kiitos hyvästä ehdotuksesta. Laitoin ehdotuksesi eteenpäin ja se luvattiin tutkia. Toivottavasti tällaisten boksien laina-aikaa pidennetään.
Mikko Airaksinen
Espoon kaupunginkirjasto
Sukunimikirjoista kuten Uusi suomalainen nimikirja ja Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala ei löytynyt mainintaa sukunimestä Lammervo. Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta ei löydy selitystä sanalle lammervo.
Salon seudun sukututkijat ry:n sivulta löytyy tieto, että Jouko Nivalinna on tutkinut perniöläisiä sukuja. Luettelosta löytyy sukunimi Lammervo. Jouko Nivalinnaan saanee yhteyttä Salon seudun sukututkijoiden välityksellä
http://suvut.genealogia.fi/sssry/jvlsuvut.htm
http://suvut.genealogia.fi/sssry/topyhtey.htm
Ikävä kyllä nenäverenvuodosta ei näytä löytyvän kuvakirjaa eikä muutakaan vastaavaa. Lapsille on kyllä useita kuvakirjoja esimerkiksi sairaalassa tai lääkärissä käynneistä ym., mutta tästä nimenomaisesta harmista ei, vaikka se on varmasti hyvin yleinen vaiva, lasta pelottavakin. En löytänyt myöskään lapsille tarkoitettua nettisivua aiheesta Asiatietoa kuitenkin löydät vaikka sivulta http://www.sairaslapsi.com/tapaturmat-ensiapu/nenaverenvuoto - sitähän voit tutkia yhdessä lapsen kanssa.
Lankinen on Lanki- ja Lankila-nimien tavoin kehittynyt sekä saksalaisten että ruotsalaisten käyttämästä Lang tai Lange -nimestä. Se tulee saksan sanasta lang eli pitkä. Lankinen-nimestä on tietoja Karjalan kannakselta ja Laatokan luoteisrannalta jo 1500-luvulta lähtien.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Suomalaiset sukunimet (Weilin+Göös, 1993)
Hovilainen kuuluu samaan ryhmään kuin sukunimet Hovi, Hovinen ja Hovila. Sanaa hovi on käytetty Itä-Suomessa merkityksessä "suuri talo, kartano". Hovi-nimisiä kartanoita ja Hovila-nimisiä suuria tiloja löytyy monista paikoista Suomessa. Usein nimi on annettu leikki- tai pilkkamielessä myös vähäpätöiselle mökille. Nimen Hovilainen taustalla on Hovila-nimiset talot.
Hovilaisista löytyy mainintoja Hartolasta, Siilinjärveltä, Nilsiästä ja Joutsasta. Vanhat tiedot nimestä Hovilainen löytyvät Karjalankannakselta 1700-luvulta.
Lisää tietoja voi etsiä kirjoista Uusi suomalainen nimikirja ja Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000).
Nykyisen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat sukunimet ovat suojattuja.
Tietokone ilmoittaa tästä Orhan Pamukin kirjasta olevan uusimisia liikaa.Sinun on muodollisesti palautettava kirja lähimpään kirjastopisteeseemme, minkä jälkeen voit kyllä lainata sen uudestaan, sillä siitä ei ole tällä hetkellä muiden kirjastonkäyttäjien varauksia.
Jos haluat estää varaustasi saapumasta noudettavaksi esim. lomasi aikana, voit lukita varauksen. Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä".
Kun haluat purkaa lukituksen, poista rasti Lukitse-ruudusta, napsauta painiketta Tallenna muutokset ja vastaa varmistuskysymykseen "Kyllä".
Kirja voisi olla Helga Nuorpuun kirjoittama ja Arnold Tilgmannin kuvittama Kaksi pientä peikkoa, 2.p. 1980. Kansikuva: http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=901936 .
Todennäköisesti viittaat Olli Ainolan kaksiosaiseen MOT-ohjelmaan "Lääketieteen musta historia", joka on esitetty 7. ja 14.9.1998 YLE:n 1-kanavalla.
Ohjelmien käsikirjoitukset
http://www.yle.fi/mot/070998/kasis.htm
http://yle.fi/mot/140998/kasis.htm
Markku Lehtolan yksilöityä ko. ohjelmien kritiikkiä
"Palanen tutkivan journalismin mustaa historiaa"
http://www.tutkiva.fi/images/mot-analyysi.pdf
Siteeraan suoraan muutaman katkelman Lehtolan ym. kritiikistä:
"MOT:n ohjelmassa ei kerrottu, milloin ja missä yhteydessä Ylppö oli ilmaissut
pitävänsä “mielisairaita arvottomina ja mielisairaaloita tuhlauksena”.
“Rotukomitean” esityksen aikaan 1943 Ylppö tuskin on voinut pitää mielisairaita
arvottomina menetettyään juuri mielenterveysongelmista...
Kyllä. Aineistoa, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa, voi tilata kaukolainoina muualta Suomesta tai ulkomailta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp. Kaukolainojen hinnat ja muita tietoja löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Helsingin….
Kannattaa huomata, että aineistoa voi tilata ainoastaan silloin, jos sitä ei ole saatavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista – mukaan lukien tieteellisistä kirjastoista. Jos pääkaupunkiseudun kirja sattuu olemaan lainassa, toista kirjan nidettä ei voi tilata kaukopalvelun kautta.
