaiset sukunimet (Weilin+Göög, 1993) ja Sukunimet (Otava, 2000) kerrotaan, että sukunimenä Liikamaa perustuu talonnimeen. Liikamaa-nimisiä taloja on ollut lähinnä Pohjois-Suomessa, kuten esimerkiksi Alatorniolla, Ranualla, Kolarissa, Muoniossa ja Pudasjärvellä. Näillä alueilla Liikamaa -sukunimeä varsinkin esiintyy, etenkin Pellossa.
Lahden kaupunginkirjastossa on Mustosen sukua käsittelevä, Aulis Mustosen toimittama kirja Henrik Mustosen (Swarta)sukukunta : Kaavin Niinivaara no 4. Kirja on painettu vuonna 1985 ja siinä on liki sata sivua.
Mustosen suvusta on kirjoitettu myös muita kirjoja, niitä voi mahdollisesti kaukolainata. Maksu on viisi euroa / kirja.
MUUT kirjat:
Kiukoonniemen tilan ja suvun vaiheita vuodesta 1621 / kirjoittanut Juhani Mustonen. Painettu 2004, 376 sivua.
Muisteluja suvustani ja elämäni vaiheista / koonnut Matti A. Mustonen.
Painettu 1980, 130 sivua.
Olisiko kyseessä Matti Ijäksen vuonna 1988 ohjaama Katsastus, joka pohjautuu Joni Skiftesvikin novelleihin. Elokuvan pääosissa ovat Vesa Vierikko, Sulevi Peltola ja Kaija Pakarinen. Dvd löytyy muutamista Helsingin kirjastoista, saatavuustiedot osoittessa
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xkatsastus**&searchscope=9&m=g&l=&b…
Korkeiden teräksisten savupiippujen spiraalimaisia kierteitä tarvitaan estämään värähtelyä, jonka aiheuttaa niin kutsuttu von Karmanin pyörrerata. Siinä ilmavirtauksessa oleva kappale aiheuttaa pyörteitä, jotka irtoavat kappaleen pinnalta ja ajelehtivat virtauksen mukana. Tietyllä taajuudella irrotessaan pyörteet synnyttävät vaarallista resonanssia, minkä vuoksi niiden estäminen on tärkeää korkeissa ja hoikissa rakennelmissa.
Aiheesta kertoo esim. Tuomo Kärnän artikkeli, joka on julkaistu Rakennustekniikka-lehdessä 5/2001 ja löytyy myös Internetistä: http://www.karna.eu/pdf/tuulen_aiheuttamien.pdf.
Lisätietoa von Karmanin pyörteistä:
http://accessscience.com/content/K%C3%A1rm%C3%A1n-vortex-street/362200
http://en.wikipedia.org/wiki/K%C3%...
Painettua nuottijulkaisua ei löytynyt. Nuotti on tilattavissa The-Sheet-Music-Store-verkkokaupan kautta osoitteesta: http://isisippianosheetmusic.blogspot.com/ .
Kansalliskirjasto hallinnoi Suomessa kirjojen tai muiden erillisteosten kansainvälisiä standarditunnuksia eli ISBN-tunnuksia. Kyseessä on yksiselitteinen tunnus, joka annetaan jokaiselle julkiseen käyttöön tarkoitetulle kirjalle tai muulle erillisteokselle. Teoksen fyysisellä muodolla ei ole merkitystä, se voi olla painettu kirja tai audiovisuaalinen tai elektroninen tallenne. Tunnus haetaan kansalliskirjaston nettisivujen kautta: http://www.kansalliskirjasto.fi/julkaisuala/isbn.html
Tapauskohtaisia lisätietoja voit pyytää Kansalliskirjastosta:
Puh. (09) 191 44327
tai Sähköposti: isbn-keskus(at)helsinki.fi
Oulun Numismaattinen Kerho r.y.:n varsin mallikkailta www-sivuilta löytyy tieto, että käyttämättömän vuoden 1963 Å-sarjanumeroisen markan setelin arvo olisi noin 1 - 1,50 euroa.
Tieto löytyi mainitun sivuston Usein kysytyt kysymykset (FAQ) -sivulta.
http://www.oulunnumismaatikot.fi/faq2.htm#arvomarkka
Lehtiä voi varata netin kautta HelMet-verkkokirjastossa edellyttäen tietenkin, että asiakkaalla on kirjastokorttiin tunnusluku. Lehtien varaaminen tapahtuu hiukan eri tavalla kuin kirjojen varaaminen. HelMet-verkkokirjaston ohjeista löytyvät ohjeet myös lehtien varaamiseen.
Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta "Varaa" tai painiketta "Lisää koriin". Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta "Jatka". Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta "Varaa valittu lehden numero". Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden...
Lääkkeiden myynnistä päätetään laissa ja asetuksissa. Suomessa lääkkeitä, myös itsehoitolääkkeitä, saavat myydä vain apteekit. Ainoastaan nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettuja lääkevalmisteita saa myydä myös kaupoissa, huoltoasemilla ja kioskeilla:
http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/laakehuolto/apteekit
Lääkelaissa ja -asetuksessa on säädökset mm. lääkkeiden myynnistä:
http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/laakehuolto/lainsaadanto
Ruotsi on vapauttanut osan itsehoitolääkkeiden myynnistä vuonna 2009. Samoin ovat tehneet jo aiemmin Tanska ja Norja:
http://www.pty.fi/818.html
Suomessakin on aiheesta käyty keskustelua, mutta ainakin toistaiseksi tilanne on entisellään. Itsehoitolääkkeiden myynnistä on ainakin kaksi täysin...
