Kysymäsi kaltaista nettisivustoa emme onnistuneet löytämään. Jos kuitenkin haluat jonkinlaisen tiiviin tietopaketin tietokonetermeistä jne, niin ehkä sinulle voisi olla hyötyä ihan tietokoneen käytön opaskirjasta? Ainakin Ulla Sannikalla on teos nimeltä Seniorin tietokoneopas (Talentum, 2010), jossa kerrotaan selkeästi perusasioista. Eikä tarvitse edes olla seniori sitä lukeakseen!
Voisithan myös mennä ihan tietokonekurssille? Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjasto järjestää kursseja ihan aloittelijoille. Lisää tietoa löydät seuraavasta linkistä: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/asiakasopastukset/
Tämäntapaisiin kysymyksiin on usein vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Kiinan kielessä ei ole aakkosia, sillä kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin. Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kielen yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä. Nimiä ei siis pysty kääntämään suoraan kiinan kielelle. Vaikka merkkien ääntämys sattuu olemaan lähellä suomenkielistä nimeä (merkitkin äännetään erilailla eri murteissa), on niillä oma merkityksensä, josta kannattaa ottaa selvää ennen kuin tatuoi sen ihoonsa. Voit tiedustella Suomi-Kiina-seurasta nimen Pekka...
Espanja on pinnanmuodoiltaan yksi Euroopan vaihtelevimmista maista. Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin, ja luonnehdinta pinnanmuodostuksesta löytyy arkistostamme: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=819a7bf0-fd8…. Tietoa löytyy myös osoitteesta http://www.matkailu-opas.com/espanjan-pinnanmuodot.html.
Vuoristoilla on luonnollisesti vaikutuksensa liikennejärjestelyihin. Erityisesti Espanjan, Andorran ja Ranskan raja-alueella kohoava Pyreineiden vuoristo on keskikohdaltaan vaikeasti ylitettävissä, ja rauta- ja maantiet kulkevat matalampia reunaväyliä pitkin. Espanjassa on kuitenkin nykyään tiheä ja korkeatasoinen tieverkosto. Rautatieverkon kokonaispituus on 15 288 km ja joitakin yhteyksiä liikennöidään...
Helsingin kaupunginkirjasto voi lähettää asiakkaalle laskun maksua varten. Se on kuitenkin hidas tapa hoitaa asia.
Suosittelemme korvausmaksun maksamista lähimmässä kirjastossa.
Laulu on tosiaankin Pirkka-Pekka Peteliuksen laulama ja nimeltään Serkkupoika. Se on Pedro Hietasen säveltämä ja Peteliuksen sanoittama.
Kappale on Pimpparauta-nimiseltä äänitteeltä vuodelta 1985.
Helmet-kirjastoista sitä voi lainata Tikkurilan musiikkivarastosta kasetti- tai LP-levymuodossa:
http://helmet.fi/
Kyseinen kirja ei valitettavasti ole vielä tullut lainattavaksi pääkaupunkiseudun kirjastoihin, eikä siitä voi vielä tehdä varausta. Voit seurata HelMet-tietokannasta milloin kirja tulee kirjastoihin, ja varata sen itsellesi.
Pianonsoiton alkeisoppaita on moniakin, mutta Sointuopas : sähköuruille, pianolle, harmonille jne. vastaa ehkä parhaiten tarpeitanne. Se sisältää tärkeimmät soinnut ja niiden käännökset.
Nettisivuista Pianosoinnut.net voisi olla hyödyllinen.
http://pokis.net/piano
Ei ole, kirjastot lainaavat elokuvia DVD- tai Blu ray -muodossa, ja jonkin verran vielä myös videokasetteina.
Tekijänoikeussyistä kirjastot eivät saa myydä poistamiaan kuvatallenteita olivatpa ne missä muodossa tahansa.
Yritin kirjastovarastostamme Pasilasta löytää 1950-luvulla painettua sanakirjaa, mutta vanhin hyllystä löytynyt teos, josta sana löytyi, oli painettu vuonna 1968, Random house dictionary of the english language. Siellä sana oli kirjoitettu yhteen painkiller. Muistakaan sanakirjoista en löytänyt yhdysviivallista muotoa. Voi tosiaan olla, että kyseessä on vanha kirjoitusasu, joka on muuttunut tai esiintynyt yhteenkirjoitetun rinnalla. Beckettin näytelmän ensimmäinen versio on ranskankielinen, mutta englanniksi se on ilmestynyt pian sen jälkeen. Helsingin yliopiston englannin kielen laitoksella osataan varmasti neuvoa eteenpäin, http://www.helsinki.fi/englanti/ , toimiston yhteystiedot löytyvät täältä http://www.helsinki.fi/englanti/...
Pennin kokoinen markka on ollut Suomessa käytössä vuosina 1952-1962. Vuosittaiset lyöntimäärät ja muuta tietoa on kirjassa Suomen rahat 1811–2009 arviohintoineen, sivulla 23.
Suomen väestön lukumäärä on 31.12.2010:
1) 0-29 vuotiaita 1 893 604,
2) 50+ v. 2 101 718,
3) 60+ v. 1 342 753,
4) 70+ v. 659 044,
5) 80+ 255 912 ja
6) 90+ v. 34 303 henkilöä.
