Turun kaupunginkirjaston kirjastokortin saaminen edellyttää henkilökohtaista käyntiä kirjastossa. Korttia haettaessa on esitettävä kuvallinen henkilöllisyystodistus ja allekirjoitettava lainaajatietolomake, jonka mukaan kortin hakija sitoutuu noudattamaan kirjaston käyttösääntöjä.
Lisätietoja Turun kaupunginkirjaston asiakkuudesta löytyy kirjaston internetsivuilta: http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=5096&culture=fi-FI&conte…
Pasilan kirjastossa ei valitettavasti ole tarvetta noille viime vuoden numeroille, koska Pasilassa tuo vuosikerta jo on, eikä luultavasti juuri muissakaan kirjastoissa ole siihen kiinnostusta, koska niitä ei ole enää paljonkaan ole lainattu. Sen sijaan voit hyvin tuoda lehdet Pasilan kirjaston kierrätyskärryyn, josta kuka tahansa kiinnostunut voi ottaa ne itselleen. Siten lehdet menisivät varmasti hyödyksi ja iloksi toisille.
Kysyjä viitannee bändiin Creedence Clearwater Revisited, joka on vuonna 1995 perustettu yhtye. Sen perustivat Creedence Clearwater Revival -yhtyeen basisti Stu Cook ja rumpali Doug Cliffords. He eivät voineet käyttää yhtyeen alkuperäistä nimeä sopimussyistä, joten he muuttivat nimen loppuosaa sen verran, ettei sopimusrikkoa syntynyt.
Yhtyeen nimen alkuosan syntyhistoria tiedetään. "Creedence" tulee Tom Fogertyn ystävän Credence Newballin etunimestä, johon vain lisättiin yksi e-kirjain. "Clearwater" tulee Olympia-merkkisen oluen televisiomainoksesta. Tämän uuden yhtyeen nimen loppuosa tarkoittaa suomeksi lähinnä jälleennäkemistä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Silkki- eli seripaino on painomenetelmä, jossa väri painetaan kehykseen pingotetun seulakankaan läpi painopinnalle. Työministeriön ammattiluokituksen mukaan silkkipainaja tai seripainaja "hoitaa ns. seripainokonetta, jossa väri siirtyy paperille tai muulle materiaalille hienosilmäisen painokaavion (seulan) läpi":
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/00_julkaisut/ammattiluokitus2005.pdf
Silkkipainomenetelmällä voidaan tehdä myös taidetta.
Lisätietoa alasta löydät Seri- ja erikoispainojen liitto ry:n sivujen kautta:
http://www.serpa.fi/
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa lahjoituksia vastaan, mutta valitettavasti kaikkia kirjoja ei voida ottaa vaan ainoastaan niitä, joille on kysyntää tai tarvetta. Jos kirjat ovat kysyttyjä uutuuksia, ne melko varmasti otetaan vastaan. Jos taas kyse on vanhoista ja/tai huonokuntoisista kirjoista, ne eivät välttämättä kelpaa kokoelmiin. Tosin harvinaisemmista vanhoista kirjoista voi olla Pasilan kirjastossa sijaitseva HelMet-kirjavarasto kiinnostunut.
Periaatteessa lahjoituksia voi tarjota mihin tahansa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen. Isoissa kirjastoissa on kuitenkin laajimmat kokoelmat, ja niihin saatetaan ottaa helpommin harvinaisempia ja vähemmän kysyttyjä kirjoja. Isoja kirjastoja kokoelmiltaan ovat esimerkiksi Pasilan...
Jatkosodan historia-teossarjan ensimmäisessä osassa on lueteltu tärkeimpien maavoimajoukko-osastojen perustaminen. Espoo kuului Suomenlahden sotilaslääniin (Etelä-Uudenmaan suojeluskuntapiiriin), jonka alueelta perustettiin jatkosodan aattona 8. Divisioona. Espoo on merkitty perustamispaikaksi osittain sekä ruotsinkieliselle Jalkaväkirykmentti 24:lle että Jalkaväkirykmentti 45:lle.
JR 24:n 1.pataljoona koottiin Kirkkonummen, Espoon, Helsingin pitäjän sekä Kauniaisten alueelta. Löytyi maininta, jossa todetaan pataljoonan 1. komppanian ja konekiväärikomppanian perustetun Kauklahden ruotsalaisella koululla (Svenska Skolan i Köklaks) ja 2. komppania nuorisoseurantalolla Bembölessä (Fallåker Ungdomsföreningshus i Bemböle). Lisäksi todetaan...
