Koulujen loma-ajoista päättävät opetuksen järjestäjät eli niitä koskevat aloitteet tulee tehdä oman kunnan opetustoimelle.
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/yleissivistaevae_koulutus/perusopetus…
Suomen kansallisbibliografian Fennican (fennica.linneanet.fi) kautta hakemalla löytyy tieto tietyn teoksen eri painoksista. Kansalliskirjastossa on lukusalikappaleet kaikista Suomessa julkaistuista teoksista, joten jos tiettyä kirjaa ei saa muualta käsiinsä, niin siellä voi ainakin käydä tutustumassa teokseen.
Kuninkaan paluu -teoksen eri painostietoja voi myös tiedustella kirjan kustantajalta WSOY:ltä.
Viola-tietokannan mukaan Suvi Teräsniskan esittämän kappaleen Veljeni on sanoittanut Tuure Kilpeläinen ja Inderjit Khalsa ja säveltänyt Tuure Kilpeläinen.
Erinomainen tiivistelmä Yhteiskunnallisen korkeakoulun päätymisestä Tampereelle löytyy Mervi Kaarnisen, Minna Harjulan ja Kauko Sipposen kirjasta Murros ja mielikuva : Tampereen yliopisto 1960-2000 (Tampereen Yliopisto : Vastapaino, 2000). Yksityiskohtainen kuvaus korkeakoulun muutosta Tampereelle sisältyy Viljo Rasilan tutkimukseen Yhteiskunnallinen korkeakoulu 1925-66 (WSOY, 1973).
Jo kansalaiskorkeakoulua suunniteltaessa ajateltiin sen sijoittamista tai myöhemmin tapahtuvaa siirtämistä Helsingin ulkopuolelle. YKK:n liittäminen Turun yliopistoon oli ensimmäisen kerran esillä jo 1930-luvulla.
Varsinainen kamppailu Yhteiskunnallisen korkeakoulun sijoituspaikasta käynnistyi 1940- ja 50-lukujen vaihteessa. Ahtaissa tiloissa ja...
Valitettavasti taiteilijasta ei löytynyt paljoakaan tietoa. Hänestä on kirjastonhoitajalta kysytty aiemminkin, ja tämän vastauksen mukaan taiteilija asui noin v. 1955 Marttilassa. Hänen oikea nimensä on U. Peuralahti, mutta hän on tehnyt taidetta myös nimellä K. Siltala.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=48b14fc8-7f9a-4aa…
Lasipalatsin Kohtaamispaikalla voi siirtää VHS-tallenteita DVD-levylle maksutta. Kohtaamispaikan yhteystiedot löytyvät linkistä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kohtaamispaikka/yhteystiedot/
Kysymällesi runolle ei löytynyt tekijää. Runo löytyi kokonaisuudessaan eräältä blogisivulta, mutta tekijää siinä ei mainittu. Käytössämme olevista sitaatti- tai värssykirjoista runoa ei löytynyt.
Tiedustelemassasi sitaatissa on sama ajatus kuin Antoine de Saint-Exupéryn Pikku Prinssi -kirjan ketun sanoissa: "”Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä.”
Lähteet:
http://lillajusu.blogspot.com/2011/07/karlek.html
http://fi.wikiquote.org/wiki/Antoine_de_Saint-Exup%C3%A9ry
Seinäjoen kirjastossa ei valitettavasti ole kyseisiä elokuvia. Tule käymään kirjastossa, niin voimme koittaa kaukolainata niitä sinulle jostain toisesta kirjastosta.
Luta-sanalla on parikin merkitystä. Savossa ja Karjalassa sillä tarkoitetaan tuohen tai petun kiskontaan tarkoitettua työkalua (Länsi-Suomessa lusa, Itä-Suomessa myös nyljin). Toisaalta luta tarkoittaa tuokkosen kulmien kiinnittämiseen käytettyä halkaistua varpua (lutavarpu, säylä). Hämeessä tunnettu sana lutaat taas tarkoittaa asuntona käytetyssä riihessä kiukaan ja peräseinän välillä sijaitseva matala lavaa. Lutapylväs puolestaan on kiukaan karsinanpuoleisen seinän suojalautoja tukeva pylväs.
Lähteet:
Nykysuomen sanakirja. Kolmas osa
Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja
Hei!
Kansalliskirjasto on äskettäin julkaissut suurelle yleisölle suunnatun verkkoteoksen Kirjava keskiaika: http:/keskiaika.kansalliskirjasto.fi sekä englanninkielisen tutkimustietokannan Fragmenta membranea: http://fragmenta. kansalliskirjasto.fi.
