Kyllä voit käyttää koulussa kirjastonkirjoja, jos teet merkintäsi ja tehtäväsi esimerkiksi omaan vihkoosi. Kirjojen yleinen laina-aika on 28 vuorokautta ja lainan voi uusia kolme kertaa, jos kirjasta ei ole varauksia. Uusia voit HelMet-verkkokirjastossa, kirjastossa tai kirjastoautossa.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Viron kieliset äänikirjat saa helpoiten listattua käyttämällä HelMet-verkkokirjaston tarkennettua hakua.
1) siirry HelMet-verkkokirjastoon (http://www.helmet.fi)
2) Valitse vasemmasta yläkulmasta vaihtoehto "Tarkennettu haku"
3) Kirjoita hakusanaksi * (tähti toimii HelMet-haussa katkaisumerkkinä)
4) Valitse kohdasta Kokoelma vaihtoehto Äänikirjat
5) Valitse kohdasta Kieli vaihtoehto viro
6) Paina painiketta Hae
Tällä hetkellä haku näyttää HelMet-kirjastoissa olevan yhteensä 18 viron kielistä äänikirja nimekettä.
Kyllä tyttöystäväsi voi kirjastokortin saada. Kirjastokortin saadakseen tarvitsee Suomessa olevan osoitteen ja kuvallisen henkilötodistuksen, esimerkiksi passin. Jos suomalaista henkilötunnusta ja sitä esittävää henkilötodistusta ei ole, kirjastokortti on voimassa puoli vuotta kerrallaan. Kun henkilötunnuksen ja sen osoittavan henkilötodistuksen saa, voi kirjastokortin käydä muuttamassa kirjastossa pysyväksi. Kirjasto ei saa tietoja väestörekisteristä, joten tarvitsemme aina kuvallisen henkilökortin. Tämän vuoksi myös osoitemuutokset on itse ilmoitettava kirjastolle.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Tervetuloa kirjaston käyttäjäksi!
Vantaan kaupunginkirjaston avoimet työpaikat ilmoitetaan haettavaksi kaupungin työnhakusivuilla osoitteessa https://www.tyonhaku.vantaa.fi/. Sivujen kautta voit myös hakea avoimiin tehtäviin. Enemmän kirjastoalan työpaikkoja löydät työhallinnon verkkosivuilta osoitteesta http://www.mol.fi/ sekä kirjastoalan ammattikalenterista osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ammattikalenteri/. Lyhyitä sijaisuuksia ja harjoittelupaikkoja voi tiedustella suoraan niistä kirjastoista joissa haluaisit työskennellä.
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään kyseisen kappaleen sanoitusta mistään. Emme löytäneet nuotteja tietokannoista (edes Violasta, Suomen Kansallisdiskografiasta ei löytynyt), eikä CD-levyssä, johon kyseinen kappale sisältyy, ollut tekstiliitettä, josta olisi löytynyt sanat. Myöskään googlaus ei tuottanut tuloksia. En keksi muuta ratkaisua, kuin kirjoittaa vain levyltä sanat ylös, vaikka hieman työläämpää onkin.
Kappale löytyy ainakin CD-levyltä nimeltä Lauluja tv-sarjasta ja elokuvasta Iskelmäprinssi(Warner Music Finland, p2002). Kyseistä levyä näyttäisi olevan ainakin Järvenpäässä ja Tuusulassa, sekä Helsingissä (nimi vain on hieman eri muodossa: Iskelmäprinssi : lauluja tv-sarjasta ja elokuvasta).
Saatavuustiedot voit tarkistaa...
Tällaiseen soveltuu perinteisen HelMet-hakuliittymän toiminnallisuus "Tallennetut haut".
Ohjeissa sen käyttö neuvotaan seuraavasti:
Kirjaudu Omiin tietoihisi ja tee haku. Hakutuloslistan yläpuolelle ilmestyy painike Tallenna.
Omissa tiedoissa voit tilata tallentamiasi hakuja vastaavat uutuustiedotteet. Merkitse rasti tallennetun haun vasemmalla puolella olevaan ruutuun Tilaa sähköposti ja napsauta painiketta Poista/tilaa merkityt. Sinulle lähetetään sähköpostia kerran viikossa tiistaisin, jos kokoelmiin on tulossa tallentamiasi hakuja vastaavia uutuuksia.
Tämä toimii tosin ainoastaan silloin, kun meiltä jo löytyy suosikkikirjailijasi joku teos. Uudelta kirjailijalta, jota hakemalla ei tule tuloksia, odotettavasta uutuuskirjasta ei siis...
