Kyseessä voisi olla Magnus Millsin romaani Ei mitään uutta idän pikajunasta (WSOY, 2000). Päähenkilö on matkassa moottoripyörällä ja pysähtyy hetkeksi pieneen englantilaiskaupunkiin lomailemaan, ennen kuin jatkaa matkaansa Intiaan. Leirintäalueen omistaja pyytää häntä maalaamaan porttinsa. Siitä alkaa kierre, joka johtaa hänet yhä uusiin pieniin töihin ja velvollisuuksiin. Moottoripyörän rikkoutuminen tapahtuu tosin vasta, kun hän tekee ainoaksi jäävän lähtöyrityksensä. Lopulta, kun kaupungin maitoautonkuljettaja kuolee tapaturmaisesti, hän päätyy ottamaan tämän yrityksen kontolleen.
Mervi Hongiston ja Merja Pihlajamäen teoksesta Saunan salaisuus löytyy tietoa hoitoturvetuotannosta ja turvehoidoista. Liisa Kinnusen teoksessa Äiti Maan parantavat hoidot tekijä kertoo itse kehittämästään hoitoturpeesta ja sen vaikutuksista eri vaivoihin. Tieteellisempi lähestymistapa löytyy Harry Uosukaisen teoksesta Turpeen balneologinen käyttö (Oulun yliopisto, 2001. 46 lehteä)
Itä-Suomen yliopiston dosentti Erkki Björk on tutkinut lintujen äänten voimakkuutta perinteisen desibelimittarin avulla. Joutsenen ja kurjen ääni yltää yli 80 desibeliä mutta näitä pienemmän kaakkurin äänenvoimakkuus voi olla jopa yli 90 desibeliä. Pikkulinnuista räkättirastas pitää varsin kovaa ääntä, joka voi olla yli 60 desibeliä. Laululinnuista satakieli laulaa yli 70 desibelin voimakkuudella.
Lähde: http://lehti.luontoportti.fi/fi/uutiset/kaakkuri-on-kovaaanisin-lintu
Laulun sanat löytyvät ilmeisesti nuottikirjasta ”112 kitaralaulua” (Musiikki Fazer, 1964). Minulla ei ole nyt kirjaa käsillä, joten en pysty tarkistamaan sen sisältöä, mutta osoitteesta https://viola.linneanet.fi löytyvän Viola-tietokannan mukaan sen alkusanat ovat ”Mitä minä teen noilla rilloilla”. Rilloista voisi hyvin päätellä, että laulussa saatetaan mainita hevonenkin. Sen mainitaan olevan kansansävelmä.
Saimme kysymykseesi vastauksen sekä rengastustoimistosta että Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen laitokselta. Geotieteiden ja maantieteen laitoksen selkärankaispaleontologi antoi kysymykseesi seuraavanlaisen vastauksen:
"Ero mikä väittämien ”nisäkkäät ovat matelijoita” ja ”linnut ovat dinosauruksia” välillä on perustuu sukulaisuussuhteiden väliseen etäisyyteen ja lisäksi fysiologisiin ja anatomisiin eroihin esi-isien ja jälkeläisten välillä.
Nykynisäkkäät poikkeavat molempien suhteen melkoisesti matelijoista. Matelijoista poiketen nisäkkäät ovat tasalämpöisiä, karvapeitteisiä ja hoitavat poikasiaan ruokkien niitä erittämällään maidolla. Lepakot lentotaidostaan ja sen vaatimista erikoissopeumista huolimatta eivät sen suuremmin...
Kyseessä on tosiaan Isaac Asimovin vuonna 1941 kirjoittama novelli "Yö saapuu". Vuonna 1990 Asimov laajensi novellinsa romaaniksi apunaan kirjailija Robert Silverberg. Alkuperäisnovelli on sijoitettu romaanin keskivaiheille. Romaani löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista. Lisäksi kirjastoista saa scifi-novellien kokoelmateosta "A science fiction omnibus" sekä "The science fiction hall of fame. Volume one : 1929-1964". Molemmista novelli löytyy englanniksi nimellä "Nightfall". Novellia voi etsiä myös suomenkielisistä kokoelmista, mutta valitettavasti niitä ei ole asiasanoitettu riittävästi, jotta pystyisin sanomaan, mistä sitä löytyy. Joka tapauksessa novelli löytyy yllä mainitusta romaanista "Yö saapuu".