Kysymyksesi on melko laaja ja siksi hankala vastattavaksi lyhyesti sähköpostitse. Netistä löytyy hyvin tietoa niin nuorifoorumista kuin kansainvälisestä kehitysyhteistyöstäkin. Euroopan nuorisoportaalin osoite on http://www.youthforum.org/. Ulkoministeriön kehitysyhtteistyön sivuston osoite on http://global.finland ja se julkaisee myös lehteä nimeltä Kehitys. Kehitysyhteistyöstä löytyy myös tietoa osoitteesta http://www.kepa.fi/. Kepa julkaisee lehteä nimeltä Maailman Kuvalehti(ent. Kumppani)ja lehden teemanumero 3/2008 käsitteli kehitysyhteistyötä. Lohjalla ei ko. lehteä ole, mutta kaukopalveluna kaikkia lehtiä voi kysyä.
Saimme vastauksen neuropsykologian professori emeritus Veijo Virsulta.
Aikuisen ihmisen aivot ovat hyvin suojatut normaalia liikkumista ja jopa kilpavoimistelua koskien. Aivojen hermosoluja ja niiden yhteyksiä toisiin aivosoluihin tuhoutuu kuitenkin jo suhteellisen pienten iskujen vuoksi haitallisesti. Siten esim. nyrkkeily, tappelu (etenkin pään potkiminen ja kaatuminen), kolarit ja putoamiset voivat johtaa pään iskujen määrästä ja voimakkuudesta riippuen suurempiin tai pienempiin aivovaurioihin.
Iskujen lisäksi ikääntyminen, sairaudet, hapenpuute ja myrkyt (mm. alkoholi) saavat aikaan vahingollista solutuhoa.
Sen sijaan en uskoisi, että normaali pään omaehtoinen kääntely taikka mikään satunnaisesti käytetty Linnanmäen laite voisi...
Turun kaupunginkirjastossa ja Vaski-kirjastoissa on lainattavissa runsaasti DVD -sekä Blu-ray -levykkeitä. 3D-elokuvia on kokoelmissamme tällä hetkellä vain muutamia kappaleita. Pääset tutustumaan kotikoneelta kokoelmiimme verkkopalvelun kautta. Valitse laajassa haussa aineistolajiksi DVD tai Blu-ray. 3D-elokuvat löydät valitsemalla aineistolajiksi Blu-ray tai DVD ja kirjoittamalla lisäksi hakusanakenttään 3D.
Verkkopalveluun pääset osoitteesta https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Kirjastot eivät järjestä suomen kielen kursseja. Porvoossa esim. Edupoli järjestää näitä kursseja maahanmuuttajille. Kansalaisopistot järjestävät eri kielten kursseja. Voit tíedustella maahanmuuttopalveluista maahanmuuttajille suunnatuista kursseista:
http://www.porvoo.fi/fi/palvelut/perhe-_ja_sosiaalipalvelut
Postiosoite: Taidetehtaankatu 4 C 06100 Porvoo
Vantaan HelMet-kirjastojen järjestämät lukupiirit löytyvät Internet-sivulta:
http://kirjasto.vantaa.fi/lukupiiri/
Sieltä löytyvät myös ohjeet ilmoittautumista varten. Lähikirjastosta voi myös kysellä mahdollisesti alkavista lukupiireistä ja sinne voi ehdotella sellaisen perustamista.
Vantaan Aikuisopiston syksyn 2012 opinto-ohjelma on myös ilmestynyt ja sieltä löytyy ainakin keskiviikkoisin 14-15.30 Myyringissä kokoontuva lukupiiri.
Vantaan aikuisopiston opinto-ohjelmaa on jaettu koteihin ja jaetaan kirjastoissa paperiversioina. Se löytyy myös Internetistä:
http://www.vantaa.fi/aikuisopisto/
Ohjelmassa ovat tarkemmat tiedot ilmoittautumista varten.
Kyselimme asiaa tutulta helsinkiläispapilta. Hänen mukaansa kyseessä ei ole valtakunnallinen käytäntö, vaan kyseisen papin henkilökohtainen näkemys. Ainakaan Helsingissä kirkkoon kuulumattomuus ei millään tavalla estä osallistumasta kyseisiin tehtäviin/ohjelmanumeroihin!
Aiheesta löytyi muutamia lehtiartikkeleja.
Keskisuomalaisen jutussa 21.7.2012 todetaan, että Poliisiammattikorkeakoulun keräämien tietojen mukaan Suomessa tehtiin pankkiryöstöistä poliisille kuusi rikosilmoitusta vuosina 2006-2011. Vuosina 2006, 2007 ja 2011 ei tehty yhtään ilmoitusta. Arvokuljetusryöstöjäkin on Suomessa tehty vain muutama. Pahimpaan aikaan 1990-luvun alussa ryöstöjä tehtiin noin sata vuodessa. Euroon siirtyminen ei lisännyt pankkiryöstöjen määrää Suomessa. Pankkiryöstöjen vähenemiseen vaikuttaa se, että pankkikonttoreissa pyörii nyt aiempaa vähemmän käteistä. Asiaan vaikuttaa myös turvatekniikan ja valvontajärjestelmien kehittyminen, henkilöstön kouluttaminen ja aikaviivelukitusten käyttöönotto. Kiinnijäämisriski on...
