Helmetin e-kirjojen lainaamiseen tarvitset Helmet-kirjastokortin ja tunnusluvun. Jos sinulla on voimassaoleva kortti ja tunnusluku vielä olemassa, pääset lainaamaan alla olevan linkin kautta:
https://www2.helmet.fi/ebook/
Jos korttia ja tunnuslukua ei ole, ne voi hankkia jostakin Helmet-kirjastosta. Kortin saa vain tulemalla henkilökohtaisesti kirjastoon.
Helmetin Ohjeita-otsikon alta löytyy tietoa myös e-kirjojen lainauksesta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Oletko kiinnostunut nimenomaan Helsingissä pyörivistä dekkarilukupiireistä? Itse vedän Pasilan kirjastossa Helsingissä rikoskirjallisuuden lukupiiriä. Voin siis kertoa siitä. Helsingissä toimii myös Tapulikaupungin kirjaston rikoskirjallisuuden lukupiiri, josta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/Page/fa9bad9b-78e3-4002-a813-d2dcfccc8c7e.aspx. Suomen dekkariseura pyörittää puolestaan omaa dekkarilukupiiriään Kallion kirjastossa, ja siitä löytyy lisää asiaa osoitteesta http://dekkariseura.wordpress.com/dekkarilukupiiri/. Jos nuo kiinnostavat, kannattaa tiedustella asiaa suoraan tuolla mainituilta henkilöiltä.
Pasilan rikoskirjallisuuden lukupiiri kokoontuu Pasilan kirjastossa noin neljän viikon välein torstaisin kello 18.00....
Luonnonsuojeluaiheisia kirjoja voit etsiä HelMet-verkkokirjastosta seuraaavasti:
Kirjaudu Omiin tietoihin ja sitten kohtaan Hae/varaa. Avautuvaan kohtaan voit kirjoittaa Luonnonsuojelu kuvakirjat. Näin saadaan luettelo kirjoista. Vasemmasta laidasta kannattaa rajata vielä kohdasta Kieli: suomi ja Kokoelma: kaunokirjat. Mielenkiintoisia kirjoja voi tarkastella lähemmin painamalla kirjan nimen kohdalta ja sitten kohdasta Explore, jolloin aukeaa kirjan kansi ja vielä kohdasta Kirjavälityksestä kansikuva ja esittely. Mielenkiintoisimmat voit kerätä koriin kohdasta Lisää koriin tai varata yksitellen. Koriin kerätyt näkyvät ylhäällä kohdassa Oma korini ja sieltä voit tehdä itsellesi esim. Muistilistan kirjoista tai lähettää sähköpostin.
Vähän...
Tarkkaa vastausta en kysymykseesi onnistunut löytämään. Tässä kuitenkin huomioonotettavia tekijöitä kysymykseesi.
Heinänsyöjien, kuten lehmän, ruoansulatusjärjestelmä on kehittynyt energian keräämisen suhteen tehokkaaksi. Samaten kasvissyöjäeläimistä osa on märehtijiöitä, esimerkiksi mainitsemasi lehmä, jolloin niille on mahdollista syödä nopeasti ja saada enemmän liukenevia ravintoaineita selluloosapitoisesta ravinnosta kuten heinästä. (http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4rehtiminen)
Usein ihmisellä on tapana keittää, kuumentaa tai paistaa ruokansa, jolloin entsyymit samoin kuin muutkin ravintoaineet vähenevät ruoasta. Tästä aiheesta voi lukea lisää esimerkiksi Mea Salon teoksesta Hellaton kokki-raakaravintoa kasviksista (2010).
Lopuksi...
Täällä Jyväskylän kaupunginkirjastolla säilytetään Seura-lehteä yhden vuoden verran, joten meiltä ei vanhempia lehtiä ole saatavilla. Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta löytyvät myös Seuran vanhat vuosikerrat. Lehdet ovat siellä tilattavissa lukusalikäyttöön yliopiston pääkirjastolla. Lukusalikäyttöönkin saatetaan vaatia kirjastokortti, mutta se myönnetään toki, vaikka ei olisikaan opiskelija.
Seura ei myöskään ole Aleksi-viitetietokantaan indeksoitava lehti, jolloin siitä voitaisiin etsiä tarkempia tietoja, ja juttuja. Näin ollen tarvitsemanne jutun löytymiseksi on selattava vuosikertoja manuaalisesti lävitse. Yliopiston kirjastolla tämä siis onnistuu.
