Myöhästymismaksuja peritään myös nuorilta, vain alle 15-vuotiailta niitä ei peritä. Alle 18-vuotiailta ei kuitenkaan peritä varausmaksuja. Lasten- ja nuortenaineistosta ei peritä koskaan myöhästymismaksuja.
Saat uuden kirjastokortin käymällä jossakin HelMet-kirjastossa ja todistamalla henkilöllisyytesi kuvallisella henkilötodistuksella. Uusi kortti maksaa 3€. Kadonnut kortti kannattaa kuolettaa välittömästi soittamalla numeroon 09-310 85309.
Tuomioita ei ole nähtävissä internetissä. Julkisia asiakirjoja voi pyytää nähtäväksi asiaa käsitelleen käräjäoikeuden kansliasta.
Finlex-palvelussa on korkeimman oikeuden, hovi-oikeuksien ja erikoistuomioistuinten tapauksia: http://www.finlex.fi/fi/oikeus/
Turun Sanomien mukaan oikeusministeriössä suunnitellaan käräjäoikeuksien tuomioita sisältävää verkkopalvelua. Tämä toteutuisi aikaisintaan 2016.
Turun sanomien uutinen aiheesta: http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/345796/Karajaoikeuden+tuomioita+aiotaa…
Ratkaisujen julkisuudesta: http://www.oikeus.fi/40576.htm
Ikävä kyllä emme tällä hetkellä voi ottaa alustavia varauksia. Varauksen voi jättää heti, kun materiaali löytyy HelMet-tietokannasta saapuneena jollekin kirjastolle.
Valkoisen kääpiön äänikirjaversion ilmestymispäiväksi meille on ilmoitettu 15.9., johon täytyy lisätä pari viikkoa käsittelyaikaa, ennen kuin se saadaan kirjastoihin.
Espoossa ollaan ottamassa käyttöön kirjastojärjestelmän oma hankintajärjestelmä, jolloin varauksia voi jättää heti, kun materiaali on tilattu kirjastoihin. Parannusta palveluumme on siis luvassa!
Helmet-sivun ylälaidassa on kohta Kirjaudu. Syötä avautuvaan ikkunaan kirjastokortin numerosi ja pin-koodisi. Linkki varaus-välilehdelle tulee nimesi viereen. Aineisto on noudettavissa, kun sen tilana on Odottaa noutoa.
Jos linkkiä varauksiin ei näy, varauksia ei ole voimassa. Kirjaston henkilökunta saattaa päästä kirjastojärjestelmästä katsomaan rauenneet varaukset, jos siitä ei ole mennyt muutamaa päivää kauempaa.
Pirjo Mikkosen Suomalaiset sukunimet -kirjassa on sukunimien Ruutu ja Ruutikainen kohdalla kerrottu, että sukunimet Roth, Ruth ja Ruuth ovat sotilasniminä esiintyneitä sukunimiä. - Ruutiainen nimen kohdalla kerrotaan Laihialla esiintyneen suku- ja talonnimenä esim. vuonna 1580 Niilo Ruuth. Rantasalmella on asunut 1600-luvulla Ru(u)thin ratsumiessuku. Vöyrin nimismiehenä on toiminut 1500-luvulla Martti Laurinpoika Ruuth. Lisää samanlaisia nimen esiintymiä löytyy kirjasta näiden sukunimien kohdalta.
Sotilasnimi-ilmiöstä löytyy tietoja esim. Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilasnimi
Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan Ilari on karjalainen asu ortodoksisen kirkon pyhittäjän Ilarionin nimestä.Kantanimi on Hilarius. Hilaris on latinaa ja tarkoittaa hyväntuulista, reipasta.