Kyllä voi, mutta ensin on ilmoittauduttava Lahden kirjastossa asiakkaaksi. Lahden kaupunginkirjaston sivuilta löytyy tieto: Kirjastokorttien yhteiskäyttö Päijät-Hämeen kirjastoissa (Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Sysmä)
-asiakas voi käyttää samaa korttia kaikissa Päijät-Hämeen kirjastoissa
-asiakkaan on ilmoittauduttava kussakin kirjastossa lainaajaksi lainaajatietojen rekisteröintiä varten
-eri kirjastoissa on käytettävä eri salasanoja (tunnuslukuja)
Gummerus julkaisi vuonna 1960 Matti Jämsän "extremekokeiluista" kootun kirjan Matti Jämsän tempaukset, joka sisältää seuraavat tarinat: Näin lapseni syntyvän, Sokea kulkee kaupungilla, Laskuvarjohyppy neljästä kilometristä mereen, Turusta Tukholmaan suksilla ja soutuveneellä, Miehestä tehtiin missi, Uhkayritys, Auto murskaksi rotkoon, Tropiikin kauhut, 50 tuntia haudassa, Mies liekeissä, Autolla mereen, Vain yksi päivä, Karhun kynsissä ja Koskenlasku suljetussa tynnyrissä.
Vaikka me suomalaiset monissa asioissa otammekin mallia ruotsalaisista, emme valitettavasti ole saaneet aikaiseksi Sture Bergin Olika lika ord : svenskt homograflexikon -kirjan tapaista sanakirjaa.
Mitä suomen kielen homografiaan tulee, Klaus Laalo lienee tutkijoistamme aiheeseen perehtynein. Hänen töistään helpoimmin käsiin saatavissa lienee SKS:n kustantamana ilmestynyt Säkeistä patoihin : suomen kielen monitulkintaiset sananmuodot (1990), jonka lähdeluettelosta löytyy lisää mielenkiintoista tutkittavaa suomen kielen homografiasta kiinnostuneelle. Monien aihetta käsittelevien eri lehdissä ilmestyneiden artikkelien lisäksi Laalo on tehnyt yleisen kielitieteen sivulaudaturtyönsä suomen kirjoitetussa yleiskielessä esiintyvistä...
Palkoista ja työehtosopimuksista neuvottelevat työntekijäjärjestöt sekä työnantajat tai työnantajien järjestöt. Kirjastoalan ammattilaiset, kuuluvat halutessaan ammattiliittoon, mikä akateemisesti koulutetuilla on esimerkiksi Akateemisten erityisalat, mikä taas kuuluu Akavan alaisuuteen, tai siis kattojärjestöön. Keskiasteen koulutuksen saaneilla tämä liitto voi olla esimerkiksi Julkis- ja yksityisaljojen toimiliitto Jyty. Järjestöt sopivat siis uusista työehtosopimuksista, yleiskorotuksista sekä sopimuksen pituudesta. Näillä yleiskorotuksilla ei tietysti sinänsä helpoteta tiettyjen alojen palkkakuoppia, ja esimerkiksi ammattiliitto Tehy kieltäytyi muutama vuosi sitten allekirjoittamasta yleissopimusta, vaan neuvotteli yksin paremman...
Kysymykseen on vastattu aikaisemmin Kysy kirjastohoitajalta-palstalla (http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=fed3ba08-ef18-47c…).
Nimeä ei löydy ainakaan seuraavista suomalaisista nimikirjoista: Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yjöön, Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria:etunimiopas, Kiviniemi, Eero: Suomalaisten etunimet, Vilkuna, Kustaa: Etunimet (v. 2005), Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, Uusi suomalainen nimikirja, Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie (harvinaiset nimet) ja Lehtonen, Rea: Aarnu, Evena, Viljami(harvinaiset nimet).
Nimeä on kuitenkin Suomessa annettu. Tieto löytyy väestörekisterikeskuksen sivuilta: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Hei!
Kansainvälisiä yrityskontakteja ja muutakin aiheeseen liittyvää hyödyllistä tietoa voit etsiä vaikkapa Helsingin seudun kauppakamarin sivuilta, osoitteesta www.helsinki.chamber.fi ja sieltä kohdasta Kansainvälistyminen -> Enterprise Europe Network -> Yrityskontakteja Business co-operation -tietokannasta.
Tietoa verkkokaupan perustamisesta puolestaan löytyy Tieke:n (Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus) sivuilta osoitteesta www.tieke.fi ja sieltä kohdasta Julkaisut -> Sähköisen kaupankäynnin aapinen. Oppaan voi ladata käyttöönsä pdf -muodossa.
Lisää osoitteita löydät www.kirjastot.fi -palvelun Linkkikirjastosta (Löytyy etusivulta alaotsikon "Tiedonhaku" alta), jos laitat hakusanaksi esimerkiksi luokan 69.3 (Markkinointi. Kauppa...
