Kriitikko ja lastenkirjailija Tuula Korolainen on laatinut listan maailman merkittävimmistä lasten- ja nuortenkirjoista Onnimanni-lehdelle v. 1991. Lista koostuu asiantuntijoiden suositukista Ohessa oma näkemykseni niistä listan kirjoista, joita voisi ajatella nelivuotiaalle.
Andersen, H.C.: Kootut sadut ja tarinat
Barrie, J.M.: Peter Pan
de Brunhoff, Jean: Babar-kirjat
Busch, Wilhelm: Max ja Moritz (voi olla vähän pelottava synkän loppunsa takia!)
Carroll, Lewis: Liisan seikkailut ihmemaasa (myös pelottavia kohtia)
Collodi, Carlo: Pinokkio
Dahl, Roald: Iso Kiltti Jätti
Egner, Thorbjörn: Kasper, Jesper ja Joonatan: kolme iloista rosvoa
Finne, Jalmari: Kiljus-kirjat
Grahame, Kenneth: Kaisilikossa suhisee
Grimm, Jacob ja Wilhelm: Grimmin...
Aalto yliopiston Arabian kampuskirjastosta löytyy seuraavat teokset:
Comstock, Helen: 100 most beautiful rooms in America (New York 1965)
https://arsca.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?BBID=38285
Hine, Thomas: Populuxe (New York 2007) Asiasanat: sosiologia, kulutus, kulutushyödykkeet, aineellinen kulttuuri, amerikkalaisuus, kulutussosiologia, Yhdysvallat --1950-luku --1960-luku
https://arsca.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?BBID=367242&LANGUAGE=F…
Wright, Frank Lloyd: Frank Lloyd Wright’s contribution to the beauty of American life : specially bound House Beautiful. Vol. 98 no. 11, November 1955 (New York 1955)
https://arsca.linneanet.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?BBID=350997
Edwards, Clive: Turning houses into homes : a history of the...
Palén-nimestä löytyy melko vähän tietoa. Käytettävissämme olevista sukunimikirjoista ei löytynyt ko. sukunimeä. Väestörekisterikeskuksen sukunimitilasto kertoo, että Palén-nimi on nykyisenä nimeä Suomessa 122 henkilöllä, joista 51 on miehiä ja 71 naisia. Kyseessä on siis melko harvinainen sukunimi. genforum.genealogy.com -sivustolta löytyi tieto, että Palén olisi ruotsalainen sotilasnimi. Sotilasnimi on sotilaalle annettu lisänimi. Suomessa sotilasnimet olivat alkujaan vierasperäisiä ja muistuttivat säätyläisten nimiä. Voit hakea Palén-nimellä Suomen Sukututkimusseuran HisKi-tietokannasta: http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Lähteet:
http://genforum.genealogy.com/finland/messages/2804.html
http://genforum.genealogy.com/surnames/
http://fi....
Pinttyneen tupakanhajun aiheuttamaa epäsuoraa passiivista tupakointia ei ole tutkittu lähimainkaan yhtä paljon kuin varsinaista passiivista tupakointia. Suomen kuvalehden referoiman Environmental Science & Technology -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan huonekaluihin, mattoihin, vaatteisiin ja muille pinnoille pinttynyt tupakanhaju voi olla terveydelle haitallisempaa kuin on luultu. Erilaisille pinnoille tarttunut nikotiini voi muodostaa myrkyllisiä tai syöpää aiheuttavia yhdisteitä reagoidessaan huoneilman otsonin, pintojen molekyylien tai ympäristön typpiyhdisteiden kanssa. Nikotiini voi säilyä pinnoissa kuukausia - tuskin kuitenkaan vuosia.
Kotimaisesta sisäilma- ja ympäristöterveyskirjallisuudesta en löytänyt epäsuoraan...
Suomeksi ja Suomessa on julkaistu Yoshihiro Takahashin mangoista Hopeanuoli- ja Weed-sarjoja, joihin eivät kuulu Ginga Densetsu Riki ja Ginga Densetsu Weed: Orion -tarinat, eikä myöskään Kai no san kyōdai -tarina. (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI)
Eri puolilla Suomea on kirjastoissa Hopeanuoli- ja Weed-sarjaa DVD:nä. Elokuvilla on 12-vuoden ikäraja. Mainintaa leikkaamattomuudesta ei löytynyt, mutta ainakin näitä elokuvia myynyt Futurefilm-maahantuoja mainostaa Hopeanuoli- ja Weed-elokuvien olevan leikkaamattomia. Elokuvissa puhutaan japania, ja niissä on mm. suomenkielinen tekstitys. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen Hopeanuoli- ja Weed-animaatioelokuvat löydät Helmet-...