Etsimäsi kohta Titus Liviuksen teoksesta "Ad urbe condita" on teoksen kahdeksannesta kirjasta. Marja Itkonen-Kailan suomentama "Rooman synty" käsittää vain kaksi ensimmäistä kirjaa Titus Liviuksen suurteoksesta. Muutakaan suomennosta tuosta alkuaan noin 8000-sivuisesta teoksesta ei ole, joten valitettavasti joudut kääntämään kohdan itse.
Lähteet:
http://mcadams.posc.mu.edu/txt/ah/Livy/Livy08.html
http://books.google.fi/books?id=Ndw_AAAAYAAJ&pg=PA214&lpg=PA214&dq=%22E…
http://www.perseus.tufts.edu/hopper/text?doc=Perseus%3Atext%3A1999.02.0…
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
Livius, Titus: Rooman synty. Suom. Marja Itkonen-Kaila.WSOY, 1994.
Tässä joitakin esikouluikäiselle sopivia kirjoja:
Pihlaja, Marsa: Äiti (runot: Marsa Pihlaja ; kuvat: Katri Kirkkopelto)
(Annexus 2010)
Jansson, Tove: Muumimamman mietekirja (WSOY 2003)
Appelgren, Tove: Vesta-Linnea ja hirviö-äiti (Tammi 2001)
Appelgren, Tove: Nukuhan jo, Vesta-Linnea (Tammi 2003)
Kaikki kirjat löytyvät Maaningan kunnankirjaston kokoelmista
http://kirjasto.maaninka.fi/
Lisää äiti-aiheisia kirjoja voit kysellä suoraan oman kirjastosi lastenosastolta esim. puhelimitse http://kirjasto.maaninka.fi/
Tarkoitatko kenties hääjuhlaa? Etsin tietoa sekä hää- että jääjuhlista eri lähteistä, kuten Intiaa koskevista kirjoista, internetistä ja tietokannasta, joka sisältää intialaisia sanomalehtiä. Valitettavasti vastausta ei löytynyt.
Sieni-aiheisia lauluja voi etsiä Suomen kansallisdiskografia Violasta tai YLE:n Fono-tietokannasta. Hakusanoilla ’sieni’ tai ’sienet’ löytyy mm. seuraavat laulut (suluissa on mainittu levyn nimi, jolla laulu on):
Matti Järvinen: Pieni sieni (Matin levy)
Eppu Normaali:Mutta ihmeistä suurin joka jäi näkemättä (Valkoinen kupla)
Musta Jää: Sieniä (Systeemi on tätä) – tässä on kyse huumesienistä
Don Huonot: Pieniä sieviä sieniä (Luurangot laatikossa)
Kuha: Opi tuntemaan sienet (Tieteen puolesta fiktiota vastaan)
Eero Jones & Kahvi: Sienimetsässä (Vuosi)
Laulutrio Ihanaiset: Pajukori täynnä on sieniä (Taskut täynnä lauluja 2)
Lastenlauluja:
M. A. Numminen: Sieni, sieni, sieni (Valtava jänis)
Marjatta Meritähti: Sienessä (Vilakka silakka)...
Marsun suurin poikasmäärä, joka on kirjattu on 17. Yleensä marsulla on poikasia 1-6. Marsu synnyttää vähän jälkeläisiä verrattuna muihin pieniin jyrsijöihin. Marsun tiineys kestää yli kaksi kuukautta, jolloin poikaset ovat syntyessään täysin kehittyneitä ja ne itsenäistyvät nopeasti.
