Runo löytyy teoksesta Kysy hiljaisuudelta itseäsi (Anhava, Helena: Kysy hiljaisuudelta itseäsi, Otava 1974, ISBN 951-1-01685-7). Myös kokoelmasta Runot 1971-1990 löytyy sama runo (Anhava, Helena: Runot 1971-1990, Otava 1990, ISBN 951-1-09615-X).
Nakit ja muusi on käännöskappale, jonka ovat säveltäneet Anthony (Anton) Monn ja Rainer Pietsch. Alun perin Zuppa romana -nimisen sävelmän levytti ensimmäisenä saksalaiskokoonpano Schrott nach 8 vuonna 1983.
Schrott nach 8 - Zuppa Romana (ZDF Hitparade 25.02.1984) (VOD) - YouTube
Kotimaisilta valmistajilta tai myyjiltä ei äkkiseltään näyttäisi löytyvän molemmin puolin hammastettuja vannesahan teriä. Maailman markkinoilla sellaisia kuitenkin on saatavilla. Verkosta voi etsiä vaikkapa hakusanalla "double-sided bandsaw blades".
https://dudr.cz/en/row/double-sided-bandsaw-blades/
https://www.applebywoodturnings.co.uk/double-sided-bandsaw-blade-x-8mm-…
https://burtonmill.com/products/double-cut-saws
https://www.selectsawmill.com/en/sharpening_blade.htm
Kaarina Buure-Hägglund nousi ensimmäisenä naisena kenraalikuntaan jo 1996, ottaessaan vastaan Puolustusvoimien asessorin viran.
Aiemmin tässä palvelussa on vastattu, että puolustusvoimien komentajan vuoden 2019 arvion mukaan ensimmäiset kadettiupseeritaustaiset naiskenraalit saatamme nähdä noin kymmenen vuoden kuluttua, eli ehkä noin vuoden 2030 tienoilla.
Lähteitä ja lisätietoja:
Kaarina Buure-Hägglund – Wikipedia
Ensimmäinen naiskenraali nähdään ehkä vuoden 2030 tienoilla | Kaleva
"Suomessa ensimmäinen naiskenraali 2030-luvulla" – Naisupseerit pitävät etenemistä mahdollisena, mutta hitaana (yle.fi)
Artturi Kanniston kilpailumielessä vuonna 1921 sepittämä 103-kirjaiminen sanahirviö on todellisessa kielenkäytössä mahdoton, vaikka se onkin johdettu suomen derivaatiosääntöjen mukaan, niin kuin Kaisa Häkkinen on todennut. Aarni Penttilä on avannut Kanniston luomusta näin: "Sen ensimmäisenä kantasanana on kumartaa, josta on johdettu malliin nauraa – naureksia sana kumarreksia, siitä edelleen (malliin toimii – toimituttelee) kumarreksituttelee, siitä (malliin elelee – eleskentelee) kumarreksitutteleskentelee jne."
Uusi Suomi -lehden julistaman kilpailun satoa esittelevä Agapetuksen kirjoituskaan ei varsinaisesti valaise Kanniston sanan merkityksellisiä ulottuvuuksia; se tyytyy vain toivomaan, "että tri Kannisto lupaisi olla käyttämättä...
Viikonpäivä on ollut lauantai.
Vastaus löytyy esimerkiksi Kalenteri-sivustolta (https://www.kalenteri.org/kalenteri-1968.html) tai Vuotuinen kalenteri -sivustolta (https://calendar-yearly.com/fi/1968).
Eri maiden onnellisuutta mittaavan The World Happiness Reportin on laatinut Sustainable Development Solutions Network. Kyseessä on Yhdistyneiden kansakuntien aloitteesta perustettu voittoa tavoittelematon järjestö.
Lähteet:
https://yle.fi/a/74-20022690
https://worldhappiness.report/about/
https://www.un.org/en/academic-impact/page/sdsn
https://www.unsdsn.org/
Pehmolelujen kaavoja etsimältäsi ajanjaksolta löytyy muun muassa näistä kirjoista:
Raili Myntti: Pehmeitä leluja: kuudentoista kangaslelun teko-ohjeet ja kaavat (1982)
Kirsti Hallamaa: Kirstin kankaiset kotieläimet (1984)
Lotte Reenpää: Hassut kangaseläimet: kaavat ja valmistusohjeet (useita painoksia, uusin 1968)
Sue Quinn: Tee itse pehmeät lelut (1986)
Cheryl Owen: Ompele helpot pehmolelut (1994)
Löytyisiköhän etsimäsi kaava jostain niistä? Kaikki edellä mainitut ovat saatavilla Jyväskylän kaupunginkirjastosta. Tarkista kirjojen saatavuus ja tee tarvittaessa varauksia verkkokirjastossa keski.finna.fi.
Listan kolme ensimmäistä kirjaa ovat saatavilla vain Jyväskylän pääkirjaston varastosta. Varastokirjat noudetaan ennakkotilausten...
Pielisjärven kunta on ollut olemassa vuoteen 1973 asti, joilloin se yhdistyi Lieksan kauppalan kanssa muodostaen Lieksan kaupungin. Pielisjärven historia alkaa ainakin jo 1600-luvulta: https://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/srk?CMD=SRK&ID=397&TYPE=HTML&LANG=FI
Pielisjärvi sijaitsi Pohjois-Karjalassa nykyisen Lieksan alueella, Pielinen-nimisen järven ympäristössä - kunnan käsittämä alue vaihteli vuosisatojen saatossa.
Pielisjärven historiaan ja aluekehitykseen voi tutustua esimerkiksi näiden teosten avulla:
A.S. Kilpeläinen, A.L. Hintikka, V.A. Saloheimo: Pielisjärven historia 1
Saimi Hirvonen: Pielisjärven pitäjän historia. 2, 1721-1810
Elli Oinonen-Edén: Pielisjärven historia. 3, Pielisjärven ja Juuan historia 1811-1864...
