Suomen kielen sana "kaatra" on sama kuin 'kaakkuri'(Inkerin murteiden "koatra"); virolaismurteen "kaader" on 'harmaa lokki'.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja I, 1955.
Kello löi jo viisi -sanoilla alkavan laulun nimi on Joulukirkkoon. Sen on säveltänyt R. Raala Immi Hellénin runoon. Runo Joulukirkkoon löytyy kokonaisuudessaan (kaikki 14 säkeistöä) esim. Immi Hellénin kirjasta Lasten runokirja (Valistus, 1930). Muistakin julkaisuista se voi löytyä, mutta yleensä kirjojen ja nuottien tiedoissa ei mainita, montako säkeistöä runossa tai laulussa on, joten julkaisu on nähtävä, ja tämä kirja oli ensimmäinen, josta löysin kaikki säkeistöt.
Laulun säveltäjästä R. Raalasta kertovassa kirjassa (Saraste, Maija: Kello löi jo viisi!: R. Raalan elämäntarina, Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2003) mainitaan, että Immi Hellénin runo Joulukirkkoon ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1898 Hellénin runokirjassa Lasten...
Talouslehti Forbesin mukaan maailman rikkain ihminen on Carlos Slim Helu.
Lähteet:
http://www.forbes.com/profile/carlos-slim-helu/
http://www.forbes.com/billionaires/
Pahkasian pahnueiden koko vaihtelee ympäristöolojen mukaan yhdestä kahdeksaan - keskimäärin kerralla syntyy kolme porsasta. Poikueita voi olla kaksi vuodessa. Pahkasikanaaras saavuttaa sukukypsyyden 18 kuukauden ikäisenä. Pahkasiat elävät noin 12-15-vuotiaiksi. Vaikka vaihdevuosi-ilmiötä on havaittu muillakin nisäkkäillä kuin ihmisellä, se on eläinkunnassa hyvin harvinainen eikä sitä juurikaan ole tutkittu luonnollisessa ympäristössään elävillä villieläimillä. Voitaneen kuitenkin otaksua niiden säilyttävän lisääntymiskykynsä elämänsä loppuun saakka.
Lähteet:
Grzimek's animal life encyclopedia. Vol. 15, Mammals IV
Maailman eläimet. Nisäkkäät 2
Joensuun pääkirjaston lukusali Vipusessa, 1. krs, on digitointipiste, jossa asiakkaat voivat itse digitoida mm. VHS-kasettejaan. Käyttö on ilmaista, mutta jos haluaa ostaa kirjastosta tyhjiä dvd-levyjä, ne maksavat 1,70 euroa/kpl.
Varauksen voi tehdä lukusali Vipuseen joko paikan päällä tai puh. 0504435001. Aikarajoitusta ei muuten ole, mutta palvelu on suosittu, joten aikoja on rajoitetusti. Henkilökunta opastaa laitteen käytössä.
Kyseessä lienee Amy Chuan kirja Tiikeriäidin taistelulaulu (Siltala, 2011).
Esittelyteksti kertoo kirjasta näin:
"Mistä johtuu, että kiinalaislapset pärjäävät ja menestyvät kansainvälisissä vertailuissa muita paremmin? Yalen yliopiston oikeustieteen professori Amy Chua kertoo kuinka hän kasvatti kaksi tytärtään traditionaalisen kiinalaiskasvatuksen mukaisesti - päämäärätietoisesti ja kunnianhimoisesti. Chuan lapset eivät saaneet kutsua kavereita yökylään, katsoa televisiota eivätkä pelata tietokonepelejä. He eivät saaneet itse valita harrastuksiaan. Äiti salli ainoastaan kiitettävät numerot koulutehtävistä. Lapset eivät saaneet soittaa mitään muuta instrumenttia kuin pianoa tai viulua. Amy Chuan tavoitteena oli, että tytöt pääsisivät...