Lähteet:
Linnavuori, Arja : Marsu voi hyvin :(Amino-kustannus, 2005)
http://www.helmet.fi/record=b1712149~S9*fin
http://en.wikipedia.org/wiki/Guinea_pig#Breeding
Lukupiireistä on ilmestynyt Lukupiirikirja, toimittaneet Johanna Matero, Ritva Hapuli ja Nina Koskivaara ( BTJ, 2010). Kirjassa kerrotaan lukupiirin perustamisesta, mutta ei kirjailijoiden nimikkoseuroista. Tätä voisi kysellä esim. Suomen kirjailijanimikkoseuralta http://www.nimikot.fi/
Jotta voit uusia lainasi netin kautta, tarvitset nelinumeroisen pin-koodin. Pin-koodi on sama, jota käytetään lainattaessa lainausautomaatilla. Uusiaksesi lainasi kirjaudut Venny-verkkokirjastoon (http://verkkokirjasto.vaasa.fi/vaasa) ja valitset vasemmalta Lainat. Asiakastunnuksesi on kirjastokortin numero (on kirjastokortin takapuolella) ja salasanasi on nelinumeroinen pin-koodisi. Voit uusia kerralla kaikki lainasi tai valita lainoista ne, jotka haluat uusia.
Mikäli sinulla ei vielä ole pin-koodia, saat sen käymällä jossain Vaasan kaupunginkirjaston toimipisteessä.
Laulun nimi on Linnunrata ja se alkaa näin: "Kirkkailta tähdiltä loisteensa saa öinen ja nietosten valtaama maa." Ensimmäisen säkeistön lopussa lauletaan: "Ne nähneet on, kun syntyi maa, ne nähdä loppumme saa."
Laulun alkuperäinen nimi on Vintergatan ja sen on säveltänyt Jules Sylvain eli Stig Hansson. Ruotsinkieliset sanat tähän valssiin on tehnyt Sven-Olof Sandberg. Tapio Rautavaaran vuonna 1964 levyttämän version suomenkieliset sanat ovat Reino Helismaan.
Myös Georg Malmsten on levyttänyt saman laulun suomeksi nimellä Tähtivyö vuonna 1929 (suomenkieliset sanat Hertta Stüfen).
Kirja on ollut kirjastojen valintalistalla tammikuussa ja sitä on tilattu useimpiin pääkaupunkiseudun kirjastoista. Ruotsiksi kirja on jo tullut ja siitä on tällä hetkellä 23 varausta. Kirjastoon saapuvat kirjat käsitellään ennen jakamista kirjaston Hankintaosastolla ja oletan niiden olevan sieltä piakkoin jaossa eri kirjastoihin.
http://www.lib.hel.fi/page/E686FA5E-4C5C-4D5C-B737-799D2DCB857D.aspx
Nurmijärven kirjastolaitoksen perustamisvuodeksi katsotaan tulkinnan mukaan joko 1855 tai 1856, jolloin kirjoja ruvettiin lainaamaan kirkon sakaristosta jumalanpalveluksen päätyttyä. Nuorisoseurojen perustamia kyläkirjastoja perustettiin mm. Nukarille 1880, kirkonkylään 1900, Klaukkalaan 1899 ja Rajamäkeen 1897. Nurmijärven kunnan omassa kirjastossa kirkonkylässä lainaustoiminta alkoi 1926. Kunnan ns. piirikirjasto perustettiin esim. Klaukkalaan 1934 ja samoihin aikoihin myös Rajamäkeen. Klaukkalan kirjasto sai ensimmäisen oman tilansa 1975 ja Rajamäen kirjasto 1977. Nurmijärven pääkirjasto kierteli useissa eri tiloissa kunnes nykyinen kirjastotalo valmistui 1984.
Lähteet:
Nurmijärven pitäjän historia III
Ojanne: Aikamatka Nurmijärven...
Nimi Martti juontuu latinalaisesta nimestä Martinus ´sotainen´. Kantasana on Mars, sodan jumala.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1714562__Setunimet__Oright…
Chileen sijoittuvaa kaunokirjallisuutta ovat esim. Pelle Miljoonan Villarica, Roberto Bolanon Chileläinen yösoitto, Alberto Fuguetin Elämäni elokuvat, Marcela Serranon Näkemiin, pikku naiset ja Isabelle Allenden teokset, sekä esim. Antoinen B. Danielin Inkat. Peruun sijoittuvia ovat monet Mario Vargas Llosan teokset.
Matkakertomuksia näiltä alueilta ovat mm. Kyllikki Villan Myrskyssä, Pertti Dunckerin Merivuokko Tyynellämerellä, Matti Salon Andeilta Amazoniaan. Chilen yhteiskuntaa käsittelee mm. Jukka Koskelaisen teos Anteeksi häiriö, mutta tämä on vallankumous.
