Kaupunginkirjastossa on ollut Tabaluga 1: Viheriämaan prinssi -elokuva videoversiona, mutta viimeinen kappale on poistettu eikä luettelointitiedoista käy ilmi mitkä ovat elokuvan hahmojen nimet ja onko ne mahdollisesti suomennettu. Kaupunginkirjaston kokoelmassa on myös Helme Heinen teos Tabaluga, mutta vain saksankielisenä. Useita Heinen teoksia on suomennettu, mutta tätä Tabalugaa ei näyttäisi olevan suomenkielisenä käännöksenä. Suomeksi puhuttua DVD:tä sen sijaan näyttää olevan saatavana verkkokaupoissa. Esittelytekstissä mainitaan Tabalugan lisäksi hahmot Arktos -lumiukko ja Humsin -hiekkamies.
Jo 1800-luvun puolivälistä lähtien Euroopassa lapsia alettiin sijoittaa kasvatuslaitosten sijaan maaseudulle perhemäisiin olosuhteisiin. Suomessa perhekoteihin siirryttiin 1970-luvulla.
Maaseudulla sijainneita sijoituskoteja valvoivat kuntien sosiaalilautakunnat. Maaseutukoteihin suorittivat tarkastuksia kyseisen tarkastusalueen lastensuojeluviraston tarkastajat.
Helsingin kaupungin kunnalliskertomuksesta, kylläkin vuodelta 1964, on nähtävissä, että hoitomaksut perhehoitoon sijoitetuista lapsista tuolloin vaihtelivat 50 mk:sta 150 mk:aan kuukaudessa.
Keskimääräinen hoitomaksu oli 90-120 mk/kk.
Edellä mainitut tiedot löytyivät seuraavista sähköisistä dokumenteista:
http://www.hel2.fi/Helsingin_kunnalliskertomukset/pdf/1964_02/1964_02_2… (s...
Lääketieteellisessä mielessä suolenhuuhtelukannuille ei taida olla juuri käyttöä. Potilaan suolisto saatetaan joidenkin sairauksien yhteydessä joutua tyhjentämään, mutta se tehdään muilla menetelmillä. Nimitystä kannulle ei myöskään löytynyt. Joidenkin tutkimustulosten perusteella suolihuuhtelusta saattaa olla monenlaista haittaa. Tietoa esimerkiksi alla olevan linkin kautta:
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkijat+Suolihuuhtelusta+ei+hy%C3%…
Suomen Kansallisfilmografia 8:sta löytyy seuraavat tiedot Mommilan veriteot 1917 elokuvan kuvauspaikoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1095985
Ulkokuvat; Suoniemi (nyk. Nokia): Kuljun kartano Siurossa (Mommilan kartano), Forssa: museorautatie (juna porhaltaa, Mommilan asema); Nokia: maatila Pinsiön kylässä (sian anastus), maantie Pinsiönkankaalla (matruusit matkalla kartanoon, yhteenotto peltoaukealla, Kordelinin surma), Pinsiön koulu (saattue ohittaa kyläkoulun).
Sisäkuvaukset on tehty Kuljun kartanossa.
Elokuvan tiedot Elonet-tietokannassa:
http://www.elonet.fi/moviesearch?search=vxdl68
Voit etsiä supersankari-aiheisia kirjoja HelMet-tietokannasta, www.helmet.fi, kirjoittamalla hakuruutuun supersankarit. Hakutulos-sivulla voit rajata hakua vasemmasta reunasta valitsemalla Aineistosta kirjat ja Kielestä Suomi. Hieman lisää kirjoja löydät osoitteesta www.kirjasampo.fi kirjoittamalla hakuruutuun taaskin supersankarit.
Lukemasi kirja voisi olla Robert Franklin Leslien Ystäväni Nahani - tosikertomus suden ja intiaanin ystävyydestä. Nahani on susilaumaa johtava suurikokoinen harmaa naarasusi. Kirja on ilmestynyt vuonna 1975.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1371085
Muita kiinnostavia kirjoja susista:
George, Jean Craighead, Susityttö
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1256810
London, Jack, Susikoira
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1381423
Mowat, Farley, Älä hukkaa hauku
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1417487
PS. Löysin kirjat HelMetin tarkennetulla haulla; hakusanana susi ja rajaamalla haun ennen 1980 ilmestyneisiin suomenkielisiin kirjoihin.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/HomePage,advancedQueryComponent....