Tietokanta aiheesta löytyy myös osoitteesta: http://extranet.narc.fi/DF/df.php
Nämä tietokannat käsittelevät siis Suomen keskiaikaa. Kysymyksestäsi ei käy ilmi, haluatko tietoa esim. Keski-Euroopan keskiaikaisesta kulttuurista vai mistä. Tietoa löytyy myös Makupaloista eli: http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=1b7d6071-d1fc-47c8-b51c…
Kirjoista tietoa löytyy mm. Otavan suuresta maailmanhistoriasta osista 8 ja 9 sekä esim. seuraavista teoksista:
Sodan historia (kirj. Janne Malkki...
Kysymyksessä kuvailtu kirja muistuttaa kovasti aikaisemminkin näillä sivuilla jäljitettyä Warren Murphyn ja Molly Cochranin kirjaa Temppelikoirat (Book Studio, 1990).
Yhdysvaltoihin ja Japaniin sijoittuvan romaanin juoni rakentuu New Yorkin mafian ja Tokion Yakuzan välisen sodan ympärille, joka saa alkunsa, kun Miles Haverfordin sisar murhataan omissa häissään ja Haverford päättää liittyä japanilaisen isoisänsä rikollisjärjestöön kostaakseen.
Lainsuojatonta tarkoittavasta ronin-sanasta tulee Japanissa Milesin kutsumanimi.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=eea03ba9-4d3…
Alla on muutamia kirjoja, joissa aiheitasi käsitellään. Enemmänkin löytyy. Sinun kannattaa jatkaa etsimistä yliopistokirjastojen Linda-tietokannan (http://linda.linneanet.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_base=fin01) kautta. Hyviä hakusanoja ovat esim. kansanperinne yhdistettynä (and-hakuasanalla komentohaussa) hakusanaan luonnonlääkkeet, lääkekasvit, rakentaminen, käsityöperinne tai käsityöt.
- Kansanlääkintää ja kotikonsteja / Saana Monthan, Osmo Hänninen, Päiviö Vertanen (2011)
- Lönnrotin tietoja yrttien lääkekäytöstä (1993)
- Kättentöitä / Pekka Kautovaara (2002)
- Talon tavat ja väen vaatteet : suomalaisen tapa- ja vaatetuskulttuurin opinto-opas / Merja Isotalo (1999)
- Ajastaika : tietoja, muistoja, uskomuksia / Silja...
L. Karpista ei löytynyt tietoa taiteilijamatrikkeleista. Glorian Antiikki –lehdellä on asiantuntijapalvelu, josta hänestä voisi kysellä. Palvelun postiosoite on Glorian Antiikki, Mikä/Missä/Milloin PL 100, 00040 Sanoma Magazines.
Osoitteesta https://fennica.linneanet.fi löytyvä Fennica-tietokanta sisältää tiedot periaatteessa kaikesta suomeksi ilmestyneestä kirjallisuudesta. Sieltä voi tutkia myös tietoja kirjan eri painoksista ja laitoksista etsimällä kirjan sen nimellä. Ensimmäisissä painoksissa tai laitoksissa ei ole välttämättä mitään mainintaa painoksesta tai laitoksesta, kun taas myöhemmistä usein joku merkintä löytyy.
Cusslerin romaanista ”Lohikäärme” on olemassa Fennican mukaan vain kaksi painosta. Ensimmäisen on julkaissut WSOY vuonna 1991, ja se on kovakantinen. WSOY:n julkaisema pokkaripainos taas on ilmestynyt 2011. Jos siis kirja on kovakantinen ja ilmestymisvuosi luonnollisesti tuo 1991, se on kirjan ensimmäinen painos.
Voisiko kyseessä olla Astrid Lindgrenin Minä en tahdo nukkumaan! (Jag vill inte gå och lägga mig! 1947) Kirja ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi v. 1988. Kuvitus: Ilon Wikland. Kirjassa puput mm. leikkivät tyynyleikkejä ja riehuvat ennen nukkumaanmenoa.
Tässä joitakin teoksia, joista voisi olla sinulle apua:
Waltari, Mika: Matkakertomuksia : Mika Waltarin matkassa 1927-1968 (WSOY 1988)
Sinisen junan ikkunasta : matkakuvia Euroopasta (SKS 1992) Kirjassa on kuvauksia junamatkailusta vuosilta 1900-1940 ja luettelo vanhasta suomalaisesta matkakirjallisuudesta.
Kiiskinen, Kyösti: Rautahevon kyydissä : junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon (Gummerus 1996)
Bagh, Peter von: Junassa (WSOY 2011) Fiktiiviisiä junamatkoja elokuvassa.
Kaikki kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi
Ongelma liittynee tietokannan päivitykseen, jolloin tuli ongelmia helmetin joidenkin toimintojen kanssa. Vikaa korjataan.
Jossain vaiheessa linkki alkaa taas toimia, mutta jos haluat saada osoitteenmuutoksen tehtyä mahdollisimman pikaisesti, saat sen tehtyä käymällä missä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastossa. Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan.
