Koirahullun päiväkirja -sarjan ainakin toistaiseksi viimeinen osa on Pentukuumetta (2005). Edeltävät osat ovat Koiran kokoinen kesä (2000), Koirista parhain (2001), Enkelikoira (2002), Tottelemattomuuskoe (2003) ja Viittä vaille voittajaluokkaa (2004).
Lisäksi Meripaasi on kirjoittanut oman sarjansa Koirahullun päiväkirjoissa esiintyvän Kissen ympärille. Sen osat ovat Elämäni frettinä (2006), Pöllöhilloa (2007) ja Koppakuoriaiskevät (2008). Sittemmin Meripaasi on kirjoittanut Irin kennel -sarjaa.
William Blaken runo Jerusalem löytyy Aale Tynnin suomentamana antologiasta Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa.
Tynnin tulkinnassa säe "Among these dark Satanic Mills" liittyy niin kiinteästi sitä edeltävään säkeeseen "And was Jerusalem builded here", ettei sitä ole mielekästä irrottaa kokonaisuudesta ilman pariaan: "Saatanan mustain myllyjen / luo Jerusalem noussut on?"
Diktoniuksen runo ”Jaguaari” löytyy Kajavan suomennoksena teoksista ”Runoja” (Otava, 1963) ja ”Suomenruotsalaisen lyriikan antologia Edith Södergranista Bo Carpelaniin” (WSOY, 1968).
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Teuvo Pakkalan tekijänoikeudet ovat jo rauenneet, sillä kirjailijan kuolemasta on kulunut jo paljon yli 70 vuotta – Pakkala kuoli 1925 –, joka on tekijänoikeuslain määrittämä teosten suoja-aika (43 §). Koska tekijänoikeus ei enää suojaa hänen teoksiaan, niitä voi vapaasti siteerata tai vaikka julkaista uudelleen. Ainoa mahdollisuus kieltää julkaisu on ns. klassikkosuoja (53 §), mutta sitä voi käyttää ainoastaan Opetusministeriö tapauksissa, joissa ”teoksen suhteen tekijän kuoltua menetellään julkisesti sivistyksellisiä etuja loukkaavalla...
On olemassa Bombax ceiba –niminen hedelmäpuu, josta käytetään yleisemmin nimeä cotton tree:
http://en.wikipedia.org/wiki/Bombax_ceiba
Se ei kuitenkaan ole lajike, eli ihmisen jalostustyön tulos.
Ongelmana asian selvittelyssä on mm. se, että lajikkeita syntyy jatkuvasti uusia ja vanhoja poistuu viljelystä. Monien lajikkeiden, esim. Suomessa viljeltävien hedelmäpuulajikkeiden nimet ovat venäjänkielisiä, mikä vaikeuttaa selvitystä kääntämisvaikeuksien takia. Ainakaan alla olevista kirjoista ei löytynyt etsimääsi:
- Kotipihan marjat & hedelmät : koristeellisia, monivuotisia hyötykasveja Suomen oloihin : hoito-ohjeet / Ella Räty (2011)
- Puutarhan marjat / Leif Blomqvist (2008)
- Omenapuu / Anssi Krannila & Anne Paalo (2010)
- Äppel i...
Jos eräpäivätiedotteet ovat aiemmin tulleet sähköpostiisi, niin ilmeisesti palvelussa on ollut häiriö. Eräpäivätiedotteita on joskus jäänyt lähettämättä, jos lainausjärjestelmämme on ollut kovin kuormitettu esim. versionvaihdon tai huoltotöiden takia.
Pelkästään Outokummun(entinen Kuusjärvi)eikä myöskään Tuusniemen sankarivainajista ole kirjaa olemassa. Kirjassa "Vapautemme hinta : talvisodan 1939-40 sankarivainajien muistojulkaisu" vuodelta 1941 on lääneittäin luettelot talvisodassa kaatuneista kuvineen. Tuusniemi ja Kuusjärvi löytyvät Kuopion läänin kohdalta. "Suomen rintamamiehet" -kirjasarjassa on luettelot sotiin osallistuneista ja heidän vaiheistaan divisioonittain.
Arkistolaistoksella on tietokanta, josta voi hakea 1939-1945 Suomen sodissa menehtyneitä ja heidän henkilötietojaan myös kunnittain. Tuusniemi, Outokumpu ja Kuusjärvi löytyvät sieltä. Tietokannasta voi hakea myös henkilönnimen perusteella. Tietokannan osoite on: http://kronos.narc.fi/menehtyneet/ .
Viitetietokanta...
Näyttää siltä, että kysytty essee olisi suomennettu kahteenkin kertaan.
Yrjö Karilaan toimittamassa kirjassa Suuren hiljaisuuden miehiä (vuodelta 1919) on essee nimeltä ’Itseluottamus’. Kääntäjää ei ole mainittu, mahdollisesti se on Karilas itse.
Vuonna 1958 julkaistuun Emersonin Esseitä-kirjaan sisältyy essee 'Itseensä luottava ihminen'.
Kääntäjä on J.A. Hollo.
Molemmat esseet alkavat englannin ’I read the other day some verses written by an eminent painter…’-tekstiin sopivasti, mutta ovat selkeästi eri käännöksiä.
Emerson, Ralph Waldo: Esseitä. WSOY 1958.
Suuren hiljaisuuden miehiä / toim. Yrjö Karilas. WSOY 1919.
Mainitsemasi tutkinnon suorittanut henkilö voi työskennellä alalla eri tehtävänimikkeillä, joten ammattikoodi määräytyy sen mukaan: kirjastovirkailija 20010, kirjastosihteeri 19990, tietopalveluvirkailija 72436, tietopalvelusihteeri 72122 tai tietopalveluassistentti 75777. Ammattikoodeja voi hakea Kevan sivuilta osoitteessa http://www.keva.fi/fi/tyonantajille/palvelussuhderekisteri_ilmoitusliik….
Työtehtävätkin vaihtelevat tehtävänimikkeen ja työpaikan mukaan. Kirjastoissa keskeisellä sijalla ovat asiakaspalvelu, kokoelman ylläpito ja tiedontallenus ja -haku, mutta työnkuva saattaa elää sen mukaan, onko kyseessä yleinen, tieteellinen vai esim. oppilaitoksen kirjasto.
Työ- ja elinkeinotoimiston Ammattinetistä voi hakea ammattikuvauksia:...
Hei!
Syytä siihen, miksi pieni pohjois-savolainen saari nimeltä Tampereensaari esiintyy esim. Forecan sääpalvelussa, en löytänyt. Arvelen, että esim. mainittu Foreca käyttää paikallissääennusteissaan Suomen karttapohjaa. Voit halutessasi tiedustella asiaa Forecasta, yhteystiedot löytyvät täältä: http://corporate.foreca.com/fi/yhteystiedot/
Myöskään mistään paikannimioppaasta en löytänyt noin pienen paikan tietoja.
Hyvä teos muuten paikannimien taustoihin on:
Suomalainen paikannimikirja / [päätoimittaja: Sirkka Paikkala] - Helsinki : Karttakeskus : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007 (Jyväskylä : Gummerus Kirjapaino). - 592 s. : kuv., kartt. ; 31 cm. - (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja, ISSN 0355-5437 ; 146)
Osa...
Korppikartanon salojen kolmannen osan kohtaloa on kysytty täältä aiemminkin. Löydät aiemmat vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta hakemalla kirjailijan nimellä.
Netin keskustelupalstoilta löysin tiedon, että kolmas osa on julkaistu hollanniksi ja ranskaksi. Ilmeisesti Huntingtonin englanninkielinen kustantamo meni konkurssiin, mistä syystä kirjaa ei ole julkaistu englanniksi. Sarjan viimeinen osa sekään ei kuitenkaan ollut, vaan loppu oli edelleen jäänyt avoimeksi.
WSOY on aiempien vastausten perusteella ilmoittanut, ettei aio suomentaa kyseistä kirjaa.
Ikävä kyllä mitään uutta tietoa kirjan ilmestymisestä englanniksi ei vieläkään löytynyt.
Kannattaa ottaa yhteyttä johonkin katsastuskonttoriin ja kysyä asiasta. Netissä löytyy keskustelua esim. hakusanoilla "paperittoman ajoneuvon rekisteröinti". Ohessa myös linkki Ajoneuvohallintokeskuksen antamaan ohjeeseen http://www.trafi.fi/filebank/a/1322478611/327f4fed2259c7846fb5c6de7a2e3…
Erilaisia tikkitakkimalleja löytyy seuraavista lehdistä : Moda 2012:1, 2010:5, 2009:5, 2007:5, 2006:5, 2005:1, 2004:5 ; Suuri käsityölehti 2006:3, 2005:8 ; Novita 2003:4. Burda-lehden kaavoja voi etsiä sivulta burdastyle.com. Voi joko selata kaikkia takkimalleja (hakusanat coat tai jacket) tai tehdä haun muodossa "quilted jacket".
Kyseistä kirjaa ei löydy HelMet-kirjastoista, mutta voit tilata sen kauttamme kaukolainaksi.
http://linda.linneanet.fi/F/PDL47N424UL3N6SN1D8EBXXMB3U8YE78FTP3QG6BGY5…
Kirja on huonosti saatavilla, mutta sen voi myös yrittää ostaa: http://www.booky.fi/kirja/tasca_bob/you_will_be_satisfied/9780887308598
Nobelin palkinnon viralliselta nettisivustolta löytyvät vuosiluvun mukaiset listat Nobelin kirjallisuuden palkinnon saajista ja myös paljon muuta tietoa palkinnosta ja kirjailijoista (ks. linkit alla). Kirjalijalistassa olevaa vuosilukua klikkaamalla pääsee kirjailijan sivulle, josta puolestaan löytyy alahakemistoista mm. bibliografisia ja elämäkertatietoja. Sivuilta voi lukea myös esimerkiksi palkinnonsaajien puheet ja uudempien palkinnonsaajien osalta mm. videoita palkinnonjakotilaisuuksista.
Suomeksi aiheesta löytyy runsaasti tietoa esimerkiksi Wikipediasta Nobelin kirjallisuuspalkintoa käsittelevältä sivulta (ks. linkki alla). Kirjailijoiden nimeä klikkaamalla pääsee edelleen ko. kirjailijaa käsittelevälle sivulle.
Lähteet:
http://www...
Valitettavasti tietokannoista ei löydy minkäänlaisia viitteitä siitä, että John Greenleaf Whittierin runo "Telling the Bees" olisi suomennettu.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/piki-kirjastot
http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
Et ole varmaankaan tehnyt väärin. Luultavasti selaimessasi on sellainen asetus, että salasanat tallennetaan automaattisesti. Kun salasana on tallennettu selaimen muistiin, sitä ei tarvitse enää näppäillä kirjautumissivulla. Salasanojen tallentaminen on käytön kannalta näppärää, mutta siihen liittyy riski, sillä jos kannettava joutuu vääriin käsiin, pääsee konetta väärin käyttävä henkilö suoraan sivustoille, joiden salasanat on tallennettu muistiin.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Kivekäs” on kohtalaisen uusi kehitelmä ja valittu suomalaiseksi vastineeksi sellaisille ruotsinkielisille sukunimille kuin ”Stenbäck”, ”Stenman”, ”Stenros”, ”Stenlund” ja ”Stenvall”. Mikkosen ja Paikkalan mukaan nimi on muodostettu vanhojen karjalaisten nimien ”Ahokas” ja ”Suokas” antaman mallin mukaan. Varhaisin nimen ottaja on Gustaf Lars Stenbäck, joka vaihtoi nimensä Kivekkääksi 5.7.1876.
Epäilisin, että nimeä voi osaltaan myös selittää sen merkitys, joka viittaa kivekkäiksi kutsuttuihin suuren pohjan sodan aikaisiin suomalaisiin ja inkeriläisiin talonpoikaississeihin. Heistä tunnetuin historiassa ja kaunokirjallisuudessa esiintynyt on Tapani...