Loviisan kirjastosta vastattiin näin:
Remontti on juuri valmistunut ja meidän atk-toimisto toi jo yhden näytön ennen remonttia, mutta se ei sopinut ko.laitteeseen. He ovat luvanneet näytön, laite meillä on.
Laitoin juuri kyselyn ATK-päällikölle näytöstä. Kun se on hoidettu meidän täytyy vielä opastaa henkilökuntaa, jotta tiedämme neuvoa asiakkaita.
Tarkoitatko anatomian piirroksia? Niiden historiasta löytyy jonkin verran tutkimuksia. Suomesta ja suomen kielellä löytyi kuitenkin vain yksi, joka sekin on tutkinut aivan lähihistoriaa:
- Tiedekuva popularisoidussa artikkelissa : kvantitatiivinen tutkimus lääketieteen artikkeleiden visualisoinnista Tiede 2000 -lehdessä / Reija Virrankoski (1992, pro gradu, Vaasan yliopisto)
Muualta maailmasta ja englanninkielisiä ovat ainakin alla mainitut:
- Human anatomy : depicting the body from the Renaissance to today / Benjamin A. Rifkin, Michael J. Ackerman, Judith Folkenberg (2006)
- Body criticism : imaging the unseen in enlightment art and medicine / Barbara Maria Stafford (1992)
- The body within : art, medicine and visualization / edited by...
Kyseessä on Kuningasruskeakäärme, joka on Australian yleisin myrkyllinen käärme.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Voit etsiä tarvitsemaasi aineistoa esimerkiksi yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta ( http://linda.linneanet.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_base=fin01… ). Kaikista mainitsemistasi aiheista näyttäisi löytyvän varsin suuri joukko viitteitä, joten sinun kannattaa tutkia niiden sisältöä tietokannasta tarkemmin, valita itsellesi sopivimmat ja tutkia sitten kunkin teoksen saatavuus. Voit tilata niitä oman kirjastosi kautta kaukolainoiksi, ellei niitä löydy omalta asuinpaikkakunnaltasi.
Ellet ole aikaisemmin käyttänyt Linda-tietokantaa, on hyvä tutustua sen käyttöohjeisiin: http://linda.linneanet.fi/F/5IFDIP9UFI9SSIRI24DHBMKQB6Y89773IJQNIY5FGFN…
Kaikkia mainitsemiasi sanoja voit hyvin käyttää hakutermeinä ja yhdistää...
Tietoja ei löytynyt ainakaan seuraavista Helmet-kirjastojen opettajamatrikkeleista:
- Luokanopettajat 1990
- Oppikoulujen opettajat 1967
- Oppikoulujen opettajat 1955
- Suomen opettajisto. I : Kouluhallitus, oppikoulut, seminaarit : elämäkerrallisia tietoja (1933)
Alajärven kaupunkiin kannattaisi olla yhteydessä: koulun arkistoista tai kirjaston kotiseutukokoelmasta voisi olla hyötyä.
http://kirjasto.alajarvi.fi/
Alajärven kaupunki kuuluu Vaasan maakunta-arkiston toimialueeseen. Sieltäkin saattaisi löytyä apua:
http://www.arkisto.fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/vaasan-maakunta-a…
Sekopäiset serkukset ja muita tarinoita sisältää seuraavat kahdeksan Gorey-tarinaa: The deranged cousins (Sekopäiset serkukset), The doubtful guest (Kummallinen kyläilijä), Ghastlegrumb tinies (Kalmanmurun kakarat), The west wing (Länsisiipi), The pious infant (Hurskas lapsukainen), The blue aspic (Sininen syltty), The eleventh episode (Yhdestoista episodi) ja The disrespectful summons (Ylimielinen manaus).
Aivan uusimmasta, eli 2000-luvun kirjallisuudesta, löytyy kirjojen kautta tietysti melko vähän tietoa. Suomen 1960-1990-luvun kirjallisuudesta on jo kirjoitettukin. Ainakin näitä kirjoja kannattaa käyttää:
- Suomen kirjallisuushistoria / 3: Rintamakirjeistä tietoverkkoihin / toimittanut Pertti Lassila (1999)
- Kirjallisuutemme lyhyt historia / Leena Kirstinä (2000)
Molemmat kirjat löytyvät Tuusulan kirjastosta.
