Joensuusta on painettu opaskartta vuonna 1958. Siitä on olemassa kappale Kansalliskirjastossa, jossa sitä voi käydä tutkimassa lukusalissa.
Joensuusta on julkaistu myös erilaisia historiikkejä, joissa voi olla karttoja. Esimerkiksi Sukututkimusseuran kirjastosta (http://www.genealogia.fi/kirjasto.html) voi löytää kiinnostavaa tietoa toivomaltasi ajalta, kuten esimerkiksi teos "Joensuun historia. VI : Vuodet 1954-1980", tekijänä Pertti Elsinen.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy runsaasti matkaoppaita Berliinistä niin suomen kuin englanninkin kielellä. Myös Berlitzin opasta löytyy runsaasti. Kirjaa voi tiedustella lähikirjaston henkilökunnalta. Henkilökunta voi tehdä varauksen Berlitzin oppaaseen tai sitä saattaa löytyä oman lähikirjastonne hyllystä. Varauksen voi tehdä myös itse oheisen linkin kautta. Tästä luettelosta löytyvät kaikki Berlitzin Berliini-oppaat pääkaupunkiseudun kirjastoista: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=berliini+berlitz&searchscope=9…
Kirja tulee varattavaksi todennäköisesti viikon tai kahden sisällä. Kirjan tuloa kannattaa seurata Helmetistä, kirjasta voi tehdä varauksen heti kun ensimmäisen lainakappaleen sijaintitiedot näkyvät siellä.
Se voi kestää yhdestä päivästä kuukauteen. Asiaan vaikuttavat monet tekijät: 1) luettelointipalvelun nopeus (saadaan sähköisesti), 2) viikoittain saapuvan aineiston määrä (10-20 laatikkoa tai enemmänkin viikossa), 3) henkilökunnan määrä (esim. onko tilapäisiä työntekijöitä saatavilla), 4) varattu aineisto pyritään käsittelemään nopeasti lainauskuntoon.
Arabianrannan kirjaston kokoelmiin ei ole tilattu espanjankielisiä lehtiä.
Voit tarkastella espanjankielisten lehtien saatavuutta pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa HelMet-verkkokirjastossa. Espanjankieliset lehtinimikkeet löytyvät esimerkiksi seuraavalla tavalla. Avaa HelMetin tarkennettu haku ja kirjoita hakusanalaatikkoon ”lehti”. Valitse pudotusvalikosta aineistolajiksi ”lehti” ja kieleksi ”espanja”. Kokoelma- ja sijaintikohtiin voit jättää valinnan ”kaikki”.
Haku antaa tulokseksi 15 espanjankielistä lehtinimikettä. Tulossivun vasemmasta laidasta, kohdasta ”sijainti” voi helposti nähdä, mihin kirjastoihin espanjankieliset lehdet tulevat. Klikkaamalla lehden nimeä, näet esimerkiksi lehden säilytys- ja saatavuustiedot.
Voit hakea...
Suomen kielen yleisimpiä sanoja on tutkittu pariin otteeseen. Vuonna 1979 ilmestyi aiheesta kirja nimeltä Suomen kielen taajuussanasto = A frequency dictionary of Finnish. Laajemmin asiaa tutkittiin 2001. Tuloksista voi lukea Kielikello-lehdestä nro 3 vuodelta 2001. Sekä kirja että Kielikello-lehti löytyvät Helmet-kirjastoista: http://helmet.fi/
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) mukaan kummallakin kerralla kymmenen yleisintä sanaa olivat olla, ja, se, ei, joka, että, tämä, hän, voida, saada.
Aiheesta voi lukea lisää Kotuksen sivuilta:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1074
Usein ilmaisen virustorjuntaohjelman tarjoaja on globaali yritys. Ilmaisohjelmat eivät sisällä samanlaisia palveluita kuin maksulliset ohjelmat. Ilmaisohjelmat ovat usein kevyempiä ja karsitumipia eivätkä ne tarjoa asiakastukea. Maksulliseen version hyöty on usein asiakastuki ja asiakaspalvelu ongelmatilanteissa. Koneenkäyttötottumukset määrittelevät usein sen kumman käyttö on kannattavampaa.
Kaupallisilla kustantamoilla on omat ISBN-numerosarjansa, joita he käyttävät kaikissa kustantamissaan ja julkaisemissaan kirjoissa. Jos onnistuu saamaan aiemmin omakustanteena julkaisemansa kirjan kaupalliselle kustantajalle, tämä varustaa julkaisunsa omalla ISBN-numerollaan. Omakustanteen ISBN ei silti mitenkään estä tarjoamasta sisältöä toiselle kustantajalle. ISBN yksilöi julkaisun, ei varsinaisesti sen sisältöä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Laulu näyttää löytyvän kokoelmasta Canzoni di Firenze, joka löytyy Kangasalan kunnankirjaston kokoelmista. Internetin kautta löytyvät ainakin laulun sanat kohtalaisen hyvin esim. tästä osoitteesta http://www.lyricsmania.com/firenze_sogna_lyrics_litfiba.html. Nuotteja voi yrittää myös googlata vaikkapa haulla "firenze sogna sheet music", mutta siinäkin kannattaa varautua lukuisiin turhauttaviin mainososoitteisiin.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tulee mieleen Jack Londonin Susikoira. - Kajaanin kirjastossa on aianakin Otavan painos vuodelta 1990. Takakannen tekstin mukaan:
"Susikoira Valkohammas oli osaksi susi, osaksi koira - ja hurjempi, voimakkaampi ja viisaampi kuin yksikään susi tai koira. Se joutui elinaikanaan olemaan sekä hyvä että pahan palveluksessa. Sitä ei kesyttänyt ruoska eikä rangaistus, vaan ihminen joka lopulta ymmärsi sitä."