Linnut eivät eritä nestemäistä virtsaa, vaan niiden virtsa on valkoista ja selvästi havaittavaa ainetta, kiteistä virtsahappoa, jonka linnut erittävät yhdessä ulosteen kanssa. Ulosteet poistuvat linnun elimistöstä ns. yhteissuolen (viemärisuolen) eli kloaakin kautta, jonka kautta kehosta poistetaan myös munat. Linnuilla nestemäinen virtsa-aine ei tulisi kysymykseen, sillä se - toisin kuin liukenematon virtsahappo - aiheuttaisi munankuoren sisässä tapahtuvan alkion myrkytystilan.
Lähteet:
Erkki Pulliainen, Kanan historia, biologia ja tuotanto
Helena Telkänranta, Kanojen maailma
Katsoin Frankista http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/ josta löytyy kirjastojen aineistoa. Turun kaupunginkirjastossa on
Beat poets, 1961. Mikäli olet kiinnostunut em. teoksesta, voit pyytää lähikirjastoasi kaukolainaamaan sen.
Ilmestynyt on esimerkiksi:
- Beat voices : an anthology of beat poetry, 1996
- Beat poems (Everyman's library pocket poets) 2002
Erillisiä teoksia beat-runoilijoilta kirjastoissa, on esimerkiksi seuraavilta tekijöiltä: Ginsberg Allen, Kerouac Jack, Corso Gregory .
Muista on tietoa esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastosta löytyvässä
teoksessa Penguin book of the beats.
Netissä on sivusto, josta voit etsiä yksittäisiä runoja
http://www.poemhunter.com
Michelangelo Antonionin elokuvaa Seikkailu (L'Avventura, 1960) ei ole missään Suomen kirjastoissa. Ilmeisesti elokuvalla ei ole lainausoikeuksia, jotka pitää olla, jotta sitä voisi lainata kirjastoista.
En löytänyt varmistettua tietolähdettä Riiska-nimen etymologiasta. (Yksi mahdollinen on: Gregorios, kr. ’valpas’ = Itä-Suomessa Riiko, Riiska, Rissa). Kannattaa tutustua myös seuraavaan kirjaan, josta asia saattaisi selvitä:
Sakkolan Riiska: muistojen kotikylä Suvannon etelärannalla / [toimitus: Antti Tenkanen ; toimikunta: Irma Havumäki ... et al.]
[Lempäälä]: Sakkola-Säätiö, 2011. Tämä teos löytyy Kansalliskirjastosta
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg=%E2%80%A2Sakkolan+R…
Lähteet:
http://www.luovutetunetelakarjalanpitajat.fi/Kirjallisuusluettelo.iw3
apumatti.helsinki.fi/admin/filecontrol/file_popup.php?download...
Kaikki kysymäsi kirjat ovat Taivalkosken kirjaston kokoelmissa. Kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.taivalkoski.fi/Resource.phx/sivut/sivut-taivalkoski/paatalok…
Kaustisen kunnankirjastossa näitä kirjoja ei ole, mutta monista kirjastoista eri puolilta Suomea kirjoja löytyy. Frank-monihaun kautta löydät kirjat ja kirjastot:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/Maakuntakirjastot
Voit pyytää kirjoja kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Liittyisiköhän tämä adoptionismiin l. adoptianismiin. Se on 700-luvun opinsuunta, jonka mukaan Kristus ei ole Jumalan Poika, vaan on Hengen täyttämänä siveellisenä ihmisenä nostettu jumalalliseen arvoon.
Otavan Suuri Ensyklopedia 11, 1982.
Nykysuomen sanakirjan mukaan p.o. luuttuaminen. (Nykysuomen sanakirja, lyhentämätön kansanpainos, osat III ja IV, L-R, WSOY, 1980.) Tiedustelin asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta ja sieltä sanottiin, että oikea termi on luuttuaminen. Useilla murrealueilla puhutaan kuitenkin luutuamisesta yhdellä t:llä.Kielitoimiston mukaan on kyse astevaihtelusta, joka koskee myös verbien taivutusta ja kysymyksessä on ns. vahva aste. Toinen esimerkki hakata, hakkaaminen.