Kortepohjan kirjastossa näyttäisi tällä hetkellä olevan paikalla ainakin sellaiset puuhakirjat kuin "Leikitään myyrän kanssa" ja "Hirmuhommeleita". Kannattaa kysyä kirjaston henkilökunnalta, että mistä löytäsit nämä kirjat.
Puuhakirjoja kirjaston kokoelmissa ei ole kovinkaan paljon, mutta erilaisia aapisia tehtäväkirjoineen sekä askartelu- ja pelikirjoja löytyy kokoelmista. Kysy rohkeasti henkilökunnalta, he kyllä auttavat etsimään niitä!
Nerudan oodeista ja Tercer libro de las odas -kokoelman runoista on suomennettu vain osa, ja Oda al día feliz näyttää valitettavasti kuuluvan niihin suomentamattomiin: "Oodia onnelliselle päivälle" ei löydy sen paremmin Neruda-kokoelmista kuin hänen runojaan sisältävistä antologioistakaan.
Lahden kaupunginkirjaston Linkki maailman runouteen -runosuomennostietokanta ei sekään runoa tunne. (http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/)
En tiedä, millainen tilanne kysyjällä on ollut. Helmetissä on saattanut olla väliaikainen ongelma. Ainakin tällä hetkellä Helmet toimii ja lainatiedot pääsee tarkistamaan Omat tietoni -sivulta. Siis valitse Helmetin etusivulta Omat tietoni, kirjoita kirjastokortin tunnus ja tunnusluku ja jatka. Lainat ja niiden eräpäivät näkyvät ensimmäisenä. Jos olet unohtanut tunnuslukusi ja olet aikaisemmin ilmoittanut kirjastolle sähöpostiosoitteesi saat postiisi uuden tunnusluvun Unohditko tunnuslukusi ? - painiketta painamalla. Jos sinulla ei ole tunnuslukua ollutkaan tai jos et ole ilmoittanut sähköpostiosoitettasi kirjastolle, tunnusluku täytyy käydä pyytämässä jostakin Helmet-kirjastosta.
Taiwanin virallinen kieli on kiina.
Suomalaismatkailijalle käyttökelpoisia kiinan kielen sanakirjoja ovat esimerkiksi seuraavat:
Li, Guangyun, Suomi-kiina-suomi : matkakieliopas. Art House, 2008
- tärkeimmät matkailijan tarvitsemat sanat ja ilmaukset aihepiireittäin
Suomi - kiina - suomi. (Matkalle mukaan -sanakirja). Gummerus, 2008
- yleiskielen perussanastoa, matkailijalle tärkeää erikoissanastoa, kattava ruoka- ja ravintolasanasto, runsaasti asioimislauseita
Myös kielikursseja on saatavilla:
Guo, Hai, Kiinaa matkailijoille. Finn Lectura, 2008
Kan, Qian, Hyvää matkaa! : kiinaksi. Gummerus, 2008
Hyvää matkaa! : kiinaksi sisältää runsaasti asioimislauseita sekä suomi-kiina- ja kiina-suomi-sanastot, joten sitäkin voi käyttää matkalla...
Frank-tietokannan (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/) kautta selviää, että kasettimuodossa olevia, vuoden 1978 Karhuherra Paddingtoneja on vielä aika monessa kirjastossa eri puolilla Suomea. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa niitä ei enää ole, mutta voit pyytää kasetin kaukolainaan lähikirjastosi kautta tai tehdä kaukolainapyynnön alta löytyvällä lomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kysymyksestänne ei aivan käynyt ilmi mitä kysyitte, mutta vastaan parhaani mukaan. JR43 perustettiin Päijänteen sotilasläänissä ja Hämeenlinnan kirjastosta löytyy Toivo Härkösen teos Jalkaväkirykmentti 43 Jatkosodassa. Teosta ei valitettavasti ole Ratamo-kirjastoissa, mutta se voidaan tarvittaessa kaukolainata, mikäli ette pääse itse käymään Hämeenlinnassa. Kaukopalvelu on maksullista ja tarkempia tietoja siitä saatte kirjastosta.
JR22:den perusti ilmeisesti Lahden suojeluskuntapiiri ja siitä en löytänyt kirjallisia lisätietoja.