Suomen väestötilastot löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta: https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html.
Mihin voin viedä vanhat kirjat -kysymykseen on vastattu esim. Suomen keräystuotteen sivulla http://www.suomenkeraystuote.fi/fi/lajittelu/usein-kysytyt-kysymykset. Siellä ja myös Kierrätysinfossa http://www.kierratys.info/laji_paperi.php kerrotaan, että kirjat ilman kansia voi laittaa paperinkeräykseen. Jyväskylän kaupungin jätehuollon sivulla http://www.jyvaskyla.fi/jate/kodinjatteet/paperi sanotaan myös, että pehmeäkantisia kirjoja voi laittaa paperinkeräyksen. Kannet (ja kirjat kansineen, jos niitä ei irroteta) ovat paikkakunnasta riippuen energia- tai sekajätettä.
Tapio Saario kirjoittaa Kuka kukin oikeasti on -teoksessaan (BTJ Kirjastopalvelu, 1996) Kenttäläisestä seuraavasti:
"Paavo Kenttäläinen perustuu suurelta osin Salaman nuoruudentoveriin, kirjailija Jorma Kannilaan (1934-[2010]). Salama ja Kannila olivat tutustuneet Tampereen Klassillisessa lyseossa, ja heitä yhdisti kirjoittamisharrastus. Salama lopetti koulun jäätyään viidennelle luokalle vuonna 1954. Muutamaa vuotta vanhempi Kannila auttoi Salamaa ensin kirjoittamisen alkuvaiheissa, mutta ystävysten välit viilenivät Kannilan saatua ensimmäisenä menestystä kirjoittajana. Esikoisteoksen Salama sitten kuitenkin sai julki pari vuotta ennen Kannilaa."
"Salaman osalta Kenttäläisen hahmo on luultavasti syntynyt aluksi jonkinlaisena kostona siitä...
Suomessa järjestettävissä vaaleissa ehdokkaiden numerointi alkaa numerosta 2, koska numeroa 1 ei ole haluttu ottaa käyttöön: ketään ei ole tahdottu julistaa "ykköseksi" ennen kuin vaalit on käyty.
Numerointikäytännöstä on säädetty Vaalilaissa (37 §. Ehdokkaiden järjestyksen määrääminen ja 41 §. Ehdokaslistojen yhdistelmän laatiminen):
"Presidentinvaalissa arvotaan ehdokkaiden keskinäinen järjestys ensimmäisessä vaalissa ja ehdokkaat numeroidaan tämän mukaisessa järjestyksessä alkaen numerosta 2." (37 §)
" -- ehdokaslistat sijoitetaan 37 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuun järjestykseen siten, että ensin ovat puolueiden ehdokaslistat ryhmiteltyinä vasemmalta oikealle, sitten yhteislistat vastaavalla tavalla ryhmiteltyinä ja lopuksi...
Varmaankin yleisesti katsotaan, että kirjat ovat vaikutuksiltaan lievempiä kuin elokuvat. Raakuudet luultavasti vaikuttavat voimakkaammin kuvallisina kuin vain sanoin ilmaistuina. Elokuvat tuovat tapahtumat katsojan silmien eteen, kun taas lukija ei niitä näe kuin korkeintaan kuviteltuina mielessään, mikä ei liene yhtä voimakasta. Turhaan ei sanoa, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Erityisesti nuoret lapset saattavat samaistua aikuisia voimakkaammin elokuvan hahmoihin.
Kirjailija Jarkko Sipilä pohtii hiukan kirjojen ikärajaa novellikokoelmansa ”Kulmapubin koktaili” esipuheessa. Hän pitää kokoelmansa novellia ”Syyllinen” K18-leiman ansaitsevana siihen sisältyvän seksuaalisen väkivallan vuoksi. Novellissa kuvataan vankilassa...
Normaalien kirjojen laina-aika on neljä viikkoa, joten se jo lisää odotusaikaa huomattavasti. Osa kirjan 225 kappaleesta on myös laitettu bestseller-niteiksi, jolloin ne eivät liiku lainkaan varausjonossa vaan niitä voi lainata kirjastossa se, joka kirjan ensimmäisenä huomaa. Bestsellereissä on kyllä viikon laina-aika, mutta ne eivät siis varausjonon etenemiseen vaikuta lainkaan, jollei sitten joku kirjaa jonottava asiakas peru varausta saatuaan kirjan bestsellerinä.
Jos varauksen saapumisaikaa haluaa arvioida, kannattaa ottaa huomioon se, että jo nyt lainassa olevan kirjan eräpäivä saattaa olla vielä viikkojen päässä. On myös mahdollista, että osa asiakkaista pitää lainaa yliaikaa tai palauttaa sen jo ennen eräpäivää. Siksi varausten...
Hei!
Hannu Hyttinen on ansiokkaasti kerännyt Tampereen murresanoja. Hänen teoksessaan Iso pipa vuodelta 2009 morkun sanotaan tarkoittavan huonokuntoista rakennusta. Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta osoitteesta http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena .