Kyseessä on Gunnel Linden kirjoittama "Hullunkuriset perheet" (julk. Gummerus v. 1972). HelMet-kirjastoissa kirjaa ei enää näytä olevan, mutta halutessasi saat sen tilattua kaukolainana muualta Suomesta. Kaukolainamaksu on 4 €.
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Elonkehä-lehti tulee seuraaviin Helmet-kirjastoihin:
Espoon Sello, Rikhardinkadun kirjasto, Arabianrannan kirjasto ja Tikkurilan kirjasto. Ainakaan kuluvan vuoden numerot eivät ole lainattavissa, mutta niitä voi lukea kirjastossa.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Selonkeh%C3%A4__Ff%3Afacetco…
Voila! 1- Voila!3 -oppimateriaalien opettajan opasta on saatavissa Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen kirjastossa Minervassa:
Osoite:
PL 9 (Siltavuorenpenger 5 A)
00014 Helsingin yliopisto
puh. (09) 191 20600
fax (09) 191 20588
sähköposti kirjasto-keskusta [at] helsinki.fi
Tällä hetkellä 1-2 ovat lainassa ja 3. osa paikalla, mutta kannattaa soittaa sinne ja tiedustella asiaa. HelMet-kirjastot eivät tilaa kaukolainoja pääkaupunkiseudulta, joten kirjat joutuu itse hakemaan sieltä.
Tehtävät ratkaisuineen näyttävät löytyvän Otavan sivuilta:
http://www.otava.fi/oppimateriaalit/oppimateriaali_sarjat/voila_lukio/o…
Siellä voi tehdä tehtäviä ja katsoa kuinka onnistuu.
Tehtävät ovat myynnissä irtolehtinä, joten niitä ei ole...
Seikkaperäisin selvitys Tampereen kasvatusopillisesta käsityökoulusta löytyy Raija Nykäsen tutkielmasta Kaksi tamperelaista käsityökoulua : taiteilijat käsityökoulujen opettajina (Jyväskylän yliopisto, 1994). Tiiviimpi esitys samasta tutkimusaineistosta on julkaistu Tammerkoski-lehden numerossa 9-10/1994 - tämäkin otsikolla Kaksi tamperelaista käsityökoulua (s. 12-16).
Tampereen kasvatusopillisen käsityökoulun perusti Amalia Lindfelt (kesäkuusta 1907 Lindfelt-Lehtinen). Sen toiminta alkoi vuoden 1898 elo-syyskuussa järjestetystä kahden kuukauden pituisesta käsityökurssista. Samanlainen kurssi järjestettiin myös kahtena seuraavana syksynä. Vuonna 1900 kurssin kesto piteni kahdeksi ja puoleksi kuukaudeksi. Vuodesta 1901 alkaen kursseja...
Inka on lyhentymä Inkeristä, joka puolestaan on suomalainen muoto Ingridistä ja sen rinnakkaismuodosta Ingeristä. Ingrid on muinaisskandinaavista alkuperää oleva nimi, joka on muodostunut Ing-jumalan nimestä ja sanasta frid (rauha, kauneus). Inka-nimen kantamuotona voidaan pitää myös Ingaa, mutta sekin on peräisin Ing-jumalasta.
Tatu on lyhentymä Tanelista, joka on Daniel-nimen suomalainen muoto, ja Taavista, joka on David-nimen kotimainen versio. Daniel ja David ovat hepreaa. Daniel merkitsee "Jumala on tuomarini" ja David "suuresti rakastettu". Molemmat ovat Raamatun keskeisiä nimiä.
(Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY 2001)
Vanhan sananlaskun mukaan "nomen est omen" eli "nimi on enne". Eri aikoina ja eri kulttuureissa...
Kirjaa on saatavana Imatralla Lappeenrannan tiedekirjaston Linnalan kampuskirjastossa. Linnalan kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löydät kirjaston internetsivulta: http://www.lut.fi/fi/library/Sivut/Default.aspx
Kirjaa on olemassa myös Kuopion varastokirjastossa ja joissakin maakuntakirjastoissa. Jos haluat sen kaukolainaksi, voit tehdä kaukolainapyynnön omaan kirjastoosi.
Tilder -sukunimeä ei löytynyt hakuteoksistamme. Suomen sukututkimusseurasta voi kysyä neuvoa sukututkimukseen liittyvissä asioissa.
http://www.genealogia.fi/index.html
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksella on nimiarkisto, josta sukututkijat voivat etsiä tietoa.
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=111
Kyseessä voisi olla Helsingin sanomien klassikkoautomaatti, http://www2.hs.fi/klik/klassikkoautomaatti/klassikkoautomaatti.html . Siellä on juuri tämän tyyppinen palvelu. Lisäksi kaunokirjallisuuden lukemista voi etsiä Kirjastot.fi:n Kirjasammosta, http://www.kirjasampo.fi . Molemmista löytyy kätevästi ideoita kesälukemistoksi!
Hei
Voisit ottaa yhteyttä Suomen urheilumuseoon, joka sijaitsee Helsingissä. Tässä nettilinkki, josta löytyvät myös yhteystiedot: http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2917
Valokuvataiteen museo ei taida ottaa yksittäisiä valokuvia, mutta sivulta löytyy linkki "Kysy museolta". Tässä kotisivu: http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/
Helsingin ravintola- ja huvielämästä on ilmestynyt paljon kirjallisuutta. Seuraavassa ravintoloihin ennen ja nyt liittyvää tietokirjallisuutta ja muistelmia:
Säännöstelty huvi : suomalainen ravintola 1900-luvulla / Merja Sillanpää. 2002.