Verkkoversiona on myös Iso suomen kielioppi http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php .
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivu http://www.kotus.fi/index.phtml?s=297
Edellämainituista nettisivuista ei määritelmää kuitenkaan löytynyt.
Olisiko taiteilijan nimi Lasse Talosela eikä Tolosela? Tämänniminen taiteilija on elänyt Sodankylässä. Hän on myös opettaja ja painija. Hän on mm. suunnitellut sodankyläläisen Torvisen kyläseuran patsaan.
http://maalainen.blogspot.fi/2008/03/sandwich-man.html
http://sodankyla.yhdistysavain.fi/kylat/torvinen/kylaseura/
Lasse Toloselasta (tai Taloselasta) ei löytynyt tietoa taiteilijamatrikkeleista eikä muistakaan taiteen alan lähteistä.
Nuorille suunnattuja selkokirjoja on harmillisen vähän, mutta tässä muutama, jotka saattaisivat kiinnostaa 14-vuotiasta.
Määttä, Kaija: Jori ja jännittävät tähtikuviot
Yläkoululaisista kertova jännitystarina. Jori haaveilee poliisin ammatista ja alkaa selvittää, kuka on varastanut opettajan lompakon. Jori epäilee luokkakaveriaan, jonka kengänjäljet löytyvät koulun ikkunan alta. Myöhemmin Jori joutuu vaaralliseen tilanteeseen jäljittäessään mahdollista varasta erään narkomaanin asuntoon. Kustannus Mäkelä, 2009. ISBN 978-951-882-959-4
Mäki, Harri István: Rikkaat Ritarit.
Hevidiggarit Kiisseli ja Johannes päättävät koulunsa ja lähtevät Joensuuhun festareille. Seikkailua, päiväkirjablogeja ja ruokaohjeita.
Opike, 2011. ISBN 978-951-580-509-6...
Jos sinulla on maksuja alle 10 euroa, voit maksaa maksut milloin haluat. Maksuista lähetetään maksumuistutus kerran vuodessa, mutta se ei ole lasku vaan ainoastaan muistutus. Jos maksusi ovat vähintään 10 euroa, menetät lainausoikeutesi. Eli siinäkin tapauksessa voit maksaa myöhemmin, mutta et voi käyttää kirjastokorttiasi.
Jos maksuihin liittyy palauttamatonta aineistoa tai muuta perintäasiaa, ne siirtyvät perintätoimiston perittäväksi n. 60 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Lisää tietoa löydät Helmet-kirjastojen käyttösäännöistä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Kysymyksessäsi oleva jako on sama kuin viimeisin läänijako, joka on ollut voimassa vuoden 2009 loppuun asti.
Läänejä ei enää ole, niiden tilalla ovat nyt aluehallintovirastot ja ELY-keskukset. Alla olevasta linkistä löytyy tietoa nykyisistä aluejaoista.
http://www.patio.fi/PatioWeb/facelets/suomenaluejaot/suomenaluejaot.fac…
Aluehallintovirastojenn sivuilta ei oikein löydy tietoja aluesiin kuuluvista kunnista, mutta suomi.fi -sivustolta löytyvät kunnat maakunnittain:
https://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/kunnat_ja_kunnallis…
Tilastokeskuksen julkaisemassa kirjassa "Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot" on myös kunnat maakunnittain.
Wikipediassa on luettelo Suomen postinumeroista kunnittain. Se pohjautuu maakuntajakoon. Luettelo...
Verkkokirjakauppa Adlibriksen (www.adlibris.com) sivuilta löytyy kuusi Mette J. Blomsterbergin tanskaksi kirjoittamaa kirjaa, jotka ovat: Forelsket i det søde liv (2000), Politikens bog om dessert (2005), Blomsterbers søde sager (2011), Kongerigets kager (2011), Blomsterbers lækkerier (2011) ja Blomsterbers jul (2012).
Suomalaisten kirjastojen kokoelmista ei ainakaan näin muutamalla haulla löytynyt Mette Blomsterbergin kirjoja.