Wikipediassa sitä kuvataan näin:
"Valkohammas on osaksi susi ja osaksi koira. Jack saa apua Alex Larson nimiseltä mieheltä, joka tunsi Jackin isän ja suostuu viemään tämän hänen isänsä vanhalle kaivaukselle. Matkalla hän käy intiaaniheimon kylässä, jossa hän näkee susikoiran nimeltä Valkohammas. Jack kiintyy koiraan, mutta jatkaa silti...
Tarkoitat ilmeisesti, että haluaisit muuttaa varauksen "ei tarvita jälkeen" -päivämäärää. Et voi itse muuttaa tuota päivämäärää, mutta kirjaston henkilökunta voi muuttaa sen puolestasi ja niin pysyt edelleen jonossa. Sinun kannattaa siis ottaa pikaisesti yhteyttä mihin tahansa HelMet-kirjastoon ja pyytää tekemään muutos varaukseesi. Voit tietenkin hoitaa asian myös käydessäsi jossain HelMet-kirjastossa.
Alla olevasta linkistä löydät Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden yhteystiedot.
Lähde:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
http://www.helmet.fi/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Satakirjastojen kokoelmissa ei ole Lalli-lehden vuosikertoja 1974-75. Lehdet ovat luettavissa Kansalliskirjastossa Helsingissä sekä Turun yliopiston kirjastossa.
Bo Carpelanin runo "Bara vara litet sjuk", joka tosiaankin sisältyy kokoelmaan "Måla himlen : vers för små och stora" alkaa näin:
Bara vara lite sjuk
och ligga i sin säng
med lingondricka på nattygsbordet...
Tekijänoikeudellisista syistä runoa ei voi julkaista tässä kokonaisuudessaan, mutta saat sen sähköpostiisi.
Lähde:
Carpelan, Bo: Måla himlen : vers för små och stora (Bonniers juniorförlag, 1988)
Kirja on Pasilan kirjaston kirja, eikä sitä löytynyt kirjaston hyllystä. Ehkä kannattaa vielä etsiä, jos se kuitenkin olisi vielä kotonasi. Laina-aikaa on 2.5. asti, joten myöhässäkään se ei vielä ole.
Voisikohan kyseessä olla Lauri Pappilan Elämäni laitumet: päiväkirjamerkintöjä vuosilta 1943-1962? Kirjan on julkaissut Suomalaisen kirjallisuuden seura vuonna 1985 sarjassa Kansanelämän kuvauksia ja se sisältää murteella kirjoitettuja päiväkirjamerkintöjä säästä ja elämästä Lapissa. Varsinaisia runoja siinä ei ole. Kirjaa ei valitettavasti saa enää kirjakaupoista.
Kirja löytyy esim. pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmista:
http://www.helmet.fi/record=b1445916~S9*fin
Hanhiemon iloinen lipas ilmestyi ensimmäisen kerran 1954 WSOY:n kustantamana. Sen runot on "vanhojen englantilaisten lastenlorujen aiheista vapaasti riimitellyt Kirsi Kunnas". Kirjan sivulla 53 on kuva ruskeasta kaappikellosta, jonka päällä on hiiri. Loru alkaa "Hikkori tikkori toikki. Hiiri kelloon loikki". Sivulla 74 taas on loru nimeltä Pium, paum, kello kilkkaa. Kirja on lainattavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
Kirjastokortilla ja tunnusluvulla eli pin-koodilla pääsee katsomaan Helmet-verkkokirjastosta (http://www.helmet.fi/) mm. kortin omistajan henkilötietoja (esimerkiksi osoitteen ja sähköpostiosoitteen), lainaus-ja varaustietoja ja mahdollisia maksuja. Pelkän kortin avulla toisen tietoihin ei siis pääse, vaan tarvitaan aina myös oma henkilökohtainen tunnusluku. Tunnuslukua ei näe kortista, ja se kannattaakin pitää erillään kortista, mieluiten vain omassa muistissa. Kirjastokortilta näkee vain kirjastoon liittyviä asioita, sen avulla ei pääse muihin yksityisiin tietoihin.
Kirjastokorttia ei pidä lainata kenellekään, jokainen voi hankkia itselleen oman. Kortin omistaja on vastuussa kortin lainoista. Eli jos kirjastosta lähetetään viestejä, ne...
HelMet-kirjastoihin tätä teosta ei ole hankittu, sen sijaan Helsingin Yliopiston kirjaston kokoelmiin se kuuluu. Voit halutessasi tehdä teoksesta hankintaehdotuksen HelMet-kirjastoille. Linkit hankintaehdotuslomakkeisiin löytyvät HelMet-verkkokirjaston etusivulta.
Jos nimi vaihtuu, kirjastokortti vaihdetaan maksutta uuteen. Vaihto voidaan tehdä sitten, kun sinulla on kuvallinen henkilöllisyystodistus uudella nimellä tai jos näytät kirjastossa maistraatin todistusta nimenmuutoksesta sekä vanhalla nimellä olevaa henkilöllisyystodistusta.