Kyseistä kohtaa en valitettavasti Nalle Puh kirjaa selaillessa löytänyt. Nalle Puhin filosofiasta ja sanonnoista löytyy myös kirjoja esim. seuraavat: Nalle Puhin viisaita lauseita ( WSOY, 2003), Nalle Puhin pieni kirja viisaudesta ( WSOY, 2000), Roger E. Allen: Nalle Puh ja ongelmanratkaisun taito (WSOY, 1998), Benjamin Hoff: Nalle Puh ja Tao ( WSOY, 1999), John Tyerman Williams: Nalle Puh ja psykologit (WSOY, 2001),Roger E. Allen: Nalle Puh ja menestyksen taito (WSOY, 2004) ja John Tyerman Williams: Nalle Puh ja filosofit (WSOY, 2004)
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Huutokauppakamarit kuten Hagelstam ja Bukowski arvioivat taide-esineitä. Hagelstamin sivuilla kuitenkin kerrotaan, että se anna arvioita 1900-luvun yksittäisistä käyttöposliiniesineistä, mutta voisit kokeilla Bukowskin verkkoarviointilomaketta:
http://www.bukowskis.com/sell#valuation_online
Bukowskis Market käsittelee arvoltaan vaatimattomien esineiden kyselyt: http://www.bukowskismarket.com/ Rekisteröityneenä asiakkaana voit mm. tehdä ilmaisen arkistohaun.
Helmet-tietokannasta löytyy myös kirja, josta voisi olla sinulle apua: Designlasin hintakirja (Poolring 2005)
http://www.helmet.fi/record=b1723537~S9*fin
Entä oletko jo katsonut nämä sivut:
http://www.astiataivas.fi/
http://www.laatutavara.com/
Katso myös huuto.netin suljetut kohteet:...
Mauri Kunnas on tunnettu suomalainen lastenkirjailija, jonka suosituimpia kuvakirjoja ovat mm. Koiramäki-kirjat sekä Koirien Kalevala.
Kunnaksesta ja hänen tuotannostaan löydät tietoja mm. kirjoista :
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita, osa 3
- Kotimaisia lastenkirjankuvittajia
Internetistä löytyy myös paljon tietoa Mauri Kunnaksesta. Paras verkkolähde on Kunnaksen omat kotisivut (http://www.maurikunnas.net). Myös Otavan sivuilla on paljon tietoa kirjailijasta ja hänen teoksistaan (http://www.otava.fi).
Hämeenlinnan kaupunginkirjastolla on kotikirjastopalvelu. Kirjaston sivulla kerrotaan, että kotikirjastopalveluun on oikeutettu perusturvan asiakas, joka ei pysty asioimaan kirjastossa omin neuvoin ja jolla ei ole läheistä ihmistä auttamassa. Tarkempia tietoja palvelusta saat suoraan Hämeenlinnnan kaupunginkirjastosta. Alla on linkki, josta voit myös lukea lisätietoa kotikirjastopalvelusta. Toisessa linkissä on Hämeenlinnnan kaupunginkirjaston yhteystiedot.
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/kotikirjastopalvelu
https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/auki
Nimenmuutostietokannan mukaan Skoffski-niminen henkilö on muuttanut nimensä
Koskeksi Papinniemellä vuonna 1919. Papinniemi voi olla kylä Heinävedellä
tai kyläkunta Kiteellä.
Historiankirjoissa on varhaisin kastetieto Kiteeltä vuodelta 1729. Muita
paikkakuntia, joista myöhempiä tietoja nimestä on, ovat Pietari, Ruskeala,
Sortavala, Tohmajärvi ja Impilahti.
Nimiarkiston yleiskokoelmassa ja asiakirjanimikokoelmassa ei ollut tietoja
Skoffski-nimestä. Lisätietoja suvun taustoista saadaan kenties selville
sukututkimuksen avulla.
Saimme Kotuksesta apua asian selvittämisessä.
Helsingin kirjastoissa on tosiaan monenlaisia lainattavia laitteita, mutta valitettavasti mistään kirjastosta ei lainata skannereita kotiin asti. Osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b1715034~S9*fin löytyvät järjestelmään viedyt lainattavat skannerit, mutta niitä saa lainaksi vain kirjastossa käytettäviksi.
Jonkin verran kirjastoista lainattavista laitteista tietoa löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/asiakastietokoneet/. Valitettavasti täydellistä listausta ei ole tietääkseni olemassa. Kirjastojen lainaamat esineet saa kuitenkin HelMet-verkkokirjastossa osoitteessa http://www.helmet.fi näkyviin näin:
1. Valitse hakutavaksi ”Hakusana(t)”.
2. Kirjoita hakukenttään ** (eli kaksi tähtimerkkiä).
3. Valitse kohdasta ”Aineisto” valinnaksi...
Uutislähteiden mukaan lumivyöryissä on Suomessa 2000-luvulla kuollut kaksi ihmistä. Onnettomuudet sattuivat Utsjoen Ailigas-tunturilla vuonna 1998 ja Kuusamossa Rukan Konttaisella vuonna 2000.
Vakava lumivyöry oli myös Pyhätunturilla 1990-luvun vaihteessa. Silloin kaksi laskijaa jäi lumen alle, mutta heidät pelastettiin.