Huvia ja herkkuja : helsinkiläistä hotelli- ja ravintolaelämää ennen itsenäisyyden aikaa / Sven Hirn. 2007.
Ravintolaelämää : kulttuurikuvia, nostalgiaa, kulinarismia / Pertti Mustonen. 1990.
City on sinun : kuinka uusi kaupunkikulttuuri tuli Helsinkiin / Antti Isokangas, Kaappo Karvala, Markus von Reiche. 2000.
Kirjailijoiden Helsinki / Eino Leino. 2012.
Helsinkiin / Juhani Aho.1997.
Näköaloja kadunkulmalta : kaupunkihistorian kirjoituksia / Anja Kervanto Nevanlinna.2005.
Helsinki : empirekaupungin...
Kyseessä on Darlene Zschechin laulu, joka on suomennettu nimellä "Laulakaa Herralle" (suom. Jedutun). Laulu alkaa sanoin "Mun Jeesus, Herrani, ei ole vertaistasi" ja se sisältyy nuottikokoelmaan "Jakamattoman sydämen ylistyslauluja" (Päivä , 2004).
Saat koko laulun sanat sähköpostiisi.
Lähteet:
https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
http://koti.mbnet.fi/sgkuoro/laulakaa_herralle/shout.html
Olisikohan mahdollisesti kyseessä Fulvio Testan kuvakirja "Siellä missä jäätelö kasvaa"? Kirjassa mm. on jäätelövuoria ja mehujäämetsä.
Kirja on suomennettu v. 1980, kustantajana Kirjayhtymä. Kirja on lainattavissa Lahden kaupunginkirjaston lastenosastolta.
Ylöjärven pääkirjastoon tulee MikroPC-lehti. Niitä on lehtilukusalissa lainattavana (laina-aika 2 viikkoa) vuosikerrat 2010-2012. Viimeisin saapunut numero on 5/2012. Osa lehdistä on lainassa. - Kysy lehtiä kirjastosta! Mikäli tarvitset ennen vuotta 2010 ilmestyneitä numeroita, niitä löytyy Tampereen pääkirjastosta.
Voit lähettää käsikirjoituksesi kirjankustantamoon luettavaksi ja arvioitavaksi. Suomen kustannusyhdistys ry:n jäsenkustantajat löytyvät ylemmästä linkistä ja myös muita alemmasta:
http://www.kustantajat.fi/jasenkustantajat/
http://www.kirjasuora.fi/its-kustantajat.html
Voit myös kustantaa kirjan itse esimerkiksi Book on Demand -palvelun kautta. Tietoa palvelusta ja hinnoista:
http://www.bod.fi/etusivu.html
HelMet-kirjastojen kokoelmissa on esimerkiksi seuraavia hampaidenhoitoon ja hammaslääketieteeseen liittyviä kirjoja.
Therapia odontologica : hammaslääketieteen käsikirja, Academica, 2008.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1872285~S12*fin
Heinonen, Timo, Kariologia : mikä kaikki voisi olla toisin, Idies, 2009.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1927582~S12*fin
Terve suu, Duodecim, 2009.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1907408~S12*fin
Verkkoaineisto:
Terveyskirjasto -Hampaiden sairaudet:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00…
Lisää alan kirjallisuutta voit kysyä Hammaslääketieteen kirjastosta:
http://www.helsinki.fi/kirjasto/terkko/hammas/
Löytämäsi runonpätkä on Kalevalasta. Sen 49. runo loppuu näihin sanoihin. Kalevalan sanakirjan mukaan ’imanne’ tarkoittaa makeaa, suloista tai tervettä – tässä tapauksessa se varmaankin toimii terveen synonyyminä. Imanne-sana on sukua imelä-sanalle.
Mainittakoon vielä, että joissakin suomen murteissa ’imanne’ tarkoittaa hiukkasta tai hitusta.
Lähteet:
Turunen, Aimo: Kalevalan sanat ja niiden taustat. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, v. 1981.
Suomen murteiden sanakirja, 4. osa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, v.1994.
Peter Ekholmin teoksessa Transatlanttinen suhde (2004) on käsitelty asiaa. Ekholmin mukaan puhuttaessa Suomesta Euroopan amerikkalaisempana maana viitataan pintakulttuuriin kuten amerikkalainen jalkapallo, baseball-lippikset, "punaniskaisuus". Samassa teoksessa mainitaan Jaakko Iloniemen havainnosta, että Suomessa on väkilukuun verrattuna ehkä eniten amerikkalaismyönteisiä yhdistyksiä.
Tuula Poutasuon Farkkukirjan(2006) mukaan amerikkalaisuus oli pop erityisesti 1970-luvulla.
Google Scholarista löytyi seuraava: J. Iivonen: Kriittinen ajankuva, 2006. Tässä on artikkeli "Amerikkalaistunut Suomi".
Yleensä amerikkalaistumisesta on julkaisussa Visa Heinonen: Globalisoitumisen historiallisuus ja nykytulkintoja kulutuksesta maapalloistuvassa...
Kustantaja on suomentanut kirjailijan seuraavat teokset: Väristys, Häivähdys ja Ikuisuus. Valitettavasti kirjastolla ei ole tietoa, aikooko kustantaja suomentaa Stiefvaterin muita teoksia. Voit tiedustella asiaa kustantajalta http://wsoy.fi/yk/
Valitettavasti kirjastolla ei ole tietoa, milloin sarjan seuraava osa ilmestyy suomeksi. Voit tiedustella asiaa kustantajalta
http://www.nemokustannus.fi/