Kyllä tällaista ihan ilmeisesti tapahtuu. Merimatkojen kuvauksissa kerrotaan uupuneista maalinnuista, jotka harhailevat merellä ja laskeutuvat laivan kannelle lepäämään. Internetistäkin löytyy tällaisia kertomuksia – ainakin englanniksi. Esimerkiksi sivulla http://www.noozhawk.com/article/120211_captains_log_tiny_bird_lost_at_s…
kapteeni kertoo pienestä linnusta, joka oli eksynyt monen kilometrin päähän maasta ja pelastui vain sen ansiosta että laiva osui paikalle.
Monet muuttolinnut, jotka lähtevät ylittämään merta, uupuvat kesken matkan ja menehtyvät, kuten biologi Riku Lumiaro toteaa seuraavalla sivulla:
http://mmm.multiedition.fi/syke/luonnon_kirjo/2011/1-2011/5-talvi.php
Mutta tämä on tietysti eri asia – muuttolinnut kun eivät...
Tammelta ei ole näin kesäloma-aikana ilmeisesti ennätetty vastaamaan, mutta löysin fantasiakirjallisuussivusto Risingshadow'n keskusteluketjuista tiedon, että Mortal Coilin ilmestymisajaksi olisi muuttunut kevät 2013.
http://fi.risingshadow.net/keskustelut/index.php?topic=6136.0
Tammen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.tammi.fi
Kiitos kysymyksestä. En ole lukenut kyseistä kirjaa, mutta takakannen kuvailun perusteella kirjan hyllyluokka on uskoakseni oikea. Muuten mihin itse sijoittaisit kirjan kirjastossa?
Luokka 14.8. ei ole vain psykologian osasto vaan siihen kuuluvat myös psykologiaan ja ihmissuhteisiin liittyvät ilmiöt, joita tämäkin kirja käsittelee (sinkut, ihmissuhteet, seurustelu ym.). Hyllyluokan sisällä on monenlaista ja -tasoista aineistoa.
Kirjastoluokituksesta saat lisätietoa osoitteesta: ykl.kirjastot.fi
Helmet-sivustomme on uudistumassa. Uusi Helmet.fi on tällä hetkellä kokeiluvaiheessa, joten kaikki ominaisuudet vanhasta hausta eivät ainakaan vielä ole uudessa haussa. Sekä uusi että vanha haku ovat yhä käytettävissä, joten voit käyttää Helmet.fin hakuvaihtoehtoa 'perinteinen aineistohaku', joka ohjaa vanhaan hakuun, missä voi yhä käyttää haun tallennusta. Helmet.fin hakulaatikkoon kirjoittaminen sekä vaihtoehto 'tarkennettu haku' ohjaa uuteen hakuvaihtoehtoon, missä ei valitettavasti ole haun tallennusmahdollisuutta. Uusi haku kehittyy jatkuvasti uuden Helmet.fin myötä ja uusia ominaisuuksia on tulossa.
Henkilöhistorialliset hakuteokset eivät näytä sisältävän tietoa T(h)ure Oxenstiernasta. Liekö hänen appensa ollut Gabriel Bengtinpoika Oxenstierna, josta löytyy artikkeli Kansallisbiografiasta? Useita mainintoja hänestä löytyy tutkimuksesta
Jokipii, Mauno
Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat 1-2. - 1956-1960.
Osin tämä teos lienee kyllä ollut Immosenkin käytössä.
1650-luvun Venäjän-sodasta, jota käytiin Kurkijoen kulmillakin, on erikoistutkimus
Lappalainen, Jussi T.
Kaarle X Kustaan Venäjän-sota v. 1656-1658 Suomen suunnalla : "räikkä, häikkä ja ruptuuri". - Gummerus, 1972.
Kurkijoenkin 1600-lukua kuvataan tutkimuksessa
Kuujo, Erkki
Taka-Karjalan verotus v:een 1710. - Suomen historiallinen seura, 1959.
Lisäksi
Hakulinen, Rainar
Kurkijoki...
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjastolla ei tällä hetkellä ole tietokoneongelmiin neuvontaa läppätohtorin loman vuoksi. Läppäritohtori palaa lomaltaan, kun Lasipalatsin Kohtaamispaikka avautuu jälleen maanantaina 30.7 klo 11.
Kohtaamispaikka@lasipalatsi Helmet.fi:ssä: http://www.helmet.fi/kohtaamispaikka
Kirjaston kirjoja ei saa korjata itse. Kirjastossa on kirjojen korjaamiseen soveltuvia tarvikkeita sekä kirjankorjaaja. Kannattaa tulla näyttämään kirjaa kirjastoon ja keskustelemaan mahdollisesta korvauksesta.