Varausmaksun voi maksaa vasta varausta noudettaessa. Tämä siksi, että joskus varaukset jäävät tulematta - esim. uutuuskirjan ilmestyminen voi peruuntua tai kirjaston ainoa kappale tuhoutua. Maksu ilmaantuu asiakkaan tietoihin, kun varattu aineisto käsitellään siinä kirjastossa, josta asiakas haluaa sen noutaa. Samalla noutoilmoitus lähtee asiakkaalle.
Paikalla ovat esim. Åke Sandhallin Hämähäkit sukulaisineen, Hyönteiset ja hämähäkit (osa sarjasta Kodin eläinkirja), Selkärangattomat (kuuluu Suomen luonto -sarjaan) sekä nuorten puolelta Barbara Taylorin kirja Hämähäkit. Mitään näistä en sanoisi varsinaisesti laajaksi, mutta kyllä niistä melkoisen paljon tietoa saa kootuksi.
Särkänniemen delfinaarion ja Merinisäkäsakatemian kotisivuilla kerrotaan, että delfiininkouluttajan työpäivä on noin 9-tuntinen ja ajoittuu noin klo 8-17. Yöaikaan delfiinit nukkuvat. Yöunille kertyy pituutta noin 8 tuntia, mutta nukkuessaankin delfiinien täytyy käydä parin minuutin välein pinnalla hengittämässä.
Merinisäkäsakatemian sivuilta löytyy paljon mielenkiintoista tietoa ja vastauksia kiinnostuneiden esittämiin kysymyksiin: http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/fqa.html. Sivujen kautta voi esittää myös oman kysymyksensä delfiiniasiantuntijalle (http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/asiantuntija.html). Delfinaation elämästä ja delfiininkouluttajien työstä löytyy tietoa myös sen omilta kotisivuilta: http://www.sarkanniemi.fi/www/...
Kaukopalvelusta vastattiin kysymykseesi näin:
Helsingin kaupunginkirjasto tilaa kyllä kaukolainoja myös Englannista. Britanniassa kaukopalvelu on täysin keskitetty ja kaikki tilaukset osoitetaan British Libraryn kaukopalveluyksikköön. Sen hankintapolitiikka painottuu sellaisiin teoksiin, joilla on merkitystä tieteellisen tutkimuksen kannalta, joten kaunokirjallisuutta ja etenkin nuorten kirjoja on siellä vain rajatusti. Jos kirja on julkaistu Britanniassa, Br. Libraryn paikannuspalvelu ohjaa tilauksen eteenpäin sellaiseen kirjastoon, joka mahdollisesti voi toimittaa kaukolainan. Mutta nämäkin kaukopalvelukirjastot toimivat yleensä yliopistokirjastoina ja kokoelmat muodostuvat yliopistojen tarpeiden mukaan.
Voit tehdä kaukolainapyynnön...
Kiitos kiinnostuksesta keskustakirjastohanketta kohtaan! Keskustakirjaston aukiolotuntien on tarkoitus olla pidemmät kuin mitä kirjastoissa tällä hetkellä. Tärkeinä juhlapyhinä kirjasto on kuitenkin luultavimmin suljettu, juhlapyhien aattoina taas kirjasto suljetaan aiemmin kuin normaalisti. Tietenkin suunnitteluaikaväli on melko pitkä, kun rakennus avataan vasta 2017, eli moni asia tulee vielä vaikuttamaan siihen, kuinka lopulliset aukioloaikatunnit muotoutuvat.
Toiveita keskustakirjaston sisällöistä ja palveluista, myös aukioloajoista, voi käydä kirjaamassa www.keskustakirjasto.fi – sivuston Unelmien puuhun. Toiveet huomioidaan rakennuksen suunnittelussa.
http://keskustakirjasto.fi/
On suomennettu. Ferlinin runo nimeltä Istunto löytyy vuonna 1991 julkaistusta teoksesta Riemunkirjavin lyhdyin, Keisarin papukaija, Oravanpyörästäni. Kirjassa on siis runoja kolmesta kokoelmasta. Istunto on kokoelmasta Keisarin papukaija. Kirja on lainattavissa Helmet-kirjastoista:
http://helmet.fi/search~S9*fin/
Runo alkaa "On nouseva syvyyksistä veden seitsemän sylistä..."
Kirjasto 10:ssä, Itäkeskuksen kirjastossa ja Töölön kirjastossa voi soittaa sähköpianoa. Akustista pianoa Helsingin kirjastoissa ei ole.
http://www.lib.hel.fi/page/BBE3ADA4-1300-4A46-98A8-D832ABCBC34B.aspx
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/musiikkiosasto/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/tietokoneet/
Vantaan Tikkurilan kirjastossa on piano asiakkaita varten:
http://www.vantaa.fi/fi/kirjasto/kirjastot_ja_aukioloajat_/tikkurilan_k…
Majamaa-nimen alkuperänä pidetään nuotta- ja kalamajoja sekä karja- ja metsämajoja. Talonnimenä ja sukunimenä Majamaa on satakuntalainen. Suomalainen sukunimikartasto sijoittaa pääsääntöisesti Majamaa-sukunimen Alavuden ja Parkanon ympäristöön.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava, 2000.
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto. SKS, 1998.
Anne Holappa, Nurmijärven kirjasto