Tarkkoja vastauksia kysymyksiisi on vaikea antaa, mutta Suomen Urheilukirjastosta kerrottiin, että käyttäytyminen kilpakentillä on muuttunut vapaammaksi viimeisimmän 20 vuoden aikana. Sitä ennen toimittiin muodollisemmin esim. lippujen käsittelyn suhteen eikä kuvaajille poseerauskaan ollut niin yleistä. Mainittakoon kuitenkin eräs varhainen poikkeus lipun käsittelyssä: Jo vuonna 1920 Antwerpenin Olympialaisten maratonin voittaja Hannes Kolehmainen piti harteillaan Suomen lippua. Linkki Kolehmaisen kuvaan ohessa:
http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=3390
Helsingin Autokomppanian toiminta loppui talvisotaan, jolloin henkilöstö hajaantui eri joukko-osastoihin. Moottorialan varusmieskoulutus Taivallahden kasarmilla alkoi uudestaan 1947, jolloin Helsingin Komennuskomppanian Auto-osasto siirtyi sinne. Organisaatiomuutosten jälkeen koulutustoiminta siirrettiin 2002 Santahaminaan. Toiminta jatkuu nykyään Kaartin Pataljoonan Kuljetuskomppaniassa.
Talvisodan historia 1-4 (Sotatieteen laitos 1977-1991) kertoo että Helsingissä perustettu 7. AutoK olisi keskitetty 16.10.1939 Nuijamaalle Kannaksen Armeijan alaisuuteen. Maaliskuun alussa 1940 7. AutoK kuului II Armeijakunnan Esikunnan alaisuuteen, ilmeisesti edelleen Nuijamaan suunnalla.
Talvisodan ajalta 7. Autokomppanian sotapäiväkirjaa ei löydy...
Suoma (suomalaisia verkkolehtiä) teitokannasta löytyy alanmaukainen luettelo mistä voi hakea aiheeseen liittyviä lehtiä. Linkki on tässä: http://www.kansalliskirjasto.fi/suoma/
Johtavia valokuvaus- ja sosiaalialan lehtiä ovat Kameralehti ja Sosiaalitieto.
Hilpi-nimi on ollut käytössä sekä naisilla että miehillä, suosituimmillaan se on ollut 1900-luvun alussa. 1970-luvun jälkeen Hilpi näyttää vakiintuneen naisennimeksi. Nimen alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. Hilpiä pidetään kuitenkin yleisesti Filip-nimen muunnoksena. Filipin kreikankielinen kantanimi Philippos tarkoittaa hevosten ystävää. Hilpin rinnakkaisnimenä esiintyy Hilppa, jota pidetään yleisesti Filippa-nimen karjalaisena muuntumana.
Lähteitä:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999.
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007.
1970-luvun alkuvuosina ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä lisääntyi nopeasti. Ikäluokittain tarkasteltaessa 50-luvun alussa syntyneistä kirjoitti ylioppilaaksi noin joka viides, mutta vuosikymmenen puolivälin paikkeilla syntyneistä jo joka neljäs.
Koko väestöstä ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrä oli vuonna 1970 kohonnut 5,4%:iin (1950 vastaava luku oli 2,5%, 1995 jo 21%). Kotipaikka oli merkittävä koulutustasoon vaikuttava tekijä: tutkinnon suorittaneet asuivat etupäässä kaupungeissa, joiden väestöstä 7,9% oli ylioppilaita - maalaiskunnissa heitä oli vain 2,7%. Ylioppilaista asui kaupungeissa peräti kolme neljäsosaa.
Lähteet:
Mervi ja Pekka Kaarninen, Sivistyksen portti : ylioppilastutkinnon historia
Elävänä syntyneet...
Charles Baudelairen Pahan kukat (tai Pahan kukkia, aiemman suomennoksen nimi) lienee se dekadenssin perusteos, johon kaikki perustuu. Toinen Baudelairen teos on Pariisin ikävä.
Toinen ranskalainen dekadenssin edustaja on Paul Verlaine, jolta on käännetty 1965 Paul Verlainen runoja ja 2002 Saturnisia runoja -kokoelmat. Suomalainen dekadenssikirjallisuus on saanut vahvoja vaikutteita myös Nietzschen ajatuksista.
