Espoossa käytössä oleva HelMet-kirjastokortin voi omistaa, vaikka asuisikin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Jos siis haluat, voit pitää kortin. Mikäli korttia ei käytä useaan vuoteen, tiedot katoavat lopulta kirjaston asiakasrekisteristä.
Kirjastokortin voi halutessaan myös lopettaa, jos sitä ei enää käytä. Se onnistuu käymällä missä tahansa Espoon, Helsingin, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä ja esittämällä kirjastokortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Jos kortilla ei ole maksuja eikä lainoja, se voidaan poistaa saman tien.
Leevi Lehdon suomentama James Joycen Ulysses on jo tilattu HelMet-kirjastoihin, mutta se ei ole vielä saapunut lainattavaksi eikä sitä voi vielä varata. Sinun kannattaa seurata tilannetta HelMet-palvelusta ja tehdä varaus heti kun kirjan tiedot ilmestyvät sinne näkyville.
HelMet-kirjastoissa uusi alle 15-vuotiaan kirjastokortti maksaa 2 euroa. HelMet-kirjastojen maksuista löytyy lisää tietoa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Maksut(647).
Yhdistyslain mukaan jokaisella yhdistyksen jäsenellä on tällaisessa tapauksessa oikeus vaatia kokouksen pitämistä. Vaatimus on esitettävä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle.
Yhdistyslain 5. luvussa sanotaan näin:
"Jollei kokousta ole kutsuttu koolle tai vaatimusta ole voitu esittää hallitukselle, aluehallintoviraston tulee kokouksen pitämistä vaatineen jäsenen hakemuksesta oikeuttaa hakija kutsumaan kokous koolle yhdistyksen kustannuksella tai velvoittaa hallitus siihen sakon uhalla."
Koko Yhdistyslaki löytyy Finlexistä, Valtion säädöstietopankista:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
Ehkä voisit kysyä asiaa suoraan YLE:n Aamu-tv:n toimitukselta, joko sähköpostitse tai palautelomakkeella:
sähköpostiosoite: aamu-tv@yle.fi
palautelomake: http://yle.fi/uutiset/laheta_palautetta_aamu-tvlle/5719774
http://yle.fi/uutiset/aamu-tv/
Tullimaksut koskevat tietyissä tapauksissa myös lahjoja. Tullin kotisivuilla kerrotaan, että yksityishenkilöiden toisilleen lähettämät tavanomaiset lahjat ovat verottomia 45 euron arvoon asti. Lisäksi verottomuuteen vaikuttavat lahjan sisältö ja lähetyksen tilapäinen ja epäkaupallinen luonne. Tarkempi erittely löytyy täältä:
http://www.tulli.fi/fi/yksityisille/lahjat_ulkomailta/lahjat_EUn_ulkopu….
Lisätietoa verollisista lahjoista: http://www.tulli.fi/fi/yksityisille/lahjat_ulkomailta/verolliset_lahjat….
Tullin Ohjeita matkustajille -esitteessä kerrotaan, että EU:n ulkopuolelta saa tuoda omaan käyttöönsä hankkimiaan tuotteita lento- ja meriliikenteen matkustajana tullitta ja veroitta enintään 430 euron arvosta. Muun liikenteen...
Sekä väri- että mustavalkotulosteet maksavat 0,40 euroa kappale kaikissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä, siis myös Herttoniemen kirjastossa.
http://www.lib.hel.fi/asiakastietokoneet/
Aleksandr Puškinin runo Rakastin teitä on tunnettu laulusuomennoksena. A. D. Šeremetjevin säveltämän laulun on suomentanut nimimerkki Paul Holm, joka on Harri Hirven ja Viihdemusiikin Ystävien Seura ry:n verkkosivuilla olevan Musiikin salanimiä ja nimimerkkejä mukaan Paavo Helistön salanimi. Laulun esittää Matti Salminen lp-levyllä Ei kiirettä kyytimies. Samasta laulusta on myös myös Pertti Reposen suomennos mm. Suuressa toivelaulukirjassa osassa 18, s. 116-117, 2005.
Suomen kansallisdiskografia Violasta ja äänitetietokanta Fonosta löytyy hakusanoilla Puškin Rakastin teitä useita äänitteitä, joihin tämä laulu sisältyy jompana kumpana suomennoksena.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…
http://www.fono....
Irjala oli ollut rälssitilana vapautettu maaverosta kuninkaalle suoritettavaa ratsupalvelusta vastaan. Käytettävissä olevista kartanokirjoista eikä verkosta löytynyt vastausta kysymykseen miksi kartanoa kutsuttiin kasarmiksi. Voisikohan nimitys juontaa jurensa rälssiajoilta? Kirjastoissa on jonkin verran kartanokirjoja, joita kannattaa tiedustella niistä etenkin jos niiden tietoja ei ole aineistoluettelossa. Esim. teoksessa Suomen kartanot ja suurtilat (1939)on Irjalan kartanosta kirjoitettu sivulla 192. Kirjaan voi tutustua mm. Sellon kirjastossa Leppävaarassa ja sen sivuista voi ottaa valokopioita.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos "Sukunimet" (Otava 2000) toteaa, että nimiin Harju ja Harjula liittyy monen ikäistä ainesta. 1900-luvulla ruotsalaisten nimien suomalaistajat ovat usein valinneet jomman kumman näistä nimistä. Moni näistä nimistä perustuu talonnimeen, ne ovat hyvin tavallisia asutusnimiä koko Suomessa. Harju ja Harjula esiintyvät myös henkilön lisäniminä maamme vanhimmista asiakirjoista alkaen. "Sukunimet" antaa esimerkkejä 1500-luvulta mm. Loimaalta, Uudeltakirkolta ja Muolaalta henkilöiden lisänimistä, kuten Henric Michelson Hariw, Cauppi Hariuinen tai Lauri Hariulain. Nimi siis näyttää olevan vanha, mutta se on tullut eri tavoin käyttöön eri puolella Suomea.
Lisätietoa voi kysellä Kotimaisten kielten keskuksesta...
Pahoittelemme hetkittäisiä ongelmia viikko sitten avatussa uudessa helmet.fi -sivustossa. Kokeilimme hetki sitten kirjautumista sivulle http://helmet.fi sekä Chrome että Internet explorer -selaimille ongelmitta. Toivottavasti kirjautumisongelmanne on jo menneisyyttä.
K. A. Applegaten Animorphs-sarjassa on ilmestynyt alkukielellä 54 osaa. Niistä on suomennettu tähän mennessä 20. Ensimmäinen suomennos ilmestyi vuonna 2000 ja viimeisin vuonna 2007, eikä kustantaja Tammen sivuilla ole sarjasta mitään tietoa. Näyttäisi siis siltä, että sarjan ilmestyminen suomeksi on loppunut. Voit vielä kysyä asiaa suoraan kustantajalta: asiakaspalvelu(at)tammi.fi.
Kirjallisuutta aiheeseesi voidaan hakea esimerkiksi seuraavilla asiasanoilla: huostaanotto, vanhemmuus, vanhempi-lapsisuhde sekä näiden yhdistelmillä. Haettaessa pelkällä huostaanotto asiasanalla, saamme tulokseksi noin 70 teosta, joista osa näyttää epärelevanteilta. Haulla huostaanotto + vanhemmuus saamme ainakin muutamia teoksia, joihin kannattaisi tutustua tarkemmin. Esimerkiksi: Kujala, Virpi: Jaetun vanhemmuuden mahdollisuudet (2003), Valkonen, Leena: Kuka on minun vanhempani (1995), Saurama, Eija: Vastoin vanhempien tahtoa (Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkikmuksia 2002:7, Hämäläinen, Ulla ja Kangas, Ollin toimittama Perhepiirissä 2010 sekä Sinkkonen, Jari: Lapsen puolesta (2001) ja Mäkelä, Karin: Valkea voima:huumeäidin tarina...
Joensuun seutukirjaston kotisivulta löytyy tietoa näyttely- ja muiden tilojen vuokrauksesta: http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/hakemisto/kokoustil… . Tämä tila on maksuton. Siihen otetaan varauksia sen mukaan miten on vapaata.
* Eteisaulan piennäyttelytila
Tila on pääkirjaston ala-aulassa lainausosastolle menevien portaiden vasemmalla puolella. Vapaata seinäpintaa (ripustustanko) on noin 7 m2 ja tilaan voidaan lisäksi sijoittaa kirjaston vitriinejä ja seinäkkeitä.
Tilavaraukset: ma-pe klo 9-15 puh. 050 441 1520 tai (013) 267 6212.
HelMet-haku ei ole ehkä paras tapa tarkastella portugalista suomennettuja teoksia, koska etenkään vanhempaan aineistoon ei ole välttämättä merkitty alkuteosten kieliä eikä alkuteosten kielten käyttäminen haussa ole oikein näppärää.
Sen sijaan osoitteesta https://fennica.linneanet.fi löytyvä Fennica-tietokanta sisältää periaatteessa kaiken suomenkielisen kirjallisuuden, ja sen hakuominaisuuksilla on kohtalaisen helppo etsiä suomennoksia, joiden alkuteoksen kieli on portugali. Pääsivulta kannattaa valita hakutavaksi ”Tarkennettu haku”. Pudotusvalikosta ”hakutyyppi” voi ottaa valinnaksi ”alkuteoksen kieli” ja kirjoittaa sitten hakulaatikkoon portugalin kieleen viittaavan lyhenteen ”por”. Toiseksi alimpana olevasta pudotusvalikoista ”Kieli” on...
Helsingin kaupunginkirjastoon voi palauttaa kirjoja myös postitse. Vastuu postilähetyksen saapumisesta perille on silloin asiakkaalla. Aineisto kirjataan palautetuksi vasta, kun kirje tai paketti on avattu kirjastossa ja lainat ehditty palauttaa. Kirjastojen osoitteet löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut.
Äskettäin julkaistu Helmet.fi-sivusto ei toimi vielä täysin toivotulla tavalla: tämäkin toiminto on ilmeisesti tilapäisesti puuttunut. Tällä hetkellä "Takaisin listaan" -linkki on taas paikallaan sivun vasemmassa reunassa teoksen tietojen yläpuolella.
Hei !
Tällaisessa tapauksessa pitää käydä mielellään siinä kirjastossa, mistä kirja on peräisin tai soittaa. Olen nyt uusinut kirjan vielä kertaalleen,ettei sakkoja kertyisi enempää. Palautuspäivä on 12.7.
Kyseessä on Tikkurilan kirjaston kirja, jota en löytänyt täältä.