Joutsan sotaveteraaneista kertovilta nettisivuilta Joutsa Sodassa 1939-45 http://www.joutsa.fi/veteraanit/dokumentti.php?doc=59
löytyi tieto, että JR 43:n I pataljoonan nimeksi vaihtui vuoden 1942 toukokuussa III...
Heikki Hietamies on kirjoittanut toisenkin sotaan liittyvän romaanin, elokuvanakin tunnetun Äideistä parhain ( Otava, 1992). Laila Hietamiehen Lappeenranta- sarjaan kuuluvat romaanit Unohduksen lumet, Kukkivat kummut, Syksyksi kotiin, Koivu ja tähti sekä Siellä jossakin kertovat talvi-ja jatkosodasta. Sirpa Kähkönen on kirjoittanut sodan ajasta Kuopiossa kirjoissaan Rautayöt, Jään ja tulen kevät, Lakanasiivet ja Neidonkenkä. Sodan ajasta rajantakaisessa Karjalassa on Eeva Kilpi kuvannut muistelmissaan Talvisodan aika, Välirauha, ikävöinnin aika ja Jatkosodan aika. Samasta aiheesta on kirjoittanut myös Raisa Lardot kirjassaan Ripaskalinnut (WSOY,1978) . Kotirintamanelämästä kertoo esim. Ulla-Lena Lundbergin kirja Marsipaanisotilas (...
Muistaapa hyvinkin. Tämähän se on:
http://www.youtube.com/watch?v=zVJ-zhqvnWQ
Laila Kinnunen - Kurkota kuuhun
TV ohjelmasta Jojo 1968
Alkuperäinen nimi Swinging on a star
Säveltäjä Jimmy Van Heusen
Alkuperäiset sanat Johnny Burke
Kääntäjä Puhtila Sauvo
Omenan siemeniä ei kannata syödä suurta määrää, koska niissä on luonnostaan syanidin sokeriyhdistettä, amygdalaania, joka suurina annoksina aiheuttaa tukehtumiskuoleman. Samaa ainetta on myös esim. luumun ja aprikoosin siemenissä. Pieninä määrinä syötyinä omenan siemenistä ei ole haittaa. (Lähde: Tiede 2000 -lehti, 1997, nro 8, s. 62)
Monissa siemenissä, esimerkiksi auringonkukan, saattaa olla ympäristöstä tulleita raskasmetalleja, vaikka ne eivät sinänsä olisi myrkyllisiä.
3D-elokuvat ovat vasta tulossa kirjastoihin. Helmetissä ja muissa kirjastotietokannoissa ne on asiasanoitettu termillä 3D-elokuvat. Ne löytyvät Helmetistä helpoiten, jos valitset Helmet etusivulta Muut hakutavat -välilehdeltä vaihtoehdon Asiasana. Kirjoita hakulaatikkoon 3D-elokuvat ja valitse hakujoukoksi Koko aineiston sijaan Elokuvat. Helmetistä näyttää löytyvän 3 kappaletta 3D-elokuvia.
Alkuperäisessä Martti Haavion runossa Laulu nukkumatista nukkumatti "ovehen nyrkillä lyö". Tässä muodossa runo esiintyy satu- luku- ja runokirjoissa. Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin kirjaston Onnet-tietokanta löytää runon yli 20 eri kirjasta:
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/snkirja.htm
Lauluna runo on nimeltään Sininen uni, ja laulun sanoissa nukkumatti tosiaan "ovehen hiljaa lyö".
Nyrkillä oveen lyöminen kuuluu siis alkuperäiseen versioon. Syytä runon muuttamiseen laulunsanoina ei löytynyt, mutta ehkäpä haluttiin laulusovituksen sanoista tehdä alkuperäistä unettavammat.
Hej!
Per mejl borde du få påminnelser om att lånen är på väg att förfalla just två dagar före förfallodagen. Får du inte? Har du fortfarande kolumbus-epostadressen? Ifall det inte fungerar är det bäst att besöka biblioteket och reda ut saken. Hoppas det löser sig!
HelMet-verkkokirjastossa oli käyttökatko 14.2.2012 kello 23 alkaen, joten kyse oli varmaankin siitä. Katkot usein johtuvat HelMetiin tehtävistä päivityksistä. Nyt HelMet kuitenkin toimii taas normaalisti.