Maukola on samaa alkuperää kuin Maukonen, joka on yleisempi nimi näistä kahdesta. Maukoset tulevat Keski-Suomesta ja Pohjois-Savon länsiosista. Maukoloita löytyy Asikkalasta, Hämeenlinnasta ja Lahdesta. Mikkosen ja Paikkalan sukunimikirjassa mainitaan, että Janakkalassa on kirjattu Maukolan talo 1539. Molempiin nimiin (Maukola ja Maukonen) sisältyva Mauko viittaisi siihen, että ne ovat kehittyneet etunimestä Magnus ja ehkä myös Markuksesta.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet, Otava 2000
Hei
Kainuun maakuntakirjastosta löytyy useita teoksia Korhosten suvusta. Ainakin neljän otsikossa puhutaan Sotkamosta ja muutkin johtavat Kainuuseen.
Alla listaus Kajaanin kirjaston kokoelmista. Voit pyytää näitä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta, ellet itse pääse käymään.
Asiasana: Korhonen, suku
Kotipisteryhmä: Kainuun maakuntakirjasto
Haussa löytyneitä:
1. Tanskanen, Väinö: Nilsiän Korhosia sukutaustoineen
esitettynä, 1999
2. Korhonen, Kauko: Sotkamon Korhosia vuosilta 1611 - 1734
lisätietoineen, 1994
3. Korhonen, Kauko: Erilaisia sukututkimuksia Sotkamon Korhosista :
esivanhempien tauluja, liitteineen : eri sukuhaarojen esi-isien
perheistä, 1995
4. Korhonen, Kauko: Sukututkimusta Sotkamon Korhosista : vuosisatojen
saatto...
Suomalaisten kirjastojen sähkökirjojen lainaamiseen tarvitaan yleensä tietyn kirjaston kirjastokortti. Esimerkiksi Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten muodostamissa HelMet-kirjastoissa sähkökirja-aineistoa pääsee lainaamaan, kun kirjoittaa osoitteeseen https://www2.helmet.fi/ebook/ kirjastokorttinsa numeron ja siihen kuuluvan nelinumeroisen pin-koodin. HelMet-kirjastojen sähkökirjoja voi ladata iPadiin AppStoressa saatavilla olevan Bluefire Reader -ohjelman avulla. Sähkökirjoja voi lainata yhdeksi tai seitsemäksi päiväksi. Valikoimaa on enimmäkseen suomeksi ja englanniksi, ja tarjolla on myös kaunokirjallisuutta.
HelMet-kirjastokorttia ei valitettavasti voi tilata ulkomaille vaan se pitää käydä hankkimassa jostakin edellä mainittujen...
Näistä kirjoista saattaa löytyä tietoa kyseisestä aiheesta:
TEKIJÄ Heikinmäki, Maija-Liisa
TEOS Suomalaiset häätavat : talonpoikaiset avioliiton solmintaperinteet
Kirjassa on tietoa mm. hääparin pukeutumisesta ja koristautumisesta. Sivulta 267 löytyy esim. tällainen tieto: "Kädessä kannettava morsiusvihko on ensi kertoja nähty tämän vuosisadan alussa, mutta yleiseksi se pääsi vasta 1930-luvulla. Vielä tuolloin monet morsiamet taittoivat kimppunsa kotipihan kukkasista."
TEKIJÄ Fogg, Marnie
TEOS Vintage weddings : one hundred years of bridal fashion and style
TEKIJÄ Kaunisto, Tiina-Emilia
TEOS Siksi tahdot : hääkirja / Tiina-Emilia Kaunisto & Erika Voutilainen
TEOS Häät = Bröllop / [toimittaja = redaktör: Irma Savolainen] ; [valokuvat...
Yksittäiset kirjastot poistavat jatkuvasti kirjoja kokoelmaistaan. Nämä kirjat tulevat myyntiin vähitellen. Kirjastoilla on myös tapana järjestää isompia poistomyyntejä. Joissakin kirjastoissa nämä myynnit ovat muodostuneet perinteeksi, kuten Lainan päivä 8.2. Helsingissä. Poistomyynneistä kannattaa kysyä siis ihan suoraan eri kirjastoista.
Kaikkien kirjastojen yhteinen ilmoitustaulu kirjastot.fi -sivustolla on ihan hyvä idea, mutta se tuskin toteutuu käytännössä. Suomessa ja ihan pääkaupunkiseudullakin on melko paljon kirjastoja ja kirjastot ovat pitkälti keskittäneet tapahtumista ym. tominnasta ilmoittelun omille kotisivuilleen. Paras tapa on itse aktiivisesti seurata oman alueen kirjastojen kotisivuja tai muuta ilmoittelua. Helsingin...