Ilmatieteen laitos on vuodesta 2005 alkaen antanut ennusteita lumivyöryistä http://ilmatieteenlaitos.fi/lumivyoryennuste
Lisätietoja lumivyöryistä http://www.luontoon.fi/RetkeilynABC/turvallisuus/vaarojenennaltaehkaisy…
Marika on diminutiivimuoto unkarilaisesta Mária-nimestä; Unkarissa Marika-nimeä käytetään Mária-nimisten naisten lempinimenä. Nimi on siis kovastikin "sukua" Maria-nimelle. Marika-nimi on käytössä myös monissa muissa Euroopan maissa.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (2004)
Ladó: Magyar utónévkönyv (1972)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Marika
http://www.behindthename.com/name/marika
Valtionpäämiesten puheita löytyy kirjassa Suuret puheet jotka muuttivat maailmaa, toimittanut Simon Sebag Montefiore ( Ajatus Kirjat, 2008). Sama teos löytyy myös englannin kielellä, samoin kuin In our time: the speeches that shaped the modern world, kirjoittanut Hywel Willimas (Quercus, 2009). Kyseiset kirjat eivät ole kirjastossani, joten en pysty tarkistamaan, onko niissä myös Hitlerin puheita. Hitlerin pitämä puhe valtiopäivillä löytyy Pasilan varastosta nimellä Hitler vastaa Rooseveltille: Saksan johtajan ja valtakunnankanslerin Adolf Hitlerin 28.4.1939 valtiopäivillä pitämän puheen suomennos.
Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Kontulan kirjasto on suljettu remontin vuoksi 1.3.2012 alkaen ensi syksyyn asti. Kirjastoauto pysähtyy kirjaston edessä tiistaisin klo 15.25–15.55.
Kontulan kirjastossa hyllyssä olevaa nidettä ei siis valitettavasti saa käyttöön ennen syksyä, ja varausten noutopaikaksi on valittava jokin muu kirjasto. Toivottavasti Kontulan nide ei ole etsimäsi kirjan ainoa kappale.
Kreikkalaista kirjallisuutta julkaistaan suomeksi harvakseltaan. Tässä kuitenkin jonkinlaista listaa.
2000-luvulla:
Doxiadis, Apostolos: Petros-setä ja Goldbachin hypoteesi (Like, 2004)
Näkymätön ja näkyvä : nykykreikkalaisia novelleja (Suomen Ateenan-instituutti, 2000)
Russu, Nikol: Sano Morfiinille et mä etin sen vielä (Kääntöpiiri, 2000)
Staikos, Andreas: Herkullisia suhteita (Tammi, 2000)
Ennen 2000-lukua mm.:
Assimacopoulos, Kostas: Sarastus (Kirjayhtymä, 1980)
Jordanidu, Maria: Kultainen sarvi : kreikkalaisen naisen tarina (Otava, 1985)
Kazantzakis, Niko: Kerro minulle, Zorbas (1. painos 1954)
Kazantzakis, Niko: Veljesviha (1. painos 1967)
Kazantzakis, Niko: Viimeinen kiusaus (1. painos 1957)
Vassilikos, Vassilis: Valokuvat (...
Pääkaupunkiseudulla ainakin työväenopistojen lausuntaryhmät kuten Kanneltalon lausujat, Stoan lausujat ja Espoossa Tapiolan lausujat järjestävät runomatineoita. Kannattaa seurata esimerkiksi Helsingin suomenkielisen työväenopiston menovinkkejä: http://www.hel.fi/hki/sto/fi/Luennot+ja+tapahtumat
Espoon kaupungin työväenopisto:
http://www.espoo.fi/tyovaenopisto
Helsinki Poetry Connectionin lavarunoustapahtumat:
http://hkipoetryconnection.blogspot.com/
Voit kysyä kursseja ja tapahtumia myös Suomen Lausujain liitosta: http://www.suomenlausujainliitto.fi/
Suur-Helsingin Kalevalaiset Naiset ry:
http://www.suurhelsinginkalevalaisetnaiset.fi/index.html
Kannattaa seurata myös kirjastojen tapahtumailmoittelua:
http://www.lib.hel.fi/
Kyseessä ei ole Aila Meriluodon runo, vaan tuntemattoman tekijän muistovärssy, joka kuuluu seuraavasti:
"Olen siirtynyt vain rauhaan lempeään,
silti teidän olen, lähellenne jään.
Tallentakaa menneen parhaat muistot,
muiden olla antakaa.
Kuin ennen voimissani te minut muistakaa.”
Joissakin yhteyksissä värssy on mainittu Aila Meriluodon kirjoittamaksi. Värssylle ei ole toistaiseksi löytynyt tekijää.
Katso koko vastaus arkistostamme:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=67b58e35-a6fe-49d…
Kuvailustanne ja kotoisesta kutsumanimestä päätellen kyseessä on Rosamunda-lajike. Internetin Google-haulla peruna-sanasta saadaan linkki Wikipedian peruna-artikkeliin, jossa mainitaan jauhoiset perunalajikkeet. Hakemalla Rosamunda-sanalla saadaan esim. K-maatalouden sivu, jossa lajike kuvaillaan.
Terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