Dekadenssin määrittely on vaikeaa, mutta tässä joitain muita teoksia:
- Louis-Ferdinand Celine: Niin kauas kuin yötä riittää, Kuolema luotolla
- Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva
- J. K. Huysmans: Vastahankaan
Charles Bukowski, Henry Miller ja Michel Houellebecq tuntuvat myös osuvan rappion ja turmeluksen määritelmään....
Gunnar Wiklund osallistui 1966 Ruotsin Euroviisukarsintoihin Britt Lindeborgin sävellyksellä Vinter-rosor. Odeon-kustantamo julkaisi kappaleesta tuolloin irtonuotin, mutta valitettavasti sitä ei näytä olevan suomalaisten kirjastojen kokoelmissa.
Kannattaa kysyä lähimmästä maakuntakirjastosta tai Helsingin kaupunginkirjastosta, olisiko nuotti mahdollista saada kaukolainaksi Ruotsin kansalliskirjastosta (Kungliga biblioteket).
Hei,
Suomessa oli vuonna 2011 (pois lukien Ahvenamaa) 836 yleistä kirjastoa. Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Tilastovertailu yleisten kirjastojen toiminnasta vuosina 2010-2011 (pdf) http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/tilastot/liitte…
Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilaston 2009 mukaan Suomen työllisessä työvoimassa oli 31.12.2009 yhteensä 29 308 peruskoulun ja lukion lehtoria ja tuntiopettajaa. Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto, Tietokantataulukot, Työllinen työvoima ammattiryhmän, sukupuolen ja iän mukaan 2006-2009 http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/Vrm/tyokay/tyokay_fi.asp
Suomessa 81 % kotitalouksista oli internetyhteys vuonna 2010. Tilastokeskuksen teito- ja viestintätekiniikan käyttö tilastoa ei...
Runon Hyttynen on kirjoittanut Mauri Heikkala ja se löytyy Väinö Mäkelän vuonna 1951 toimittamasta runokirjasta Minäkin lausun s. 36. Kirja on Riihimäen kirjaston kokoelmissa ja lainattavissa.
Kynäjalavan nimen alkuosa ei liity kyniin, puun hyötykäyttöön kylläkin. Nimen taustalla on puun kansankielinen nimitys "kynneppää". Kynnäppää on Lönnrotin sanakirjan mukaan eläinruumiissa oleva paksu jänne. Yhteys kynäjalavan ja jänteen välille löytyy puun taipuisuudesta ja sitkeydestä. Nämä ominaisuudet ovat antaneet sille hyvin tärkeän erikoiskäytön: kynäjalavan rungoista tai suoramuotoisista oksista valmistettiin luokkeja (kaaria, joilla hevosen länget rahkeiden välityksellä kytkettiin aisoihin). Kynneppääluokkien sanottiin kestävän "niin kauan kuin ilkeää pitää" ja niistä maksettiin jopa 100 markkaa (1930-luvun hintatason mukaan).
Kynäjalava-nimi esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1860 Lönnrotin Suomen kasvistossa.
Lähteet:
Pohjolan...
Kirjastoihin voidaan hankkia vain sellaisia elokuvatallenteita, joilla on tekijänoikeuksien haltijan myöntämä lainausoikeus ja joista on maksettu tekijänoikeusmaksuja. Hankintahintoihn sisältyvät siten myös tekijänoikeusmaksut.
Sarja on 11-osainen, mutta suomeksi on ilmestynyt tähän mennessä vain seitsemän osaa. Kahdeksas osa Under isen ilmestyi ruotsiksi jo vuonna 2001. Sarja päättyi vuonna 2007 osaan Komma igen. Luultavasti vähäisen menekin vuoksi sarjaa ei ole suomennettu enempää.
Tällä hetkellä kirjastot tarjoavat sähkökirjoja Ellibs- ja Overdrive -palvelujen kautta. Kirjastoilla ei ole omaa julkaisukanavaa. Voit ottaa yhteyttä suomalaiseen Ellibs-palveluun osoitteella ellibs@ellibs.com ja kysyä, kuinka saat kirjasi heidän palveluunsa, josta kirjastot voivat hankkia ne kokoelmiinsa. Ellibsissä voi hinnoitella kirjansa myös ilmaisiksi.