Suomeksi on hiljan ilmestynyt ruotsalaisen aatehistorioitsijan Karin Johannissonin teos "Melankolina huoneet". Turkulaisen kulttuurihistorioitsija Kirsi Tuohelan väitöstutkimus "Huhtikuun tekstit" (2008) käsittelee kolmea naiskirjailijaa, Victoria Benedictssonia,Amelie Skramia ja Laura Marholmia, juuri melankolian näkökulmasta. Hänen lähdeluettelostaan löydät lisää tutkimuskirjallisuutta. Tuohelan artikkeli löytyy mm. teoksesta "Kulttuurihistoriallinen katse" (2010). Artikkelikokoelmassa "Nostalgia: kirjoituksia kaipuusta, ikävästä ja muistista" (2007) voi myös olla hyötyä. Ruotsalaiselta uskontotieteilijä Owe Wikströmiltä on suomennettu teos Kaipauksen puolustus (2010). Norjalaisen Espen Hammerin pieni teos "Melankoli: en filosofiks esse...
Saastamoinen-nimen alkuperää on jäljitetty täällä aikaisemminkin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=9cba51a6-79a…
Nimellä ei välttämättä ole yhteyttä saasta-sanaan (olkoonkin, että nimistöntutkijoista esimerkiksi Pertti Virtaranta on tällä kannalla), vaikka se esiintyy jo Agricolan sanastossa (Rucouskiria, 1544). Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan hänen aikanaan sitä tavattiin etupäässä länsimurteissa, itämurteissa harvemmin. Saastamoisten valta-alueiden Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kirjakielestä sanan varhaisin esiintymä on kirjattu vasta 1700-luvun jälkipuoliskolla (Christfried Ganander), lähes 150 vuotta ensimmäisten Saastamois-merkintöjen jälkeen.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-...
Valitettavasti tarkkaa selitystä värille Portofinon sininen tai vihreä ei ole löytynyt. Portofino on tunnettu lomakaupunki Italiassa Ligurian maakunnassa. Voisi olettaa, että Portofinion vihreä, joka on haalea turkoosi, tulee nimenomaan tuosta merensävystä. Ainakin Italian tunnettu ja perinteikäs moottoripyörävalmistaja Vespa on käyttänyt mallistossaan väriä Portofino green.
Voisiko kysymyksessä olla Veikko Haakanan kirjoittama seikkailukertomus Luolamiehen poika. Haakana on kirjoittanut myös muita kivikauteen sijoittuvia nuortenkirjoja.
1957 Luolamiehen pojat
1958 Luolapoikien paluu
1959 Poikkikirves iskee
1961 Jäätikkö uhkaa
1962 Kuonokasvoinen kauhu
1969 Kivinen biisoni
Lisätietoa Veikko Haakanasta löytyy mm. scifi ja fantasikirjallisuuteen erikoistuneelta Risingshdow-sivustolta (http://fi.risingshadow.net/library?action=author&author_id=1216) sekä Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämältä Sanojen aika-sivustolta (http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonID=1641&PageConte…)
Etelä-Savon kirjastojoissa Barclayn (Florence L.) Rukousnauha-romaania on saatavissa seuraavasti:
1 kpl Pieksämäen kaupunginkirjasto on nyt paikalla (vuoden 1992 p.)
Kerimäen kunnankirjaston Rukousnauha samalta vuodelta on lainassa, eräp. 13.8.2012.
1 kpl Punkaharjun kunnankirjaston varasto, on paikalla (1958 p.)
1 kpl Naarajärven kirjaston varasto, on paikalla (v. 1940 p., Naarajärvi on Pieksämäen sivukirjasto)
Mikkelin pääkirjaston varastossakin on 1 kpl, mutta se on tällä hetkellä lainassa. Eräpäivä on 12.9.2012. Kirjaa ei voi varata remontin vuoksi. Varauksia voi tehdä taas 27.8.2012->
Florence L. Barclayn romaani "Rukousnauha" on lainattavissa myös Helsingin Pasilan kirjaston varastosta. Teos on myös Espoon kaupunginkirjasto-...
Oulunsalon kirjastosta on asiakkaiden käytössä oleva kopiokone. Myös Oulun kaupunginkirjaston pääkirjastossa on kopiokone. Kopioiden hinnat löytyvät seuraavasta linkistä:
http://oulu.ouka.fi/kirjasto/palvelut/maksut.html