Kannattaa tutustua myös parin vuoden takaiseen videointiin, jossa Parnasson päätoimittaja Jarmo Papinniemi pitää puheenvuoron suomalaisesta nykykirjallisuudesta:
http://vimeo.com/37788832
Hyviä kirjailija- ja kirjallisuusesittelyjä löytyy myös Kirjasammosta, kaunokirjallisuuden verkkopalvelusta:
http://www.kirjasampo.fi/...
Sukunimestä Matilainen on tietoja 1500- ja 1600-luvuilta, Savosta vuodesta 1541, Kainuusta 1555, Pohjois-Pohjanmaalta 1562 ja Pohjois-Karjalasta ja Äyräpäästä, myöhemmin myös Keski-Suomesta ja Ruotsin Länsipohjasta. Nykyisin nimeä esiintyy runsaimmin Rautalammin pitäjän tienoilla, Ristiinassa ja Lieksassa. Matilaiseksi on voitu alkaa kutsua Mattila- tai Matila- nimisessä talossa asuvaa. Lähde: Mikkonen, Pirjo : Sukunimet, 2000.
Lähihoitajan tutkinto syntyi kun sosiaali- ja terveydenhuollon eri alojen peruskoulutukset yhdistettiin vuonna 1993. Nimitys yhdisti perushoitajien, kodinhoitajien, päivähoitajien ja kehitysvammaistenhoitajien ammattinimikkeet.
Aikaisempien vuosikymmenten nimikkeitä hoitotyön perusammattilaisille olivat apusisar, apuhoitaja ja perushoitaja, joista jokainen teki vuorollaan tilaa uudelle koulutukselle ja nimikkeelle.
Useimmissa hoitoalan ammattinimikkeissä määritellään hoitajan työtä jollakin tavoin, ehkäpä pelkkä hoitaja-nimitys olisi liian yleinen.
Tietoa hoitoalan ammateista löytyy mm. alla olevien linkkien kautta:
http://www.superliitto.fi/?cat=57
https://www.hdl.fi/fi/toiminta/historia/koulutuksen-historiaa
http://www.ammattinetti.fi...
Voisikohan kyseinen kirja olla Eläinystävämme, joka on julkaistu vuonna 1978 ja kuuluu Lasten kultainen kirjasto -sarjaan. Teos sisältää Tammen kultaiset kirjat: Kaupunkilaishiiri ja maalaishiiri, Elefantti Antti-fantti, Sakari Sarvikuono, Loikkaa pikku kenguru, Luiseva puiseva leijona, Kissa joka luuli olevansa hiiri, Nille nallen kalaretki, Maalarikissat, Laivakoira ja Eläinpienokaisia. Kokoelmassa ei siis ole Matti Majavan salaisuutta, mutta muut teokset löytyvät.
Kysymyksessä kuvatussa tapauksessa voisi olla kyse superfetaatiosta eli lisähedelmöityksestä. Noin yhdessä tapauksessa kymmenestä naaraskissat ovat parittelunhaluisia tiineyden aikana. Kissojen tiineys kestää yhdeksän viikkoa, ja lisäkiima ilmaantuu tavallisesti 3-6 viikon kuluttua sen alusta. Jos eläin parittelee lisäkiiman aikana, se hedelmöityy jälleen ja kantaa sitten kahta pentuetta, jotka ovat eri kehitysvaiheessa.
Molemmat pentueet kehittyvät rinta rinnan, ja jälkimmäinen on kolmesta kuuteen viikkoa jäljessä edellisen kasvusta. Kun naaras synnyttää vanhemman pentueen, samalla voivat syntyä nuoremmatkin pennut, ja jos niin käy, ne ovat siinä määrin epäkypsiä, että ne lähes aina kuolevat. Jos niiden onnistuu pysyä kohdun sisässä, ne...
Ehdottamasi asia on oikein kannatettava. Sinun kannattaa olla suoraan yhteydessä siihen kirjastoon, jossa lukupiirin toivot kokoontuvan. Välttämättä kirjaston henkilökunnalla ei ole mahdollisuutta itse ruveta lukupiiriä vetämään, joten olisi hyvä, jos tietäisit valmiiksi, kuka olisi innokas vetäjä, ehkäpä sinä itse. Kysy asiaa rohkeasti omasta kirjastostasi, niin asia saadaan vireille.