Marokosta Sudaniin on käännösversio kappaleesta El cumbanchero, jonka on säveltänyt puertoricolainen Rafael Hernández. Suomenkieliset sanat teki Kullervo eli Tapio Lahtinen. Suomenkielisen version levytti ensimmäisenä Veikko Tuomi vuonna 1949.
Yleisradion äänitetietokanta Fono.fi: Marokosta Sudaniin
Second Hand Songs: Marokosta Sudaniin
YouTube: Marokosta Sudaniin
Vuosien 1998-2001 Novita-lehdet ovat saatavilla Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta. Niitä voi lukea kirjastossa, mutta ei lainata kotiin. Tilaus vapaakappalekokoelmasta tehdään etukäteen.
Ota siis yhteyttä Jyväskylän yliopiston kirjaston asiakaspalveluun. Yliopiston kirjasto on kaikille avoin kirjasto. Yhteystiedot löydät tästä linkistä: Yhteystiedot — Jyväskylän yliopiston kirjasto (jyu.fi).
Jyväskylän kaupunginkirjastossa Novita-lehtiä on vain vuodesta 2008 saakka.
Novitan neulemalleja on saatavilla myös verkossa: Neulemallit - Yli 2500 ilmaista neulemallia - Löydä omat suosikkisi! (novitaknits.com)
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja selittää takavarikon taka- ja vara-sanojen yhdistelmäksi: 'takana oleva paikka' ja 'varat, säästetty omaisuus' ovat yhdessä 'talletuspaikka, varasto, säilö, säästö'.
Lauri Hakulisen mukaan 'takavarikoida' nykyisessä merkityksessään kuuluu 1900-luvun alun sanastouutuuksiimme.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. R-Ö
Lauri Hakulinen, Suomen kielen rakenne ja kehitys
Olisiko tähän yksinkertaisin ratkaisu vain mainita kuoressa jokainen kutsuttava etunimellään.
Esim. Matti, Maija, Liisa ja Lasse Virtanen / Matti ja Maija Virtanen
Yleisradion artikkelissa nimipäivistä vuodelta 2010 kerrotaan seuraavasti:
Taisi olla Kustaa Vilkuna, kun oli 1900-luvun puolivälissä, joka ei halunnut tyttöjä ja poikia samalle päivälle. Nyt se ei ole enää tärkeä näkökohta, sanoo Helsingin yliopiston almanakkapäällikkö Heikki Oja.
https://yle.fi/a/3-5624584
Kustaa Vilkuna (1902-1980) oli suomalainen akateemikko, kansatieteilijä, kielitieteilijä ja historiantutkija, jonka teoksia on mm. Etunimikirja vuodelta 1947.
Shermanin tiliin voidaan lausahduksesta panna korkeintaan sen alkuosa. "War is cruelty, and you cannot refine it" ('Sota on julmuutta, eikä sitä voi jalostaa'), hän on sanonut. Loppuosan alkusointu panee epäilemään, että ajatus kysymyksessä esitetyssä muodossa on kotimaista alkuperää, eli kyseessä voi hyvinkin olla kansan suussa syntynyt lentävä lause.
Sakari Virkkusen Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan "Sota on julmaa ja ratsumies on raaka" oli hyvin suosittu sanonta 1930-luvulla. Toisaalta lentävästä lauseistostamme löytyy myös "Sota on julmaa ja kauppa raakaa", mikä voisi ehkä viitata siihen, että ykskantainen toteamus "Sota on julmaa" on toiminut hedelmällisenä perustana erilaisille lisähuomautuksille aina tilanteen mukaan. Lausahdus...
Puolustusvoimissa palveleva henkilöstöalan asiantuntija avasi asiaa seuraavasti: ”Sotilaseläke ei ole sidottu sotilasarvoon, vaan eläke kertyy työuran aikaisen työtulon mukaisesti. Jos suomalaiseen oikeuskäytäntöön kuuluisi vielä tänä päivänä jonkinlaiset ylimääräiset taloudelliset sanktiot, ne kyllä tuotaisiin esille tuomion yhteydessä samalla tavalla, kun esitetään rikoksen uhrille tai omaisille määrättävät korvaukset.”
Vielä 1960-luvulla tällainen taloudellinen lisäsanktio oli kuitenkin mahdollinen. Ruotuväki-lehdessä 1/1968 kirjoitetaan, että ennen vuoden 1967 alussa voimaan astunutta valtion uutta eläketurvasäännöstöä eläkeoikeuden saattoi menettää, jos virkamies on pantu viralta tai tuomittu sotilasrikoksesta virasta erotettavaksi....
Oheinen artikkeli tarjoaa oivan johdatuksen autoluokkiin ja segmentteihin:
Tunnetko erilaiset autoluokat? Tässä pikaopas segmenttien syövereihin - Teknavi
Jos luovutaan suomenruotsalaisuuden vaatimuksesta, kaivattu kirja voisi olla Jukka Parkkisen Sinun tähtesi, Allstar (WSOY, 1994).
Sinun tähtesi, Allstar - Jukka Parkkinen (risingshadow.fi)
Urheilumuseo Tahdosta kerrottiin näin:
Helsingin olympiakisojen opaskirjassa annettiin kyllä yksityiskohtaisia ohjeita liikennejärjestelyistä Helsingissä ja katureiteistä, joita pitkin kisapaikoille tuli ajaa. Maanteiden viitoitusjärjestelyistä ei kuitenkaan ole lisätietoja, joten mainittu kirja lienee paras asiaa koskeva lähde.
